
Projekti aloitettu 19.2.2023.
-Kehitteillä
Projektiin on tarkoitus kerätä Seikun sahaan liittyviä henkilöitä; sahan omistajia ja siellä työskennelleitä.
- Kirjaudu Geniin ellet jo ole mukana.
- Valitset Toiminnot > Liity projektiin.
- Kun liittymispyyntösi on hyväksytty, voit liittää profiileja tähän projektiin.
-Sahan perusti Seikun saarelle 1872 Fredrik Wilhelm Rosenlew yhdessä englantilaisen I.C. im Thurn & Co.:n kanssa. Rosenlew halusi perustaa uuden sahan, koska hänen omistamansa Isosannan saha oli käynyt pieneksi ja tekniikaltaan vanhentuneeksi. Uusi kolmiraaminen Seikun höyrysaha olikin valmistuttuaan Satakunnan suurin. Vuonna 1884 sahalla työskenteli 200 työntekijää ja kymmenen vuotta myöhemmin 363 henkeä. Vuonna 1914 tehdyn laajennuksen jälkeen Seikun saha oli Suomen suurin työllistäen noin 750 henkilöä.[1]
-Seikun saha oli Rosenlewin omistuksessa aina vuoteen 1988 jolloin Rosenlew fuusioitiin Rauma-Repolaan. Vuodesta 1991 Seikun saha toimii osana Yhtyneet Sahat Oy:tä ja vuonna 1996 se tuli osaksi UPM-Kymmene konsernia. Vuodesta 2004 Seikun saha toimi osana UPM-Kymmene Wood Oy:tä ja kun UPM-Kymmenen saha- ja vaneriliiketoiminnat eriytettiin vuonna 2007, Seikun saha tuli osaksi UPM-Kymmene Oyj:tä.[1]
- Seikun Saha Wikipedia [1]
- 150 vuotta sahausta Seikussa
- Rosenlew Wilhelm, (1831–1892), BLF
- 1870-1900 Sahojen kaupunki
- Konsuli F. Rosenlewin puhe, W. Roselew & Co. Sahojen historiikkia 26.6.1930 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Suomen puu: Suomen puutavara- ja paperimiesten äänenkannattaja, 11.07.1930, nro 13, s. 8
- Teollisuustyön kartta Porissa, Satakunnan Museo, Rosenlew Museo
Kuva; Seikun saha, Pori, Tuntematon valokuvaaja 1870–1899, Aittaluoto, Pori. Seikun saha ennen uudelleenrakentamista 1800-luvun lopulla. Sahan rakennuksia ja lautatarha. Sahan oman voimalaitoksen savupiippu. Taustalla Keski-Porin kirkon torni. Satakunnan Museo, https://finna.fi/Record/satakunnanmuseo.0D4308B5-8E8A-4F2A-AF13-D40... (CC BY 4.0), https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi