Follow
Tähän projektiin kootaan Granön talossa asuneiden profiilit aikajärjestyksessä.
Granö, eli kälviäläisittäin Kränee, oli alkujaan 1700-luvun puolivälin paikkeilla perustettu uudistila. Vuonna 1765 sinne asettui asumaan perheineen Pohjanmaan jalkaväkirykmentin Lohtajan komppanian päällikkö Carl Gustaf Freidenfeldt. Hän rakennutti komean päärakennuksen, jonka erikoisuutena oli koko pitkän sivun mittainen parveke. Paikalle johti aikoinaan kaunis koivukuja.
Kun Suomen sodan jälkeen vallanpito valtakunnassa vaihtui, Granön tilasta tuli 1830-luvulla venäläisten vartioasema. Aluksi Granö toimi koleravartiointiasemana, myöhemmin sieltä valvottiin merialuetta. Venäläinen sotilasosasto hoiti vartiointia aina vuoteen 1917 asti.
Granön komeassa kartanossa vieraili myös kulttuuriväkeä, mm. Theodolina Hahnsson (1838-1919), ensimmäinen suomenkielellä kirjoittanut naiskirjailija. Theodolindan kirjoittama "Kuuselan kukka" oli pienoisromaani rakkaudesta varakkaan perheen pojan ja köyhän tytön välillä. Tapahtumapaikkoina olivat Kuusela eli Granö ja Konginkari. "Kuuselan kukka" sisältää myös Theodolindan sepittämän runon, joka nykyisin tunnetaan lauluna "Tääll' Pohjanlahden rannalla".
Lähde: Ruotsalo - kylä meren rannalla. Toim. Outi Järvi (2011)
Kuva: Uuno Huhtalan arkisto
Projekti aloitettu 24.11.2018 ja on vielä kesken.
Jos liität profiileja, katsothan, että niissä on lähteet ja linkitä ne alla oleviin. Jos joku profiili puuttuu, lisää se oikeaan kohtaan tai ole yhteydessä muihin ylläpitäjiin.
Granö 1 Matti Erikinpoika Pelttari 1709
Liisa Mikontytär 1698
Tulivat noin 1749, Pelttari 5
Lapset:
Matti Matinpoika 1729, Granö 2
Anna Matintytär 1733
Erik Matinpoika 1736, Kourijärvi 7
Mikko Matinpoika 1743, kuoli Peltokorven ruodussa 1807
Iisak Matinpoika 1744, Jöransbacka 2 (sotilastorppa)
Granö 2
Matti Matinpoika Granö 1729
Maria Matintytär Maunumäki 1729-1768
Lapsi:
Katarina Matintytär 1754
Matin toinen puoliso:
Margeta Antintytär Inglund 1746
Muuttivat Harakkamäen torppaan noin 1770, Pyhäjoelle 1782
Granö 3
Carl Gustaf Freidenfeldt 1729
Maria Kristiina Carlbom 1733
Lapset:
Eva Maria 1755
Fredrika Kristiina 1758
Gustava Loviisa 1763
Ulrika Charlotta 1768
Carl Kristoffer 1771
Granö 4
Carl Freidenfeldt 1695
Gertrud Helena von Köhler 1705
Veljentyttäret:
Loviisa Maria 1745
Sofia 1750
Sukulaisia:
Georg Fredrik Freidenfeldt 1731
Aksel Reinhold Freidenfeldt 1739
Vapaaehtoinen Martin Laurin 1750 - muutti Matkalan torppaan
Granö 5
Johan Johanneksenpoika Hyden 1767
Ulrika Charlotta Freidenfeldt 1768
Lapsi:
Carl Johan 1796
Granön lampuoti
Abraham Mikonpoika Korpilainen 1767
Kristiina Iisakintytär 1771 (Kruunupyystä)
Lapset:
Antti 1796
Kaisa Stina 1803
Anna Sofia 1805
Granön torppa Katajaluoto
Katajaluodon torppa syntyi Freidenfeldtien aikaan noin 1789. Paikkaa ei tunneta, mutta Granösta pohjoiseen on Katajaluodon niemi. Torppa oli mahdollisesti kalastajamökki ilman viljelyksiä. Se oli asuttuna vain noin 9 vuotta, jona aikana siinä ehti olla kolme perhettä. Lähde: Uuno Huhtala. Juuret Kälviällä (1985).
Katajaluoto 1
Samuli Samulinpoika Tuomaala 1744
Maria Davidintytär Puotiniemi 1758
Lapset Samulin ensimmäisestä avioliitosta:
Maria Samulintytär 1768
Liisa Samulintytär 1770
Erik Samulinpoika 1772-1790
Samuli Samulinpoika
Perhe saapui Lohtajalta 1789 ja muutti pois1791
Katajaluoto 2
Johan Kirman 1734
Liisa Juhontytär 1752
Lapset:
Jaakko 1791
Liisa 1794
Perhe muutti pois noin 1795.
Katajaluoto 3
Matti Pietarinpoika 1770 (Kinnulasta)
Kaarin Juhontytär 1765
Lapset:
Anna Liisa 1794
Matti 1796
Juho 1798
Perhe muutti Kalajoelle 1798, minkä jälkeen Katajaluodon torppa hävisi.
Granön mäkitupa
Erik Erikinpoika Suonperä Sundberg 1802
Kaisa Matintytär Saarenpää 1801 (Pietilän torppa Saarenpää 1)
Lapset:
Antti Erikinpoika Kerola 1833
Brita Kaisa Erikintytär 1835