Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Suomen jahtivoudit ja siltavoudit vuoteen 1892

Project Tags

view all

Profiles

  • Elis Robert Annasson Sjöroos (1852 - 1907)
    Syntymätieto avioton, äidin ikä 46 Lappeen seurakunnan arkisto - I C:6 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1839-1853, jakso 144: 1852 maalis - huhti; Kansallisarkisto: / Viitattu 27.1.2023 lastenkirj...
  • Anton Davidsson Schneider (1837 - 1910)
    Vehkalahden seurakunnan arkisto - I C:6 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1829-1851, jakso 111: Syntyneet ja kastetut 1836 (dec) - Syntyneet ja kastetut 1837 (jan); Kansallisarkisto: / Viitattu 11.3...
  • Henrik Henrikinpoika Wanberg (1630 - 1709)
    Vaanilan isäntä 1649–1701 tai 1656-1701, nimismies, ratsumies, jahtivouti Heikki Heikinpoika Vaanila, Vaanila 1664, 1676, 1678, 1680, 1682, talonpoikaissäädyn puheenjohtaja vuoden 1680 valtiopäivill...
  • Johan Lindblom (1778 - 1843)
    Pieksämäellä Gustafva Albertina Lindblom on merkitty lasten joukkoon, onko oma vai kasvattitytär? Med betyg fr. Åbo Slott 2.10.1804, kuulutukset 26.4.1806 ja vaimoksi Gustava Charlotta Törnqvist Ku...
  • Staffan Andelin (1810 - d.)
    Siltavouti Pieksämäellä. Kasvattitytär Iida Margareeta Sofiantytär Broms 1833 mb fr Kuopio nro 74 Pieksämäen seurakunnan arkisto - I Aa:15 Pää- ja rippikirjat, I Armisvesi - Pieksämäki 1827-1837, j...

Siltavouti ja jahtivouti olivat nimismiehen tärkeimpiä apulaisia. He olivat tavallisesti talonpoikia, jotka maaherra nimitti tehtäviinsä.

Siltavoudin tehtävänä oli valvoa, että kukin talonpoika piti maittensa läpi kulkevat sillat ja maantiet kunnossa.

Jahtivouti puolestaan järjesti pitäjässä yhteisiä jahteja petoeläinten kurissapitämiseksi.



Jahtivouti oli Suomessa 1800-luvun lopulle asti valtion virkamies, jonka tehtäviin kuului suurpetojen metsästyksen järjestäminen ja valvonta sekä metsäpalojen sammuttamisen organisointi. Yleisesti jahtivoudit olivat tavallisia talonpoikia, jotka nimismies valitsi tätä hallintoa avustavaa tehtäväänsä hoitamaan. Virka lakkautettiin Suomessa 10. helmikuuta 1891 asetuksella.

Kuuluisa oli muun muassa Someron jahtivouti Erkki Jaakonpoika Haka (1746-1808), joka yksin metsästi lähes kaikki Someron petoeläimet. Aleksis Kivi nostaa pääteoksessaan Seitsemän veljestä Nurmijärven jahtivoudin keskeiseen asemaan; vanha jahtivouti mm. metsästää munavarkaudesta metsään piileksineet kuusi vanhinta veljestä - Eero oli vielä silloin sylilapsi - esiin ja järjestää näille ansaitun löylytyksen. Samoin hän opettaa Eeron lukemaan jotta tämä saattoi opettaa veljiään. Ja kun tästä vanhasta veteraanista aika jätti, niin juuri Eero peri hänen virkansa.

Nykyisin jahtivoudiksi saatetaan kutsua metsästyksen johtajaa, esimerkiksi yhteistyötä vaativassa hirvijahdissa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jahtivouti

Siltavouti oli 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla Suomessa pitäjään nimitetty kunnallinen järjestysmies, jonka tehtävänä oli valvoa maanteiden, aitojen ja siltojen kunnossapitoa pitäjän alueella. Sama henkilö hoiti usein myös jahtivoudin tehtäviä. Siltavuodin toimet lakkautettiin 1892 jolloin nämä tehtävät siirtyivät maaseudun poliisikonstaapeleille. Silta- ja jahtivoutien palkkaamiseksi kerättiin erityistä silta- ja jahtivoudin kapoiksi kutsuttua veroa. Tämä vero meni virkojen lakkauttamisen jälkeen valtiolle ja sen periminen päättyi 1925.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vouti

Huom. Tähän projektiin eivät kuulu kartanoiden voudit, renkivoudit.

Projekti on vielä keskeneräinen.

Brofogde & Skallfogde --- (käännä edelleen) olivat nimismiehen tärkeimpiä apulaisia. He olivat tavallisesti talonpoikia, jotka maaherra nimitti tehtäviinsä.

Siltavoudin tehtävänä oli valvoa, että kukin talonpoika piti maittensa läpi kulkevat sillat ja maantiet kunnossa.

Jahtivouti puolestaan järjesti pitäjässä yhteisiä jahteja petoeläinten kurissapitämiseksi.



Jahtivouti oli Suomessa 1800-luvun lopulle asti valtion virkamies, jonka tehtäviin kuului suurpetojen metsästyksen järjestäminen ja valvonta sekä metsäpalojen sammuttamisen organisointi. Yleisesti jahtivoudit olivat tavallisia talonpoikia, jotka nimismies valitsi tätä hallintoa avustavaa tehtäväänsä hoitamaan. Virka lakkautettiin Suomessa 10. helmikuuta 1891 asetuksella.

Kuuluisa oli muun muassa Someron jahtivouti Erkki Jaakonpoika Haka (1746-1808), joka yksin metsästi lähes kaikki Someron petoeläimet.
Aleksis Kivi nostaa pääteoksessaan Seitsemän veljestä Nurmijärven jahtivoudin keskeiseen asemaan; vanha jahtivouti mm. metsästää munavarkaudesta metsään piileksineet kuusi vanhinta veljestä - Eero oli vielä silloin sylilapsi - esiin ja järjestää näille ansaitun löylytyksen. Samoin hän opettaa Eeron lukemaan jotta tämä saattoi opettaa veljiään. Ja kun tästä vanhasta veteraanista aika jätti, niin juuri Eero peri hänen virkansa.

Nykyisin jahtivoudiksi saatetaan kutsua metsästyksen johtajaa, esimerkiksi yhteistyötä vaativassa hirvijahdissa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jahtivouti

Siltavouti oli 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla Suomessa pitäjään nimitetty kunnallinen järjestysmies, jonka tehtävänä oli valvoa maanteiden, aitojen ja siltojen kunnossapitoa pitäjän alueella. Sama henkilö hoiti usein myös jahtivoudin tehtäviä. Siltavuodin toimet lakkautettiin 1892 jolloin nämä tehtävät siirtyivät maaseudun poliisikonstaapeleille. Silta- ja jahtivoutien palkkaamiseksi kerättiin erityistä silta- ja jahtivoudin kapoiksi kutsuttua veroa. Tämä vero meni virkojen lakkauttamisen jälkeen valtiolle ja sen periminen päättyi 1925.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vouti

Huom. Tähän projektiin eivät kuulu kartanoiden voudit, renkivoudit.

Projekti on vielä keskeneräinen.

Siltavouti ja jahtivouti olivat nimismiehen tärkeimpiä apulaisia. He olivat tavallisesti talonpoikia, jotka maaherra nimitti tehtäviinsä.

Siltavoudin tehtävänä oli valvoa, että kukin talonpoika piti maittensa läpi kulkevat sillat ja maantiet kunnossa.

Jahtivouti puolestaan järjesti pitäjässä yhteisiä jahteja petoeläinten kurissapitämiseksi.



Jahtivouti oli Suomessa 1800-luvun lopulle asti valtion virkamies, jonka tehtäviin kuului suurpetojen metsästyksen järjestäminen ja valvonta sekä metsäpalojen sammuttamisen organisointi. Yleisesti jahtivoudit olivat tavallisia talonpoikia, jotka nimismies valitsi tätä hallintoa avustavaa tehtäväänsä hoitamaan. Virka lakkautettiin Suomessa 10. helmikuuta 1891 asetuksella.

Kuuluisa oli muun muassa Someron jahtivouti Erkki Jaakonpoika Haka (1746-1808), joka yksin metsästi lähes kaikki Someron petoeläimet.
Aleksis Kivi nostaa pääteoksessaan Seitsemän veljestä Nurmijärven jahtivoudin keskeiseen asemaan; vanha jahtivouti mm. metsästää munavarkaudesta metsään piileksineet kuusi vanhinta veljestä - Eero oli vielä silloin sylilapsi - esiin ja järjestää näille ansaitun löylytyksen. Samoin hän opettaa Eeron lukemaan jotta tämä saattoi opettaa veljiään. Ja kun tästä vanhasta veteraanista aika jätti, niin juuri Eero peri hänen virkansa.

Nykyisin jahtivoudiksi saatetaan kutsua metsästyksen johtajaa, esimerkiksi yhteistyötä vaativassa hirvijahdissa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jahtivouti

Siltavouti oli 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla Suomessa pitäjään nimitetty kunnallinen järjestysmies, jonka tehtävänä oli valvoa maanteiden, aitojen ja siltojen kunnossapitoa pitäjän alueella. Sama henkilö hoiti usein myös jahtivoudin tehtäviä. Siltavuodin toimet lakkautettiin 1892 jolloin nämä tehtävät siirtyivät maaseudun poliisikonstaapeleille. Silta- ja jahtivoutien palkkaamiseksi kerättiin erityistä silta- ja jahtivoudin kapoiksi kutsuttua veroa. Tämä vero meni virkojen lakkauttamisen jälkeen valtiolle ja sen periminen päättyi 1925.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vouti

Huom. Tähän projektiin eivät kuulu kartanoiden voudit, renkivoudit.

Projekti on vielä keskeneräinen.