Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Vanhan Suomen rekryytit 1797–1811 Venäjän sotaväessä

view all

Profiles

  • Andreas Kempin (1782 - d.)
    Synt. 13.8.1782 Kemppilä, Halonen. Ruokolahti. Kast. 21.8. "Andreas". Vanhemmat: Anders Eskilsson ja Sophia Mårtensd:r. Ruokolahden seurakunnan arkisto - I C:2 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1762...
  • Antti Yrjönpoika Hietamies (1785 - aft.1806)
    Syntymä Luumäen seurakunnan arkisto - I C:1 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1766-1793, jakso 91: Födda 1785 Martius-Maji; Kansallisarkisto: / Viitattu 20.10.2024 Rippikirjat Luumäen seurakun...
  • Aatami Juhonpoika Ahonen (1779 - d.)
    Lemin seurakunnan arkisto - II Db:4 Annettujen sukuselvitysten toisteet 1853-1879, jakso 30:: / Viitattu 30.9.2024. 17-vuotias Heikki Särkän verorevisioluettelossa 1796. - Otettu armeijaan 1797.
  • Jaakko Tuomaanpoika Inkinen (1792 - 1815)
    Syntymä no.119 - Hiski; Kirvu 23.10.1792 1.11.1792 Alakunu Inginen Thomas Mattsson Maria Larsdr. Jacob - Kirvun seurakunnan arkisto - I C:2 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1764-1796, jakso 149...
  • Juho Eskonpoika Hämäläinen (1791 - 1810)
    Syntymä no.52 - Hiski; Kirvu 20.6.1791 5.7.1791 Vehkapä Lambert Hämäläin Eskill Larsson Maria Mattsdr. Johannes - Kirvun seurakunnan arkisto - I C:2 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1764-1796, ...

Tämän projektin tarkoitus on koota yhteen profiileja niistä noin 5 700 Vanhan Suomen pojasta ja miehestä, jotka otettiin rekryytteinä (recrut) eli alokkaina Venäjän armeijaan vuosina 1797–1811.

Ison- ja pikkuvihan seurauksena Venäjän vallan alle siirtyneiden alueiden eli niin sanotun Vanhan Suomen väestö ei joutunut sotapalvelukseen Venäjän armeijassa ennen 1790-lukua. Tilanne kuitenkin muuttui vuodesta 1797 alkaen, jolloin väenotot ulotettiin Vanhaan Suomeen.

Väenottojen mittaluokka vaihteli vuosittain Venäjän sotakollegion tarpeiden mukaan, mutta tavallisesti otettiin noin 3–5 rekryyttiä 500 miestä kohti. Noin viidesosa otetuista suoritti palveluksensa laivastossa, muut jalkaväessä. Laivastoon otettiin nuorimmat rekryytit, 10–15-vuotiaat. Sotapalveluksen kesto oli 25 vuotta (toisissa lähteissä 15), joten harva palvelukseen joutunut palasi koskaan synnyinseudulleen. Moni ainakin yritti paeta palvelusta metsiin tai Ruotsin puolelle, mutta rangaistukset kiinnijääneille olivat ankaria. Tähän projektiin voi liittää myös palvelusta onnistuneesti pakoilleen henkilön profiilin, jos asia käy ilmi lähteistä.

Vanhasta Suomesta otettuja rekryyttejä osallistui ainakin Ranskan-vastaisiin sotiin vuosisadanvaihteen molemmin puolin; heitä oli mukana Aleksandr Suhorovin johtamalla sotaretkellä Italiassa 1790-luvun lopulla sekä taisteluissa Napoleonin Grande Arméeta vastaan vuonna 1812.

Vuonna 1812 Vanha Suomi liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan ja vuoden 1811 rekryytit jäivät viimeisiksi.

Viipurin rekryyttiviraston arkistoa säilytetään Mikkelissä, mutta aineisto on homeen vuoksi käyttökiellossa eikä sitä ole tiettävästi digitoitu.

Lukemista

  • Kirsti Hellgren: Sippolan historia, s. 278–279. Sippolan kunta, 1957.
  • Ester Kähönen: Vanha Äyräpää II: Vuodet 1700–1870, s. 92–94. 1985. ISBN 951-99678-9-3.
  • Jyrki Paaskoski: Vanhan Suomen lahjoitusmaat 1710–1826, s. 260–263. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura, 1997. ISBN 951-710-063-9.
  • Lemin, Savitaipaleen ja Suomenniemen verorevisioluettelo vuodelta 1796. Toim. Heikki Särkkä, johdanto Jyrki Paaskoski. Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja 50, 1996. ISBN 951-95153-7-2.