Follow
Tämä projekti on tarkoitettu Suomen säätyvaltiopäivillä 1904-05 porvarissäätyä edustaneille valtiopäivämiehille.
Säätyvaltiopäivät 1904–1905 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät. Niillä Venäjän vastainen oppositioasenne oli voimakkaimmillaan. Säädyt hyväksyivät Suuren anomuksen, jossa pyydettiin keisaria luopumaan kaikista nk. ensimmäisen sortokauden toimista.
Suomen säätyvaltiopäivät kokoontuivat keisarin kutsusta. Vuodesta 1863 lähtien varsinaiset valtiopäivät kutsuttiin koolle 5–3 vuoden välein. Ylimääräiset valtiopäivät keisari kutsui koolle kahdesti. Vuoden 1899 ylimääräiset valtiopäivät joutuivat käsittelemään asevelvollisuus-lainsäädäntöä, ja vuonna 1905 toimintansa aloittaneiden ylimääräisten valtiopäivien tärkein tehtävä oli valtiopäivälaitoksen uudistaminen.
Aatelittomien säätyjen kokouspaikat vaihtelivat valtiopäivittäin vuoteen 1891 saakka, josta lähtien ne alkoivat kokoontua Säätytalossa. Suomen säätyvaltiopäivät kokoontuivat vuosina 1809–1906 kaikkiaan 15 kertaa.
Tämä projekti on tarkoitettu Suomen säätyvaltiopäivillä 1904-05 porvarissäätyä edustaneille valtiopäivämiehille.
Säätyvaltiopäivät 1904–1905 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät. Niillä Venäjän vastainen oppositioasenne oli voimakkaimmillaan. Säädyt hyväksyivät Suuren anomuksen, jossa pyydettiin keisaria luopumaan kaikista nk. ensimmäisen sortokauden toimista.
Suomen säätyvaltiopäivät kokoontuivat keisarin kutsusta. Vuodesta 1863 lähtien varsinaiset valtiopäivät kutsuttiin koolle 5–3 vuoden välein. Ylimääräiset valtiopäivät keisari kutsui koolle kahdesti. Vuoden 1899 ylimääräiset valtiopäivät joutuivat käsittelemään asevelvollisuus-lainsäädäntöä, ja vuonna 1905 toimintansa aloittaneiden ylimääräisten valtiopäivien tärkein tehtävä oli valtiopäivälaitoksen uudistaminen.
Aatelittomien säätyjen kokouspaikat vaihtelivat valtiopäivittäin vuoteen 1891 saakka, josta lähtien ne alkoivat kokoontua Säätytalossa. Suomen säätyvaltiopäivät kokoontuivat vuosina 1809–1906 kaikkiaan 15 kertaa.