Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Suomen jahtivoudit ja siltavoudit vuoteen 1892

« Back to Projects Dashboard

Project Tags

view all

Profiles

  • Mårten Johansson Etholenius (1716 - 1773)
    Siltavouti Hollolan Jarvalan Soholassa -1773 Hollola SAY 1760- s.152 Hälvälä "brofogde" Hollola RK 1771- s.117 Jarvala Sohola "förra Brof." Mårten Et(h)olenius käy ilmi Hartolan kappalaisen Mårten Et...
  • Johan (1690 - 1774)
    Johan oli Pöytyän siltavouti brofogde Kastettu 17.9.1730 Isä Brofogde Johans Äiti ? Lapsi Matts
  • Erik Hentzig (1707 - 1789)
    "Erik Hentzig. d. y., född i Stockholm 23/2 1707, död i Nykarleby 25/4 1789 i ålderdom. Handlande i Nykarleby 1738. Senare brofogde. Ägde gården 19. — Gift 1:o 7/11 1732 med Annika Olofsdotter Turdin, ...
  • Claes Isaac Isaacsson Holmberg (1808 - 1863)
    Ahlaisten seurakunnan arkisto - Rippikirja 1856-1862 (I Aa:17), jakso 140, sivu 140: Nederby no 5 1/8 af Uppgård rusthåll Wittsberg, Herr Landsfiskalen Klaes Holmberg eger; Kansallisarkisto: / Viit...
  • Johan Johansson Gröön (1698 - c.1748)
    Hiskin mukaan kuollut: 1748 1748 Hyrylä Sal: Jagtfogd: Grön 48 Syntynyt Hiskin mukaan Ruovedellä: 19.2.1734 20.2.1734 Hanho Johan Grön Brita Mattsdr Matthias 23.4.1735 27.4.1735 Hanho ...

Siltavouti ja jahtivouti olivat nimismiehen tärkeimpiä apulaisia. He olivat tavallisesti talonpoikia, jotka maaherra nimitti tehtäviinsä.

Siltavoudin tehtävänä oli valvoa, että kukin talonpoika piti maittensa läpi kulkevat sillat ja maantiet kunnossa.

Jahtivouti puolestaan järjesti pitäjässä yhteisiä jahteja petoeläinten kurissapitämiseksi.


Jahtivouti oli Suomessa 1800-luvun lopulle asti valtion virkamies, jonka tehtäviin kuului suurpetojen metsästyksen järjestäminen ja valvonta sekä metsäpalojen sammuttamisen organisointi. Yleisesti jahtivoudit olivat tavallisia talonpoikia, jotka nimismies valitsi tätä hallintoa avustavaa tehtäväänsä hoitamaan. Virka lakkautettiin Suomessa 10. helmikuuta 1891 asetuksella.

Kuuluisa oli muun muassa Someron jahtivouti Erkki Jaakonpoika Haka (1746-1808), joka yksin metsästi lähes kaikki Someron petoeläimet. Aleksis Kivi nostaa pääteoksessaan Seitsemän veljestä Nurmijärven jahtivoudin keskeiseen asemaan; vanha jahtivouti mm. metsästää munavarkaudesta metsään piileksineet kuusi vanhinta veljestä - Eero oli vielä silloin sylilapsi - esiin ja järjestää näille ansaitun löylytyksen. Samoin hän opettaa Eeron lukemaan jotta tämä saattoi opettaa veljiään. Ja kun tästä vanhasta veteraanista aika jätti, niin juuri Eero peri hänen virkansa.

Nykyisin jahtivoudiksi saatetaan kutsua metsästyksen johtajaa, esimerkiksi yhteistyötä vaativassa hirvijahdissa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jahtivouti

Siltavouti oli 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla Suomessa pitäjään nimitetty kunnallinen järjestysmies, jonka tehtävänä oli valvoa maanteiden, aitojen ja siltojen kunnossapitoa pitäjän alueella. Sama henkilö hoiti usein myös jahtivoudin tehtäviä. Siltavuodin toimet lakkautettiin 1892 jolloin nämä tehtävät siirtyivät maaseudun poliisikonstaapeleille. Silta- ja jahtivoutien palkkaamiseksi kerättiin erityistä silta- ja jahtivoudin kapoiksi kutsuttua veroa. Tämä vero meni virkojen lakkauttamisen jälkeen valtiolle ja sen periminen päättyi 1925.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vouti

Huom. Tähän projektiin eivät kuulu kartanoiden voudit, renkivoudit.

Projekti on vielä keskeneräinen.