Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Suomalaiset ompelijat - Finska sömmerskor - Finnish seamstresses

« Back to Projects Dashboard

Project Tags

view all 46

Profiles

  • Maria Antintytär Pimiä (1883 - 1966)
    Palstatilallisen tytär Kuokkalassa. RK 1900-09 s.1107 Kivennavan seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1910-1919 (I Aa:30, Tilattomat N - V), jakso 75, sivu 1318: Pimiä; Kansallisarkisto: / Viitattu 26.9...
  • Hymni Sofia Iikantytär Koivisto (1884 - 1934)
    Kirjassaan Koulussa ja sodassa presidentti Mauno Koivisto kertoo sukunsa tarinaa. SYNTYMÄ: Piikkiö - syntyneet, 1882-1888 (MKO25-26) > kuva 21: Sivu 41: Maaliskuu 1884; SSHY: / Viitattu 11.2.2021
  • Anna Nyström (1894 - 1951)
  • Klaudia Naakka (1911 - 2001)
    Kotirouva, kyläompelija, ompelija. Leppäniemi, Suojärvi ja Kuopio. Syntymä / Birth / Рождение: Suojärven ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, syntyneet v. 1911: Suojärvi Orthodox Parish, metr...
  • Tyyne Loviisa Heiskanen (1911 - 1992)

Ompelu

Ompelu on yleisimmin kahden tekstiilikappaleen kiinnittämistä toisiinsa langalla neulan avulla, joko ompelukoneella tai käsin. Ommeltavat kappaleet voivat olla myös turkista tai nahkaa.

Ompelemista on harrastettu kaikissa kulttuureissa kivikaudelta asti: ompelemisesta on jäänteitä jo ajalta ennen kankaankudonnan keksimistä. Vanhimmat tunnetut ompeluneulat on löydetty Etelä-Ranskasta ja ne ovat peräsiin paleoliittiselta ajalta noin 25 000 vuotta sitten.

Kankaita ei ommella aivan reunasta, vaan ompeleen ja kankaan reunan väliin jätetään saumanvara. Saumanvara huolitellaan, ettei se purkautuisi. Kankaan avoimeksi jäävään reunaan, esimerkiksi hameen helmaan tai verhon reunaan, ommellaan kaksin- tai kolminkertainen taite eli päärme estämään kankaan purkautuminen.

Ompelun jälki on pistoista muodostuva tikki. Ompeleita tehdään myös koristeeksi, jolloin puhutaan tikkauksesta tai kirjonnasta, esimerkiksi ristipistot tai kanavatyö.

Ompelutarvikkeita säilytetään ompelulaatikossa.

Ompelija

Ompelijan ammatti, jossa henkilö ompelee maksua vastaan, on yhtä vanha kuin muutkin käsityöammatit. Ompelijan ammatin on yleensä katsottu olevan naisten vaatteiden ja ns. kevyiden vaatteiden tekemistä. Miesten vaatteet sekä miesten ja naisten ulkovaatteet sekä turkikset kuuluivat räätälille. Ammatti näyttää aina olleen naisten hallinnassa lukuunottamatta sääntelyn aiheuttamia esteitä.

Ompelijoiden ammattiin on kuulunut myös taito ohjata asiakasta valitsemaan itselleen sopivia vaatemalleja ja pukeutumistyylejä. Ammatissa on ollut paljon tilaa luovuudelle ja taiteellisuudelle. Ompelijat ovat jo varhain historiassa esitelleet asiakkailleen pieniä muodin tuomia muutoksia. Muodin tuntemus on korostunut elintason kohotessa ja nykyaikaa lähestyttäessä.

photos.geni.com/p13/11/c6/0b/da/5344485d3d3782fe/1_original.jpg

Suomessa ja koko Euroopassa vaatetusala oli keskiajalta lähtien 1800-luvulle saakka tarkoin säänneltyä monien muiden ammattien tapaan. Toimilupia myönsivät killat ja myöhemmin ainakin Suomessa pitäjät. Koko sääntelyn aikana oli naiset virallisesti suljettu kokonaan tai osittain alan ulkopuolelle. Naisten killat olivat kiellettyjä. Vuosisatoja ompelijat joutuivat toimimaan kielletyn ja sallitun harmaalla alueella. Pariisi oli poikkeus kun siellä sallittiin muutama naiskilta jo 1600-luvun lopulla.

Suomessakin oli naisilla oikeus ommella vain vaatteiden osia, jotka räätäli ompeli yhteen. Niinpä räätäliperheiden naiset olivat miltei kaikki ompelijoita tai kalliiden kovikekankaiden jäännöspaloja hyödyntäviä hatuntekijöitä. Vaikka kirkonkirjat eivät kerro, on ompelija yksi tavallisimmista naisten ammateista.

1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla räätälien tarve väheni, mutta heitä ja varsinkin ompelijoita tarvittiin yhä enemmän vaateteollisuudessa. Naisasiakkaat kokivat silti etteivät tehtaiden tuotteet olleet tarpeeksi laadukkaita vierailu- ja juhlavaatteiksi, vaan ne teetettiin usein ompelijoilla.

Koulutus alkaa

Fredrika Wetterhoff perusti vuonna 1885 nimeään kantavan ompelu- ja kudontakoulun, jotta maaseudun ja työväestön tyttäret saisivat ammatin.

Vähitellen syntyi koulutustarjontaa kaupunkeihin eri puolille maata. Tukholmassa oltiin kehityksessä paljon edellä, ja myös sieltä haettiin oppia.

.



https://fi.wikipedia.org/wiki/Ompelu