Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Suomen jahtivoudit ja siltavoudit vuoteen 1892

« Back to Projects Dashboard

Project Tags

view all

Profiles

  • Lars Jöransson Liuko (1651 - 1736)
    1693 Kiikal-Kisko käräjillä valittiin jahtvoudiksi. Maininta Kisko - Suomusjärvi historiakirja 1:-ssä. Suomusjärven Lemulan Liukon isäntänä 1697-1713. Liukon isäntä Suomusjärvi rippikirja 1698-171...
  • Gustaf Dahlgren (1782 - 1843)
    Hollolan seurakunta > Hollolan seurakunnan arkisto > Syntyneiden ja kastettujen luettelot > Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1782-1800 seurakunta > Hollolan seurakunnan arkisto > Lastenkirjat > Las...
  • Petter Jacobsson Forsskåhl (1731 - 1805)
    Loimaan seurakunnan arkisto - Syntyneiden luettelo 1736-1754 (I C:3), jakso 123: 1752-53 vihityt ; Kansallisarkisto: / Viitattu 18.6.2020 Pöytyän seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luet...
  • Carl Ericsson Nyholm (1786 - 1858)
    Laitilan seurakunnan arkisto - Rippikirja 1784-1789 (I Aa:8), jakso 262, sivu 260: Paltila Holm, Junnila Hemman; Kansallisarkisto: / Viitattu 27.4.2021 Laitilan seurakunnan arkisto - Kuolleiden ja ha...

Siltavouti ja jahtivouti olivat nimismiehen tärkeimpiä apulaisia. He olivat tavallisesti talonpoikia, jotka maaherra nimitti tehtäviinsä.

Siltavoudin tehtävänä oli valvoa, että kukin talonpoika piti maittensa läpi kulkevat sillat ja maantiet kunnossa.

Jahtivouti puolestaan järjesti pitäjässä yhteisiä jahteja petoeläinten kurissapitämiseksi.



Jahtivouti oli Suomessa 1800-luvun lopulle asti valtion virkamies, jonka tehtäviin kuului suurpetojen metsästyksen järjestäminen ja valvonta sekä metsäpalojen sammuttamisen organisointi. Yleisesti jahtivoudit olivat tavallisia talonpoikia, jotka nimismies valitsi tätä hallintoa avustavaa tehtäväänsä hoitamaan. Virka lakkautettiin Suomessa 10. helmikuuta 1891 asetuksella.

Kuuluisa oli muun muassa Someron jahtivouti Erkki Jaakonpoika Haka (1746-1808), joka yksin metsästi lähes kaikki Someron petoeläimet. Aleksis Kivi nostaa pääteoksessaan Seitsemän veljestä Nurmijärven jahtivoudin keskeiseen asemaan; vanha jahtivouti mm. metsästää munavarkaudesta metsään piileksineet kuusi vanhinta veljestä - Eero oli vielä silloin sylilapsi - esiin ja järjestää näille ansaitun löylytyksen. Samoin hän opettaa Eeron lukemaan jotta tämä saattoi opettaa veljiään. Ja kun tästä vanhasta veteraanista aika jätti, niin juuri Eero peri hänen virkansa.

Nykyisin jahtivoudiksi saatetaan kutsua metsästyksen johtajaa, esimerkiksi yhteistyötä vaativassa hirvijahdissa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jahtivouti

Siltavouti oli 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla Suomessa pitäjään nimitetty kunnallinen järjestysmies, jonka tehtävänä oli valvoa maanteiden, aitojen ja siltojen kunnossapitoa pitäjän alueella. Sama henkilö hoiti usein myös jahtivoudin tehtäviä. Siltavuodin toimet lakkautettiin 1892 jolloin nämä tehtävät siirtyivät maaseudun poliisikonstaapeleille. Silta- ja jahtivoutien palkkaamiseksi kerättiin erityistä silta- ja jahtivoudin kapoiksi kutsuttua veroa. Tämä vero meni virkojen lakkauttamisen jälkeen valtiolle ja sen periminen päättyi 1925.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vouti

Huom. Tähän projektiin eivät kuulu kartanoiden voudit, renkivoudit.

Projekti on vielä keskeneräinen.

Brofogde & Skallfogde --- (käännä edelleen) olivat nimismiehen tärkeimpiä apulaisia. He olivat tavallisesti talonpoikia, jotka maaherra nimitti tehtäviinsä.

Siltavoudin tehtävänä oli valvoa, että kukin talonpoika piti maittensa läpi kulkevat sillat ja maantiet kunnossa.

Jahtivouti puolestaan järjesti pitäjässä yhteisiä jahteja petoeläinten kurissapitämiseksi.



Jahtivouti oli Suomessa 1800-luvun lopulle asti valtion virkamies, jonka tehtäviin kuului suurpetojen metsästyksen järjestäminen ja valvonta sekä metsäpalojen sammuttamisen organisointi. Yleisesti jahtivoudit olivat tavallisia talonpoikia, jotka nimismies valitsi tätä hallintoa avustavaa tehtäväänsä hoitamaan. Virka lakkautettiin Suomessa 10. helmikuuta 1891 asetuksella.

Kuuluisa oli muun muassa Someron jahtivouti Erkki Jaakonpoika Haka (1746-1808), joka yksin metsästi lähes kaikki Someron petoeläimet.
Aleksis Kivi nostaa pääteoksessaan Seitsemän veljestä Nurmijärven jahtivoudin keskeiseen asemaan; vanha jahtivouti mm. metsästää munavarkaudesta metsään piileksineet kuusi vanhinta veljestä - Eero oli vielä silloin sylilapsi - esiin ja järjestää näille ansaitun löylytyksen. Samoin hän opettaa Eeron lukemaan jotta tämä saattoi opettaa veljiään. Ja kun tästä vanhasta veteraanista aika jätti, niin juuri Eero peri hänen virkansa.

Nykyisin jahtivoudiksi saatetaan kutsua metsästyksen johtajaa, esimerkiksi yhteistyötä vaativassa hirvijahdissa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jahtivouti

Siltavouti oli 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla Suomessa pitäjään nimitetty kunnallinen järjestysmies, jonka tehtävänä oli valvoa maanteiden, aitojen ja siltojen kunnossapitoa pitäjän alueella. Sama henkilö hoiti usein myös jahtivoudin tehtäviä. Siltavuodin toimet lakkautettiin 1892 jolloin nämä tehtävät siirtyivät maaseudun poliisikonstaapeleille. Silta- ja jahtivoutien palkkaamiseksi kerättiin erityistä silta- ja jahtivoudin kapoiksi kutsuttua veroa. Tämä vero meni virkojen lakkauttamisen jälkeen valtiolle ja sen periminen päättyi 1925.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vouti

Huom. Tähän projektiin eivät kuulu kartanoiden voudit, renkivoudit.

Projekti on vielä keskeneräinen.

Siltavouti ja jahtivouti olivat nimismiehen tärkeimpiä apulaisia. He olivat tavallisesti talonpoikia, jotka maaherra nimitti tehtäviinsä.

Siltavoudin tehtävänä oli valvoa, että kukin talonpoika piti maittensa läpi kulkevat sillat ja maantiet kunnossa.

Jahtivouti puolestaan järjesti pitäjässä yhteisiä jahteja petoeläinten kurissapitämiseksi.



Jahtivouti oli Suomessa 1800-luvun lopulle asti valtion virkamies, jonka tehtäviin kuului suurpetojen metsästyksen järjestäminen ja valvonta sekä metsäpalojen sammuttamisen organisointi. Yleisesti jahtivoudit olivat tavallisia talonpoikia, jotka nimismies valitsi tätä hallintoa avustavaa tehtäväänsä hoitamaan. Virka lakkautettiin Suomessa 10. helmikuuta 1891 asetuksella.

Kuuluisa oli muun muassa Someron jahtivouti Erkki Jaakonpoika Haka (1746-1808), joka yksin metsästi lähes kaikki Someron petoeläimet.
Aleksis Kivi nostaa pääteoksessaan Seitsemän veljestä Nurmijärven jahtivoudin keskeiseen asemaan; vanha jahtivouti mm. metsästää munavarkaudesta metsään piileksineet kuusi vanhinta veljestä - Eero oli vielä silloin sylilapsi - esiin ja järjestää näille ansaitun löylytyksen. Samoin hän opettaa Eeron lukemaan jotta tämä saattoi opettaa veljiään. Ja kun tästä vanhasta veteraanista aika jätti, niin juuri Eero peri hänen virkansa.

Nykyisin jahtivoudiksi saatetaan kutsua metsästyksen johtajaa, esimerkiksi yhteistyötä vaativassa hirvijahdissa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jahtivouti

Siltavouti oli 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla Suomessa pitäjään nimitetty kunnallinen järjestysmies, jonka tehtävänä oli valvoa maanteiden, aitojen ja siltojen kunnossapitoa pitäjän alueella. Sama henkilö hoiti usein myös jahtivoudin tehtäviä. Siltavuodin toimet lakkautettiin 1892 jolloin nämä tehtävät siirtyivät maaseudun poliisikonstaapeleille. Silta- ja jahtivoutien palkkaamiseksi kerättiin erityistä silta- ja jahtivoudin kapoiksi kutsuttua veroa. Tämä vero meni virkojen lakkauttamisen jälkeen valtiolle ja sen periminen päättyi 1925.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vouti

Huom. Tähän projektiin eivät kuulu kartanoiden voudit, renkivoudit.

Projekti on vielä keskeneräinen.