Follow Us
Like Us
Please wait.
loading...
The target is to create a list of the villages and old farms on Korpo and mention at least one farmer at each farm as a link to a Geni profile. We hope it will help at merging profiles and trees.Books by Kurt V. Michelsson:*Korpo Kyrklandet*Norrskata i ord och bild*Lotsarnas Lohm*Finnöholmarna=Aspö====Nästgrannas===* Daniel Isaacsson f. 1706 (Nagu) * Eric Danielsson f. 1735 ===Västergrannas===*...
Halesmäki Inkeranta Taivassalo=== Sukutila, ollut suvulla vsta 1670... Yksinäistila, sijaitsee Turku—Kustavi tiestä 2,5 km Isosärkilän tietä, talouskeskus on kalliolla meren ja peltoaukean välissä 0,7 km meren rannasta Lähde: Sukutilat Webissä, sarka.fi *1670-1702 Claus Johanss --- Klaus Juhonpoika Halesmäki jälkeläisiä 10 polvea **Lisa*1702-23 po Claus Clauss Halesmäki **Caisa Andersd*1723-29 ...
This list is about the old farms of Houtskär Before 1800 googleMap of Houtskär Informatrion on Houtskär Detta är ett project som är ett hjälpmedel för alla som har släkt i Houtskär=Björkö=>Staffas 1* Mårten Mårtensson (1757-?)>Ers 2* Erik Mattsson (1745-1812)* Erik Eriksson (1759-1810)>Göstas / Giest/ Jest 3* Thomas Mattsson (?-?)* Matts Thomasson (1712-?)* Thomas Mattsson (1743-1809)
Marttila talon no 10 asukkaiden asutusluetteloprojekti. Projektiin liitetään Marttilassa asuneet henkilöt. Projekti perustettu 14.05.2021. Ethän poista projektin alkamispäivämäärää.
Tervetuloa Ala-Temmeksen (kirjoitetaan myös Alatemmes) kyläprojektiin! ===Älä liitä profiileita projektiin.=== Projekti on kokoomaprojekti Alatemmeksen taloprojekteille. Projektiin on merkitty talot jotka sijaitsevat Limingan Ala-Temmeksen kylässä Limingan Ala-Temmeksen rippikirjan 1891 - 1900 mukaan. Jokaisesta talosta on tehty omat alaprojektit taloprojekteina joihin liitetään talon asukkaid...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Ryönänkoski oli ensin Kömin taloon ja sen jälkeen Valkeajärven taloon kuulunut, 1900-luvulla taloksi itsenäistynyt torppa. Ryönänkosken talo sijaitsee Hanhiniementien varrella Suojärven etelärannalla. Nimensä talo on saanut lähellä sijaitsevan kosken mukaan. Matkaa etelän suunnassa sijaitsevaan Pihlajaveden keskustaan on 17 kilometriä. Kömi...
Maakesken sotilaskartano Virkakartanosta käytettiin monia nimityksiä: Makeskis Bostelle/Boställe, Säterij, Herregård, Gård. Niiden lisäksi siitä puhutaan ratsumestarin eli kapteenin ja majurin puustellina. Säätyläisyyteen liittyvä kartano häipyy 1800-luvun lopulla talonpoikaisten vuokraajien aikana ja aletaan puhua Anttilasta.Kartano muodostettiin 1683 kolmesta tilasta: Anttila (Antti Tuomaanpo...
Heikkilä (RN:o 14) sijaitsee Valkiainen ja Heikkilän Hoikka -nimisten pienten järvien välisellä kallioisella kannaksella Alavuden kaupunkiin vuoden 2013 alussa liittyneen entisen Töysän kunnan alueella. Heikkilä perustetiin 1/8 manttaalin suuruiseksi uudistilaksi vuonna 1796. Nimensä se sai mitä ilmeisimmin perustajansa Heikki Mikonpojan (1763–1808) mukaan. Sittemmin Heikkilä oli kruununtorppa...
Hoikkalan talo Suoniemi Talonhaltijaluettelo sisältää Pakkalan tilan isännät tunnettuine puolisoineen. Suluissa on sukulaisuussuhde aiempaan isäntään sekä isännyysvuodet. Lars Hoikka (1540-1566) Matts Larss Hoikka (1567-1579) Matts Mattss (1580-1602) Olof Mattss (1603-1629) Mårten Olofss Hoikkala (poika, 1630-1650), 1. puoliso Walborg Persd , 2. puoliso Anna Ericsd
Tämä projekti on tulossa työn alle.=Lavikon kantatilan talonhaltijaluettelo=Talolliset vaimoineen=Torppariluettelo===Haka-aho?==Torpparit vaimoineen==Hulpio==Torpparit vaimoineen==Tuttula eli Myllyaho==Torpparit vaimoineen==Metsälä==Metsälän torpan KONTRAHTI tehtiin 10.9.1905"Tämän kautta otan minä allekirjoittanut torppariksi Herman Hietasen ja vaimo Maria Wilhelmiina Hietasen omistamani Lavik...
Till en början läggs personer in som är födda före 1729 och deras eventuellt yngre makar.För bondefamiljer i projektet används standardiserade stavningsformer i för- och mellanrnamnsfälten. Hemmansnamn kan användas om de behövs.Vi sätter namnen som följer:"Förnamn": Förnamn"Andranamn": Patronym i standardiserad eller ursprunglig stavform.Dessutom följande fält användas:"Efternamn" Hemmanet där ...
Taloprojekti Jämsän suurimman kylän Kauhkialan Rusulan talon isännistä ja torppareista. RUSULA , halottu Hyppölästä 1595* Perttu Juhonpoika 1595-1597* Prusi Juhonpoika 1597-1608* edellisen leski 1608-1609 Talo autiona 1609-1618. Yhdysviljelyssä Hyppölän kanssa 1618- n.1622. Talo autiona 1640-1663 ja yhdysviljelyssä Hyppölän kanssa 1664-1680.* Yrjö Yrjönpoika 1691-1694, puoliso Vappu Talo aution...
Parhaita projektikäytäntöjä -pääsivulle Projektien haettavuuden ja löydettävyyden parantamiseksi voidaan käyttää tunnisteita eli tägejä, Aiheeseen liittyvät projektit -linkkauksia ja projektikuvaukseen lisättäviä hakusanoja.=1. Tunnisteet eli tägit=Hyvä tunnisteiden käyttö mahdollistaa projektien täsmällisen haun aktiivikäytössä. ==1.1. Projektien hakeminen tunnisteella==Tunnisteet toimivat lin...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Karimon uudistalo (RN:o 12) perustettiin vuonna 1790. Erkki Sipinpoika Yltiä tuli torpparina Kaakkomäestä 1780-luvulla. Tila jaettiin pian kahtia Karimon ja Vasaramäen tiloiksi. Karimon talo oli asuttu ainakin vielä 1960-luvulla. Sen jälkeen talo jäi autioksi ja rakennukset purettiin.Projekti kattaa vuoteen 1918 saakka itse Karimon talonhaltijat...
Korvela talon no 1 asukkaiden asutusluetteloprojekti. Projektiin liitetään Korvelassa asuneet henkilöt. ===1. Korvela===* Ala Temmes * 1 Korvela 1 Korvela 1 * Omistaja Pekka Pyhtinen N:o 83 Limingankylä * 2.jpg 3 1 Korvela torpparit 1 Korvela torpparit * Torppari Abel Abelinpoika Marttila 19.10.1856 Liminka * Vaimo Stina Marian...
Pehkonen talon no 24 asukkaiden asutusluetteloprojekti. Projektiin liitetään Pehkosella asuneet henkilöt. Pehkosen talo Limingassa. PohjoisPohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 Liminka: AlaTemmeksen jokivarsitalot (RKY 2009) Pehkonen valtakunnallisesti arvokas. Kiinteistötunnus: 425-401-24-28; Muu tunnus: RN:o 24:16 Kylä tai kaupunginosa: Ala-Temmeksen kylä Osoite: Haurukyläntie 1 ...
Punttala talon no 16 asukkaiden asutusluetteloprojekti. Projektiin liitetään Punttalassa asuneet henkilöt. =16. Punttala=Punttalan talo sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Limingassa Ala-Temmeksen kylässä. Punttala on 11 km Limingan asemalta ja 32 km Oulusta===Punttalassa asuneet henkilöt vuosilukujen mukaan===028 Ollila Kelhälä nro 49, Ollila nro 23 Ollila Kelhälä nro 49 (eRKs021, sRKs018) *Cle...
Kokko talon no 15 asukkaiden asutusluetteloprojekti. Projektiin liitetään Kokossa asuneet henkilöt. Projekti perustettu 16.05.2021. Ethän poista projektin alkamispäivämäärää.
Juotto talon no 3 asukkaiden asutusluetteloprojekti. Projektiin liitetään Juottossa asuneet henkilöt. Projekti perustettu 14.05.2021. Ethän poista projektin alkamispäivämäärää.
Lassila Ahmala talon no 2 asukkaiden asutusluetteloprojekti. Projektiin liitetään Lassila Ahmalassa asuneet henkilöt. Projekti perustettu 14.05.2021. Ethän poista projektin alkamispäivämäärää.
Projekti aloitettu 11.11.2018 ja se on vielä kesken.Tähän projektiin kootaan Ingalsuon talossa asuneiden profiilit aikajärjestyksessä.
Persutettu 26.11.2018, ja pahasti vielä kesken..... =Miehikkälän kylässä sijaitseneen Turun (Maaskola) talo projekti===Maakirja 1905 -> Talon nimi on muutettu 1897 Turusta Maaskolaksi==(Miehikkälä itsenäistyi Virolahdesta 1887). Tarkoituksena tähän projektiin koottaisiin Turu:n talossa asuneiden henkilöiden profiilit (Huomaa että talot lisääntyvät, ja nimet muuttuvat -> Kiviharju, Syrjänen, K...
The project collects Geni-profiles of the owners, builders, employees and guests of Villa Rantalinna in Haloniemi, Ruokolahti, Finland. Please, use translater to read the text. =RANTALINNA= ===Fritz Wiik rakennutti Rantalinnan perheelleen vuonna 1912===Rantalinna on viipurilaisen varatuomari ja asianajaja Fritz Werner Wiik :in itselleen 1911-1912 rakennuttama suuri kolmikerroksinen kivinen...
Projekti on aloitettu 10.11.2018 ja on vielä kesken.Tähän projektiin kootaan Riipan talossa asuneiden profiilit aikajärjestyksessä.Riippa 1 Matti Matinpoika 1605 Lapset: Anna Matintytär Riippa 1630 Liisa Matintytär Riippa 1633 Simo Matinpoika Riippa 1642 ja vaimo Anna Juhontytär Riippa Lapset: Matti Simonpoika Riippa Riippa 5
Aloitettu 13.3.2018, rakenteilla Takaisin Haudankorvan kylään ==Tervetuloa rakentamaan Haudankorvan Siurilaa eläväksi==Siurila oli yksi Tammelan Haudankorvan vanhimmista taloista. Se sijaitsi Loimijoen rannalla. Alue, jolla Siurila ja koko Haudankorven kylä sijaitsivat, kuuluu nykyään Forssaan.Siurila jakaantui 1720-luvulla kahdeksi tilaksi: Vanha-Siurilaksi ja Uusi-Siurilaksi.===Siurila===* ...
Projekti on aloitettu 10.11.2018 ja on vielä kesken.Tähän projektiin kootaan Keiskin talossa asuneiden profiilit aikajärjestyksessä Juho Korneliuksenpojasta ja hänen vaimostaa Liisa Niilontytär Keiskistä alkaen.Talo kuului isojaon jälkeen Kälviään, mutta Lohtajan seurakuntaan. Siirto Kälviään tapahtui 30.4.1906.Jos liität profiileja, katsothan, että niissä on lähteet ja linkitä ne alla oleviin....
' Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Koivumäki (RN:o 7) sai talonkirjansa pian Kömin torpaksi perustamisensa jälkeen vuonna 1802. Se tunnettiin aluksi myös nimellä Kulmala. Talonhaltijaluettelo Koivumäen talon haltijaluettelo sisältää Koivumäen tilan isännät puolisoineen. 1802 – 1808 Koivumäen ensimmäinen isäntäpari oli Tuomas Martinpoika ja Riitta Juhontytär. He muuttivat Koivum...
Tähän projektiin kootaan Granön talossa asuneiden profiilit aikajärjestyksessä.Granö, eli kälviäläisittäin Kränee, oli alkujaan 1700-luvun puolivälin paikkeilla perustettu uudistila. Vuonna 1765 sinne asettui asumaan perheineen Pohjanmaan jalkaväkirykmentin Lohtajan komppanian päällikkö Carl Gustaf Freidenfeldt. Hän rakennutti komean päärakennuksen, jonka erikoisuutena oli koko pitkän sivun mit...
Tähän projektiin kootaan Järven talossa asuneiden profiilit aikajärjestyksessä. 1600-luvun lopun nälkävuosina Ruotsalossa Isojärven rannalla sijaitseva Järven talo jäi lähes autioksi. Kokkolalainen porvari, Pieksämäeltä kotoisin oleva Tuomas Paavalinpoika Manninen, osti talon itselleen. Perimätieto kertoo, että Tuomas laski tuohikonttinsa kuvassa näkyvän suuren kiven viereen vuonna 1697. Alkupe...
Nikkaroisten Anttilan suku on kotoisin eteläisestä Sysmästä. Anttilan talonpoikaistila oli aikanaan osa Eskolan rusthollia ja sen isäntäväki oli pääosin paikallista sysmäläistä alkuperää. Suvun juuret juontavat myös Wirmailan rusthollin suvun myötä Padasjoelle sekä tilalle isännäksi tulleen Abraham Abrahaminpojan kautta Asikkalaan. Sukuja on jäljitetty aina 1500-luvulle asti, vanhin Anttilan is...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Multamäki (RN:o 15) perustettiin Simsiön torpaksi 1780-luvulla, ja talonkirjansa se sai pian sen jälkeen vuonna 1793. Ensimmäiseksi isännäksi Multamäkeen tuli Simsiön isännän veli Heikki Olavinpoika Multamäki 1800-luvun puolenvälin paikkeilla Multamäen isänniksi tulivat Pihlajaveden Kalliomäen talon poika Otto Samulinpoika Multamäki (Kallio) ja ...
Kelhä talon no 21 asukkaiden asutusluetteloprojekti. Projektiin liitetään Kelhässä asuneet henkilöt. Projekti perustettu 16.05.2021. Ethän poista projektin alkamispäivämäärää.
Ollila talon no 18 asukkaiden asutusluetteloprojekti. Projektiin liitetään Ollilassa asuneet henkilöt. Projekti perustettu 16.05.2021. Ethän poista projektin alkamispäivämäärää.
(ei aloitettu)Kreivi von Rosenin karttaan vuodelta 1747 Reinikka on merkitty vuoden 1637 jälkeen maakirjasta hävinneeksi Seiloseksi. Reinikka on siitä päätellen perustettu autioituneen Seilosen talon paikalle.
Puhakka talon no 17 asukkaiden asutusluetteloprojekti. Projektiin liitetään Puhakassa asuneet henkilöt. Projekti perustettu 16.05.2021. Ethän poista projektin alkamispäivämäärää.
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Lappi (RN:o 5) on yksi Pihlajaveden vanhimmista taloista. Se perustettiin Hankajärven rannalle, Lempäälän Kuokkalan talon entiselle erämaalle. Ensimmäinen verokirjamerkintä on vuodelta 1567. Talon ensimmäinen isäntä oli Heikki Lappalainen, jonka alkuperästä ei ole säilynyt tietoa. Lappi oli Lappalaisen suvun hallussa vuoteen 1698. Isännyys sammu...
Pietilä talon no 13 asukkaiden asutusluetteloprojekti. Projektiin liitetään Pietilässä asuneet henkilöt. Projekti perustettu 16.05.2021. Ethän poista projektin alkamispäivämäärää.
Omistajana mainitaan 1600-35. Matts Larsson. v. 1697 tila joutui autioksi ja liitettiin 1699 Estbyhyn. V. 1724 tuli omistajaksi Henrik Abrahamsson, joka jakoi tilan kahtia lankonsa, Erikin kanssa. Hänen suvullaan se säilyi v:een 1842, jolloin omistajaksi tuli Österbergin sukuÄgare till Tuomola hemman var Gustav Adolf Ekström till 1842. Sedan följa Anders Österberg till d.1871 och sonen Karl And...
Könttäri eli Kolehma (RN:o 1) (ei vielä aloitettu)
- Hangonniemi -==Kesken..Hangonniemen talon juuret ovat mahdollisesti vuodessa 1885. Hangonniemen talon ensimmäinen torppari oli Aapo Sälli 1885-1889. Aapo Sälli ei ollut kauaa Hangonniemessä, kunnes vaihtoi perheineen osoitetta Sällinlahden tiluksille Ranta-ahon torppariksi. Gemina ja Aapo Nikkilä toimivat Hangonniemessä torppareina vuodesta 1889 alkaen. Hangonniemen tila on vanhastaan Rekolan...
aloitettu 15.4.2017Projektikuvana Siston talo Maakeskessä. Talon on piirtänyt vanhojen valokuvien perusteella Jyri Kotilainen, Helsinki, 1987. Minda Kalila os. Siston tilaama työ ja kuvan käyttöön täysi oikeus. (R.Leinonen 12.9.2017)Projektiin lisätään myös taloon naidut miniät.
Rajalan talo (RN:o 13) on Pihlajaveden pohjoisin asuttu kolkka, kiinni Ähtärin rajassa. Se on perustettu Lamminmäen talon liikamaalle 1850-luvulla. Uusikaarlepyystä kotoisin olleet Backmanit isännöivät Rajalaa vuosina 1858 - 1861. Johan Backman myi tilan veljensä Jacob Backmanin vaimon veljelle Topias Joonaanpojalle ja osti vuonna 1861 Lampilan talon siirtyen sen isännäksi. Topias Joonaanpoika ...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Syksyllä 1843 vihittiin Koskelan uudistalon poika räätäli Matti Heikinpoika Koskela piika Hedda Stiina Heikintytär Tuohilammen kanssa. Matti oli virtolaista Wästin sukua, syntynyt Pihlajaveden Koskelassa. Matti ja Hedda Stiina Koskela rakensivat uudistalonsa Koskenniemen, Pihlaiskoskien lähelle. Myöhemmin talon nimeksi tuli Kokinmäki (RN:o 31). ...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Kömin Tuliniemen torppa mainitaan kirkonkirjoissa ja henkikirjoissa ensi kertaa vuonna 1860. Nimi löytyy myös 1850-luvun vaihteen Pitäjänkartasta. Taloa ei enää ole, mutta torppa sijaitsi aikanaan Valkeajärven kylässä Tuliniementien varrella noin 1,5 km kylästä kaakkoon. Paikka on Maso-joen rannalla, joen alkupäässä lähellä Martinjärveä. Pihlaja...
Ylitalo talon no 20 asukkaiden asutusluetteloprojekti. Projektiin liitetään Ylitalossa asuneet henkilöt. Projekti perustettu 16.05.2021. Ethän poista projektin alkamispäivämäärää.
Tuokkula talon no 23 asukkaiden asutusluetteloprojekti. Projektiin liitetään Tuokkulassa asuneet henkilöt. Projekti perustettu 16.05.2021. Ethän poista projektin alkamispäivämäärää.
Pääkkö talon no 8 asukkaiden asutusluetteloprojekti. Projektiin liitetään Pääkössä asuneet henkilöt. Projekti perustettu 14.05.2021. Ethän poista projektin alkamispäivämäärää.
Kettunen talon no 22 asukkaiden asutusluetteloprojekti. Projektiin liitetään Kettusessa asuneet henkilöt. Projekti perustettu 16.05.2021. Ethän poista projektin alkamispäivämäärää.
Arola talon no 19 asukkaiden asutusluetteloprojekti. Projektiin liitetään Arolassa asuneet henkilöt. Projekti perustettu 16.05.2021. Ethän poista projektin alkamispäivämäärää.
Matti Pekanpoika perusti noin vuonna 1686 Ylivieskaan Katajalan tilan. Kyseessä on asuinalueen vanhin tila, josta nykyisin Katajaperänä tunnettu alue on saanut nimensä.Tilan perustaminen käsitellään vuoden 1686 käräjillä. Käräjäjutun käännös menee tämän suuntaisesti: "Matti Kataja Ylivieskasta oli jokin aika sitten ottanut viljelykseen Katajaojan uudistilan ja anoi oikeudelta kirjeitse tähän lu...
Motturi talon no 9 asukkaiden asutusluetteloprojekti. Projektiin liitetään Motturissa asuneet henkilöt. Projekti perustettu 14.05.2021. Ethän poista projektin alkamispäivämäärää.
Kuvausta Pyöriän talosta ja sen asukkaista.
Projektin tarkoituksena on koota yhteen Ilveslinnan historiaan liittyviä henkilöitä. Ilveslinna on Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiön johtajan, kenraali Rudolf Waldenin rakennuttama ja arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelema, Espanjan Alcazarista vaikutteita saanut rakennus. Se sijaitsee historiallisella, Jämsänkosken vuonna 1899 käynnistyneen ensimmäisen paperitehtaan paikalla Patalankosken ...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! V. I. Suominen on kirjoittanut vuonna 1931 ilmestyneessä kirjassa Pihlajaveden seurakunnan historia vuoteen 1900 seuraavasti: "Vuoden 1564 maakirjoissa - mainitun erämaan talonpoikien luettelossa ei vielä mainita yhtään taloa Pihlajaveden alueelta - Mutta vuonna 1567 on jo asian laita toisin. Silloin tavataan verokirjassa Ruoveden pitäjän kyl...
Suoniemen Kauniaisten kartano 1. Yleistä 2. Suoniemen Kauniaisten kartanon isäntäluettelo Talonhaltijaluettelo sisältää Kauniaisten kartanon isännät tunnettuine puolisoineen. Suluissa on sukulaisuussuhde aiempaan isäntään sekä isännyysvuodet. Jacob Arvidss Finckenberg (1695-1708) 1. puoliso Anna von Dunten ja 2. puoliso Christina Elisabet Christersd Rosenmüller Gotthard Jacob Jacobss...
Suoniemen Mauri tila Talonhaltijaluettelo sisältää Maurin tilan isännät tunnettuine puolisoineen. Suluissa on sukulaisuussuhde aiempaan isäntään sekä isännyysvuodet. Walborg Ericsd (emäntä) Henric Henricss (1635-1645) Matts Henricss (veli, 1646-1656) ja Agneta Zacariasd (miniä) Michel Henricss (veli, 1657-1670) ja Caisa (miniä) Michel Mattss Mauri (^poika 1671-1712) ja Beata (miniä)
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Vähämäki (RN:o 26) perustettiin Simsiön torpaksi 1790-luvun lopussa ja erotettiin itsenäiseksi tilaksi noin vuonna 1840. Vähämäestä on käytetty myös nimeä Vuohimäki. Vähämäen ensimmäinen torppari oli Tuomas Tuomaanpoika Multamäki, Vähämäki . Hänen syntyperänsä on vielä selvittämättä. Viimeinen torppari ja samalla ensimmäinen talollinen Vähä...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Leppälä (RN:o 11) erotettiin uudistaloksi Simsiöstä ennen isoajakoa vuonna 1790. Pihlajaveden vuosien 1788 - 1793 rippikirjaan Leppälä on merkitty Simsiön torpaksi. Talosta on käytetty myös nimeä Leppämäki. Leppälä erotettiin Simsiön talon tyttärelle Liisa Juhontytär Simsiölle . Leppälän ensimmäinen isäntä oli tämän puoliso Aappo Heikinpoik...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Leppälän talolle kuuluneen Kaijanahon torpan perustaja oli Kaijanmäen torpparin poika Herman Aleksanterinpoika. Perustamisvuosi oli rippikirjan mukaan 1867. Pihlajaveden kylälehti Aisapuussa julkaistussa tarinassa kerrotaan torpan syntyvaiheista seuraavasti: "Keuruun kirkolta Pihlajaveden pappilaan kulkevan postitien varrella Leppämäen talo...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Laurila (RN:o 11) erotettiin Leppälästä noin vuonna 1800. Myös Laurilan alue on niin ollen alunperin kuulunut Simsiön kantatilan maihin. Talosta on käytetty myös nimeä Laurinmäki. Laurilan ensimmäinen isäntäväki tuli Keuruulta. Ensimmäisen isännän Antti Ristonpoika Laurilan syntyperä on toistaiseksi selvittämättä. Pihlajaveteläisjuurista ve...
(ei aloitettu)
Sällinlahti (RN:o 4) on yksi Pihlajaveden vanhimmista taloista. Se perustettiin Lempäälän Ahtialan kylän erämaalle. Talon ensimmäinen isäntä oli Paavo Kolehmainen vuosina 1567 – 1589. Talo oli välillä autiona, kunnes vanha sotamies Klemetti Laurinpoika otti sen haltuunsa noin vuonna 1625. Seuraava isäntä vuodesta 1630 lähtien oli hänen vävynsä Erkki Sipinpoika Takkuinen . Talo on ollut saman Ta...
Projekti on aloitettu 11.11.2018 ja on vielä kesken.Tähän projektiin kootaan Hakuntin talossa asuneiden profiilit aikajärjestyksessä.
(ei aloitettu)
(ei aloitettu)
(ei aloitettu)
Takaisin Haudankorvan kylään Tervetuloa asuttamaan Kossilaa Tammelan Haudankorvan kylässä! Kossila Tammelan Haudankorvan kylässä oli yksi kylän seitsemästä vanhimmasta talosta. Suomen asutuksen yleisluettelossa ensimmäinen merkintä Kossilasta on vuodelta 1539. Kossilan talo säilytti kylän taloista pisimpään itsenäisyytensä muutosprosessissa, jossa vanha Haudankorvan kylä 1800-luvun kolmanne...
Pihlajaveden kyläpuun pääsivulle - klikkaa tästä! Kaakkolampi perustettiin Kaakkomäki-nimisenä Simsiön torpaksi Simsiön talon tyttärelle ja hänen puolisolleen noin vuonna 1800. Torppa oli asuttuna noin 60 vuoden ajan. Kun Simsiöstä erotettiin Vähämäen uudistila noin vuonna 1840, torpat Kaakkolampi ja Pellonpää siirtyivät Simsiöstä Vähämäkeen. Kaakkolammessa asuttiin kirjojen mukaan noin vu...