Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Vanhan Suomen rekryytit 1797–1811 Venäjän sotaväessä

view all

Profiles

  • Antti Nuutinpoika Lääperi (1774 - d.)
    Synt. 6.11.1774 Vertalansalmi, Lääperi,Ruokolahti. Kast.17.11. "Andreas" Cnut Cnutss: ja Catharina Andersd:r .Ruokolahden seurakunnan arkisto - I C:2 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1762-1782, jak...
  • Antti Matinpoika Hämäläinen (1783 - d.)
    10.1.1783 15.1.1783 Kondus Bm: Mats Hyv: Maria Kiuru Andreas
  • Paavo Juhonpoika Lankinen (1775 - d.)
    Paavo on merkitty Kivennavan vuosien 1806–1815 rippikirjassa soldatiksi, eli hänen voisi olettaa joutuneen rekryyttinä Venäjän sotaväkeen. Hänen kohdallaan on merkintä ehtoollisella käymisestä vielä 6....
  • Antti Leskinen (1786 - bef.1811)
    Syntyi 6.10.1786 Rantuu, Juva. Kast. "Anders" 11.10.Vanhemmat: Anders Leskin ja Carin Sutin. Juvan seurakunnan arkisto - I C:3 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1762-1792, jakso 297: 1786 ; Kansalli...
  • Simo Juhonpoika Talja (1788 - d.)
    Antrean seurakunnan arkisto - I Aa:10 Rippikirjat, Ahtiala - Noskua 1806-1818, jakso 80, sivu 80: Kaskis Talja; Kansallisarkisto: / Viitattu 25.2.2024 Sotaväkeen 1806

Tämän projektin tarkoitus on koota yhteen profiileja niistä noin 5 700 Vanhan Suomen pojasta ja miehestä, jotka otettiin rekryytteinä (recrut) eli alokkaina Venäjän armeijaan vuosina 1797–1811.

Ison- ja pikkuvihan seurauksena Venäjän vallan alle siirtyneiden alueiden eli niin sanotun Vanhan Suomen väestö ei joutunut sotapalvelukseen Venäjän armeijassa ennen 1790-lukua. Tilanne kuitenkin muuttui vuodesta 1797 alkaen, jolloin väenotot ulotettiin Vanhaan Suomeen.

Väenottojen mittaluokka vaihteli vuosittain Venäjän sotakollegion tarpeiden mukaan, mutta tavallisesti otettiin noin 3–5 rekryyttiä 500 miestä kohti. Noin viidesosa otetuista suoritti palveluksensa laivastossa, muut jalkaväessä. Laivastoon otettiin nuorimmat rekryytit, 10–15-vuotiaat. Sotapalveluksen kesto oli 25 vuotta (toisissa lähteissä 15), joten harva palvelukseen joutunut palasi koskaan synnyinseudulleen. Moni ainakin yritti paeta palvelusta metsiin tai Ruotsin puolelle, mutta rangaistukset kiinnijääneille olivat ankaria. Tähän projektiin voi liittää myös palvelusta onnistuneesti pakoilleen henkilön profiilin, jos asia käy ilmi lähteistä.

Vanhasta Suomesta otettuja rekryyttejä osallistui ainakin Ranskan-vastaisiin sotiin vuosisadanvaihteen molemmin puolin; heitä oli mukana Aleksandr Suhorovin johtamalla sotaretkellä Italiassa 1790-luvun lopulla sekä taisteluissa Napoleonin Grande Arméeta vastaan vuonna 1812.

Vuonna 1812 Vanha Suomi liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan ja vuoden 1811 rekryytit jäivät viimeisiksi.

Viipurin rekryyttiviraston arkistoa säilytetään Mikkelissä, mutta aineisto on homeen vuoksi käyttökiellossa eikä sitä ole tiettävästi digitoitu.

Lukemista

  • Kirsti Hellgren: Sippolan historia, s. 278–279. Sippolan kunta, 1957.
  • Ester Kähönen: Vanha Äyräpää II: Vuodet 1700–1870, s. 92–94. 1985. ISBN 951-99678-9-3.
  • Jyrki Paaskoski: Vanhan Suomen lahjoitusmaat 1710–1826, s. 260–263. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura, 1997. ISBN 951-710-063-9.
  • Lemin, Savitaipaleen ja Suomenniemen verorevisioluettelo vuodelta 1796. Toim. Heikki Särkkä, johdanto Jyrki Paaskoski. Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja 50, 1996. ISBN 951-95153-7-2.