Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Nuijasota / Klubbekriget / Cudgel War 1596–1597

« Back to Projects Dashboard

Project Tags

view all

Profiles

  • Pentti Pietarinpoika Pouttu (c.1540 - 1597)
  • Col. Claes Eriksson Slang (1558 - c.1625)
    Eriksson Slang , till Mälkkilä och Laukka i Bjärnå socken, som han erhöll vid arvskiftet efter föräldrarna 1623, samt Lakspojo i Pojo socken, Kormu i Loppis' socken och Rehu i Kimito socken, vilka tre ...
  • Erengisle Pedersson Dufva, i Finland (b. - aft.1632)
    Frälsesläkter i Finlamd intill stora ofreden: Dufva i Finland Tab. XVI Erengisle Persson (från tab. XIII) till Lassdal i Pärnå socken hvilket säteri han ärfde efter sin moder, Anna Wildeman. Höfvidsman...
  • Salomon Ille, till Järksala (b. - 1599)
    (son av Måns Sunesson Ille, Tab. 3), till Järksala i Sagu socken och Rövarnäs i Pargas socken. Hovjunkare 1590. Överste för krigsfolket i Nyslotts län 1590-06-25. Fick kungligt brev på frihet för alla ...
  • Jöns Ericsson Ållon till Tjusterby (deceased)
    [ ]Jöns Eriksson, till Tjusterby i Borgå socken. Fänrik under Axel Kurcks fana. Fick 1582 frihet på två rökar i Kroksnäs i Borgå socken. Adlad 1586-03-15. Hövidsman vid Claes Flemings trupper under klu...

Projektin tarkoituksena on merkitä ja koota nuijasotaan tavalla tai toisella osaa ottaneiden profiilit.

The aim of this project is to tag persons in one way or another involved in the Cudgel War.
https://en.wikipedia.org/wiki/Cudgel_War
http://chain.eu/?m3=24258


Nuijasota käytiin vuosina 1596–1597 eli pian 25-vuotisen sodan jälkeen. Siinä iskivät yhteen Suomen talonpojat ja aateliset. Niinpä sotaa voidaan pitää sisällisotana, jolle vain vuoden 1918 sota tarjoaa meillä vertailukohdan. Eurooppalaisesta näkökulmasta sota kuuluu jo keskiajan lopulla alkaneisiin talonpoikaiskapinoihin – ollen viimeisin niistä. Ruotsin kuningashuoneen näkökulmasta sota liittyi Kustaa Vaasan suvun valtataisteluun, jossa vastakkain olivat Kustaan poika Kaarle ja hänen setänsä, Sigismund.

Nuijasodassa kaatui noin 3 000 miestä. Suhteellisesti määrä oli suurempi kuin talvisodassa kaatuneiden määrä. Kun nuijasotaa edelsi 25-vuotinen sota, jonka ihmistappiot olivat suuret, menetti Suomi vahvan selkärankansa. Mahdollisuudet Ruotsin vallan lujittamiseen, ruotsalaistumiseen ja sääty-yhteiskunnan muodostamiseen kasvoivat suuresti 1600-luvulle tultaessa.

Sodan alku
Nimensä nuijasota on saanut seuraavasta kohtauksesta: pohjalaiset talonpojat olivat tulleet Kaarle-herttuan puheille. He valittivat, kuinka Klaus Fleming vaatii talonpojilta ruokaa ja majoitusta joukoilleen, vaikka rauha Venäjän kanssa on tehty ja pohjalaiset oli Juhana III:n suostumuksella vapautettu tästä velvollisuudesta (linnaleiristä) ehdolla, että heillä on aina 1 000 miestä valmiina.

Kaarle-herttuan kerrotaan vastanneen talonpojille: – Minä en tiedä muuta neuvoa kuin, että hankkikaa rauha omalla kädellänne. Teitä on toki niin monta, että te pystytte huovit päältänne lyömään, jos ei muuten niin aidanseipäillä ja nuijilla.

Kaarle-herttua oli tuolloin valtionhoitajana, sijaishallitsijana, kun varsinainen kuningas Sigismund asui Puolassa, jonka kuningas hän myös oli. Kaarle oli Sigismundin vastustaja. Sigismundin tärkeimpänä tukena oli suomalainen marski Klaus Fleming ja Suomen aatelisto. Tietäen Kaarle-herttuan aikeet Sigismund piti joukkonsa valmiustilassa, mistä syystä linnaleirirasitusta ei purettu vaan sitä laajennettiin Pohjanmaalle. Näin ollen Kaarle-herttuan yllytys ajaa huovit pois oli kuin sodanjulistus veljensä pojalle.

Kaarle-herttuan ja Sigismundin valtataistelussa voidaan nähdä protestanttien taistelu katolilaisia vastaan, joiden edustaja Sigismund oli, sekä myös Ruotsin ja Puolan valtataistelua. Mutta Suomen talonpojat katsoivat asioita omasta näkökulmastaan: edellisten vuosikymmenien aikana oli säätyläisten valta kasvanut ja sen mukana sotaväen harjoittama mielivalta talonpoikaista kansaa kohtaan. Nämä epäkohdat olivat ennen kaikkea Etelä-Suomessa, mutta Täyssinän rauhan jälkeen ne tulivat myös pohjoisemmaksi, mikä sai eteläpohjalaiset raivoihin. http://www.kirjastovirma.fi/asutusjasotatarinoita/7

Nuijasodan kulku
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota

Etälukio: Veljesriidasta nuijasotaan

Kustaa Vaasan kuoltua valtaan nousi Eerik XIV. Jouduttuaan ristiriitoihin ylimystön kanssa ja avioiduttuaan aatelittoman Kaarina Maununtyttären kanssa mielisairaudesta kärsinyt Eerik syrjäytettiin valtaistuimelta vuonna 1568. Kuninkaaksi nousi Juhana.

Juhanan hallituskaudella Ruotsi joutui pitkään sotaan Venäjän kanssa. Tämä niin sanottu 25-vuotinen sota eli vanha viha koetteli Suomea, koska Suomesta tuli sodan tukialue ja sotaa käytiin pitkälti Suomessa. Suomalaisilla joukoilla oli keskeinen rooli, ja päälliköt olivat suurelta osin suomalaisia. Etenkin pohjoisessa sota oli rahvaan tekemien iskujen ja vastaiskujen sarjoja. Pohjois-Savoa ja Kainuun savolaisia ahdistelivat karjalaiset talonpoikaisjoukot päällikköjensä Kirilä Rogosinin ja Luka (Luuka) Räsäsen johdolla. Rogosin oli Sortavalasta ja Räsänen Pielisjärveltä.

Pohjanmaa sai sodan alkuvaiheessa olla rauhassa. Syy oli Heikki Kirkisen mukaan talonpoikien solmimassa rajarauhassa. Näin Oulujärven erämaiden asutus saattoi kasvaa vielä 1570-luvulla. Joitakin Kainuun taloja poltettiin vuosina 1574–1576, mutta suurhävitys alkoi vuosikymmenen lopulla. Vuoteen 1585 Oulujärven pitäjän asutus oli hävitetty. Myös Iin seutu joutui kokemaan ankaraa tuhoa. Pohjanmaalta tehtiin Vienan Karjalaan useita vastaiskuja: rahvaan retken päällikkönä Kannanlahden kaupungin hävitysretkellä oli Pekka Vesainen, talollinen Iin Vesalasta.

Puolan ja Ruotsin kuninkaan ja Kustaa Vaasan nuorimman pojan Kaarle-herttuan yhteenoton kehittyessä sodaksi Suomessa käytiin nuijasotaa, talonpoikaiskapinaa, (1596–1597). Kapinaan nousivat aluksi Rautalammin talonpojat 1590-luvun alussa. Heidät kukistettiin, mutta Etelä-Pohjanmaalla Isossakyrössä kapinaliike syttyi uudelleen marraskuun lopulla 1596. Suomen käskynhaltijan Klaus Flemingin ratsuväki löi ilmajokelaisen talonpojan Jaakko Ilkan johtaman talonpoikaisjoukon Nokialla joulukuun lopulla 1596. Pakoon pyrkineitä nuijamiehiä kaatui ratsuväen taka-ajossa 500–600. Vangittu Jaakko Ilkka ja eräitä muita kapinallisjohtajia (ks. kuva 53) mestattiin tammikuun lopulla 1597 Kontsaansaarella Kyrön kirkon edustalla. Tämän jälkeen nousivat kapinaan Hämeen, Savon ja Pohjois-Pohjanmaan talonpojat. Heidätkin lyötiin ja talonpoikien liikehdintä kukistui helmikuun lopussa 1597. Käsitykset kapinan kokonaistappioista vaihtelevat suuresti. Yleisimmin tappioluvuksi on esitetty 2 500–3 000 talonpoikaa. Pentti Virrankoski pitää oikeampana lukuna noin 1 200:aa miestä.

Mikä sai talonpojat uhmaamaan esivaltaa? Miksi Suomen aatelisto tuki Sigismundia katkeraan loppuun? Talonpoikien kapinaliikkeellä oli yleiseurooppalainen tausta. Suomen nuijasota oli viimeinen lenkki pitkässä keskiajan ja uuden ajan alun kapinaliikkeiden sarjassa. Muuallakin talonpojat olivat nousseet aateliston kasvavaa valtaa ja sortoa vastaan. Nuijamiehet nousivat kapinaan periferiassa, sillä Etelä-Suomessa Klaus Fleming sotilaineen piti alueen tiukasti hallinnassa. Kaarle-herttuan roolista nuijasodan taustalla tutkijoilla on ollut eri painotuksia.

Suomalaisen nuijasotatutkimuksen aloitti jo 1850-luvulla Yrjö Koskinen. 1930-ja 1940-luvuilla aiheesta julkaistiin Hugo Sommarströmin ja Pentti Renvallin tutkimukset, joista etenkin jälkimmäisen psykologista tulkintamallia vastaan esitti ankaraa kritiikkiä vuonna 1977 julkaistu Heikki Ylikankaan erillistutkimus. Etelä-Pohjanmaan maakuntahistoriassa Armas Luukko arvioi kriittisesti renvallilaista selitysmallia jo vuonna 1950.

Nuijasotaa tukineen Heikki Ylikankaan mukaan nuijasodan selitykset voidaan jakaa kahteen malliin:

  1. ”kehittymättömien talonpoikien oikosulunomainen psykologinen reaktio”, jonka taustalla oli sotaväsymys ja Kaarlen kiihotus, ja
  2. yhteiskunnallisten valtasuhteiden analyysistä lähtevä tulkinta.

Sota ei ollut vielä murtanut talonpoikien kestokykyä. Sen tekivät ne, jotka kykenivät käyttämään sotatilaa hyväkseen omien etujensa ajamiseen. Talonpojille epäedullinen yhteiskunnallinen prosessi oli jo alkanut ennen Venäjän sotaa ja linnaleiriä, sodan vuoksi prosessi vain nopeutui suuresti. Ylikangas esittää Nuijasota-tutkimuksessaan talonpoikien katkeruuden varsinaiseksi aiheuttajaksi säätyläisten tai sellaisiksi koettujen väärinkäytökset. Talonpojat olivat mielestään joutuneet saalistuksen, laittomuuksien ja mielivallan kohteiksi – he köyhtyivät samalla kun heidän ahdistajansa rikastuivat. Nuijasodan Ylikangas tulkitsee kapinaksi nimenomaan aatelistoa vastaan. Talonpojat tarttuivat aseisiin epäonnistuttuaan rauhanomaisin keinoin itseään puolustaessaan.

Ylikankaan tutkimus aloitti poikkeuksellisen laajan keskustelun nuijasodasta. Keskustelussa tuotiin esille, ettei aateliston valta kasvanut 1500-luvulla, vaan säädyn asema ja merkitys oli paremminkin heikkenemässä hallitsijoiden kovien otteiden vuoksi, ja ettei Pohjanmaalla edes ollut aatelisia. Myös tulkinta talonpoikien köyhtymisestä kyseenalaistettiin. Kapinan alkaminen Pohjanmaalta johtui paitsi rasituksista myös siitä, ettei se ollut Flemingin sotilaiden kontrollissa siten kuin Etelä- ja Lounais-Suomi.

Miksi Suomen aatelisto tuki Sigismundia? Jotkut ovat nähneet aateliston toiminnan siten, että aatelisto halusi Sigismundia tukemalla turvata Ruotsin ja Puolan personaaliunionin ja sitä kautta vahvistaa valtakunnan asemaa suhteessa Venäjään. Sigismundia tukemalla Klaus Fleming saattoi toimia puolustuksellisesti. Toiset tutkijat eivät ole hyväksyneet tulkintaa, jonka mukaan Suomi esiintyi 1590-luvun kriisissä itsenäisenä toimijana ja suomalaisella aatelistolla olisi ollut oma ulkopoliittinen linja. Petri Karosen mukaan myös Ruotsissa oli kuninkaanmiehiä, mutta heillä ei ollut Flemingin voimavaroja. http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/nuijasota.html

Nuijasodan eteläisin kahakka käytiin Asikkalan Nuijamäellä http://www.asikkalanhistoriaa.fi/page3/page230/page231/page231.html