(Projekti perustettu 17.9.2017 Impilahti-tiimin tilauksesta. Projektin tekeminen on vasta alkamassa.)

Stolbovan rauhan (1617) jälkeen 1630-luvulla muodostettu luterilainen seurakunta. Vuonna 1638 oli oma kirkkoherra ja ensimmäinen kirkko ainakin 1653. Seurakuntaan kuului Salmin rukoushuonekunta ja Pitkärannan tehdasseurakunta (vuoteen 1904). Salmin kauppala perustettiin 1632 ja siellä toimi pieni luterilainen seurakunta pappeineen, mutta liitettiin viimeistään isonvihan tuhon myötä Impilahteen.

Impilahden alueen tultua liian hajanaiseksi, päätettiin asettaa 1851 Salmin, Suojärven, Korpiselän ja Suistamon alueelle erityinen matkasaarnaaja. Matkasaarnaajan virka lakkautettiin 1885 ja seurakunnista muodostettiin rukoushuonekunnat. Suojärven, Korpiselän ja Suistamon rukoushuoneet alistettiin Soanlahden uuteen seurakuntaan. Salmista (eli Tulemasta) tuli Impilahden rukoushuonekunta ja kirkkoherran virallinen apulainen asetettiin sinne 1905. Salmista muodostettiin 1922 evankelis-luterilainenrajamaaseurakunta ja siitä tuli itsenäinen kirkkoherrakunta 1937. Sotien aikana kirkkoherran virasto toimi Lapualta käsin ja kappalainen oli kirkonkyläläisten kanssa Vimpelissä. Seurakunta lakkautettiin 1949.

- Impilahden vt. kirkkoherran asunto (Metsäkylän Hukkasen talon piharakennus) paloi 29/5 1899, jolloin tuhoutuivat: rippi- ja lastenkirja 1880-1890, synt. luettelot 1857-1888 ja muutan. luettelot 1882-1899. Kirkkoa uhkasi palo 13/6 1939 läheisyydessä olevan talon syttyessä tuleen. Vaara saatiin torjutuksi. [O. Durchman: Kirkollisten rakennusten kokopalot, sekä täydennys II. Genos 6(1935). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]

Karjalaisille tärkeät kirkot ja kalmistot ovat nykyään kadonneet lähes olemattomiin. Impilahden luterilaiset kuuluivat paikalliseen luterilaiseen seurakuntaan, jolla oli kirkko kirkonkylässä ja Pitkärannan teollisuuskylässä. Seurakunnalla oli neljä siviilihautausmaata, sekä ortodoksien kanssa yhteiset vapaussodan sekä talvi- ja jatkosodan sankarihaudat. Kirkon tärkein irtaimisto saatiin evakuoiduksi. Alttaritaulu on nyt Suonenjoen Iisveden seurakuntasalissa, urut ovat Lapuan Tiistenjoen kyläkirkossa ja kellot kumajavat Tiistenjoen ja Sukevan kirkoissa. Luterilaiset hautausmaat sijaitsivat Sumeriassa, Rannankylässä, Metsäkylässä ja Pitkässärannassa.

Kirkkoherrat

• Aeschillus Magni (1638-50)
• Isak Matthiæ Silanius (-1666)
• Sigfrid Erici Hollingius (1671-73)
• Matthias Laurentii Pardanus (1680-90)
• Stefan J. Sylvester (1691-)
• Siggo Frondelius (1722-30)
• Johan Henrik Granroth (1730-38)
• Karl Ursinus (1739-49)
• Henrik Nyberg (1749-54)
• Johan Salmenius (1754-64)
• Jaakko Abram Nyman (1764-66)
• Jeremias Tonderus (1766-70)
• Peter Masalin (1772-1800)
• Herman Löfström (1802-03)
• Fredrik Spenner (1804-20)
• Karl Gustaf Ferrin (1822-38)
• Arndt Gerhard Lindfors (1842-50)
• Karl Henrik Bergström (1852-67)
• Mikael Adolf Pelkonen (1871-84)
• Nils Hulkkonen (1887-98)
• Aleksander Auvinen (1899-1907)
• Rafael Ferdinand Saraste e Sarlin (1908-20)
• Iisakki Vihtori Talvitie (1923-48)

Kappalaiset

• Johannes Matthiæ (1650)
• Ericus Laurentii (-1703)
• Kock, paossa isoavihaa
• Jakob Abraham Nyman (1762-64)
• Anton Mahlman (1765-90)
• Klaudius Fegman (1791-93)
• Herman Löfström (1794-1802)
• Gustaf Herman Löfström (1808-1869)
• Nils Hulkkonen (1871-87)
• Antti Lappalainen (1888-1901)
• Taavi Inkeroinen (1902-08)
• Akseli Armas Elias Roschier (1909-17)
• Allan Kusta Saarela (1917-21)
• Arvo Eino Johannes Tani (1921-26)
• Ilmari Uuno Johannes Salomaa (1926-49)

Ylimääräiset papit

• Karl Gustaf Bökman, vt. kappalainen (1802-08)
• Peter Adolf Vahlberg, kirkkoherran apulainen (1808-10)
• Anders Renvall, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja (1817-22)
• Axel Abraham Johnsson, kappalaisen apulainen, sijainen (1827-34)
• Karl Johan Cederblad, kirkkoherran apulainen (1831-32)
• Johan Henrik Ekelund, kirkkoherran apulainen (1832-33)
• Gustaf Magnus von Hertzen, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra (1833-40)
• Herman Fredrik Forsberg, kappalaisen sijainen (1834-39)
• Berndt Magnus Zilliacus, kappalaisen sijainen (1839)
• David Sirelius, kappalaisen sijainen, sijaiskirkkoherra (1839-49, 1850-51)
• Zakarias Lille, kirkkoherran apulainen, kappalaisen sijainen (1848-50)
• Karl Johan Johnsson, kappalaisen sijainen (1850-53)
• Abel Abednego Hilander, kappalaisen sijainen (1853-54)
• Filip Viitikka, kappalaisen sijainen (1854-55)
• Ulrik Siegberg, kappalaisen sijainen (1855-56)
• Kristian Emanuel Calonius, kappalaisen sijainen (1856-58)
• Anders Samuel Kiljander, kappalaisen sijainen (1858-59)
• Bernhard Stenbäck, kappalaisen sijainen (1859-61)
• Erik Johan Stavén, kappalaisen sijainen, sijaiskirkkoherra ja -kappalainen (1861-71)
• Per August Aschan, armovuoden saarnaaja kirkkoherran virassa (1884-87)
• Heikki Hukkanen kirkkoherran apul. vt kappalainen (1886-1888)
• Johannes Hukkanen, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen (1888, 1898-99)
• Bror Artur Rudolf Dahlgren, kirkkoherran apulainen (1892-93)
• Toivo Alexander Brummer, kirkkoherran apulainen (1898)
• Kaarlo Arvid Vallenius, vt. kappalainen (1898-99)
• Viktor Hämäläinen, vt. kappalainen (1901-02)
• Pekka Hyttinen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen (1903-06)
• Mikko Haapala, vt. kappalainen (1906-07)
• Lauri Konstantin Eerola e Eriksson, kirkkoherran apulainen, sittemmin vt. kirkkoherra (1906-07)
• Samuel Vilhelm Renko e Renfors, vt. kirkkoherra, välisaarnaaja (1907)
• Hille Elias Sipilä, vt. kappalainen (1907)
• Väinö Oskar Gustafsson, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra (1908-09)
  
  

Lähde:

SSS, Genealogia.fi, Hiski: Impilahden pappisluettelo