Tämä on paikkakuntien Saloinen ja Pattijoki aliprojekti. Projektiin voi liittää Palonkylässä ja Mattilanperällä syntyneiden ja/tai siellä asuneiden henkilöiden Geni-profiilit.

Palonkylä (Palo)

Palonkylä eli Palo on yksi keskiaikaisen Salon kirkkopitäjän vanhimmista kylistä. Se on myös maarekisterikylä. Alkujaan Palonkylän alue on ollut Savolahden kylän isäntien huhtamaita ja todennäköisesti asutus onkin levittäytynyt Palonkylään juuri Savolahden kylästä. Tutkittaessa asiakirjoja asutuksen vanhimmat juuret päätyvät erääseen Heikkiin, jonka nimi esiintyy patronyyminä jo ensimmäisessä isäntien nimet sisältävässä luettelossa, vuoden 1548 nokkaveroluettelossa. Useimmat tutkijat ja tutkimukset pitävät Heikin talona Pereen kantatilaa (Isoperet).

Palonkylä sukututkimuksessa

Valtion väestökirjanpidossa (esim. maakirjat ja henkikirjat) Palonkylä (Palo) kuuluu Salon pitäjään (ruots. Salo socken).

Vaikka Palonkylä ei kuulunut vuonna 1649 perustettuun Raahen kaupunkiin, kylää koskeva kirkollinen väestökirjanpito löytyy vuodesta 1689 lähtien Raahen kaupunkiseurakunnan (ruots. Brahestads församling) yhteydestä. Palonkylän lisäksi ympäröivistä kylistä Raahen kaupunkiseurakuntaan kuuluivat Olkijoen, Pattijoen ja Savolahden kylät.

Vuonna 1865 Salon pitäjä jakautui kunnallishallinnon asetuksen mukaisesti kolmeksi itsenäiseksi kunnaksi: Salon kappeli (Saloinen), Salon emäseurakunta (Pattijoki) ja Vihannin kappeli. Palonkylän kirkonkirjat löytyvät tästä eteenpäin Salon emäseurakunnan yhteydestä (samoin kuin Olkijoen, Pattijoen ja Savolahden). Suomen Sukuhistoriallisessa Yhdistyksessä ja Kansallisarkistossa kyseisen ajan digitoidut aineistot on otsikoitu nimellä Pattijoki - eli Salon emäseurakunnan myöhemmin käyttöön ottamalla nimellä.

Suomen Sukututkimusseuran HisKi-hakupalvelussa Palonkylän tiedot löytyvät Raahen kohdalta.

Palonkylä ja Savolahti liitettiin osaksi Saloisten seurakuntaa 1.5.1912 alkaen, myös kirkonkirjat löytyvät sen jälkeen Saloisten seurakunnasta.

Vuoden 1973 kuntaliitoksessa Saloisista tuli osa Raahen kaupunkia, joten nykyiset palonkyläläisetkin ovat virallisesti raahelaisia.

Paikkakunta Geni-profiileissa

Koska Palonkylä on ollut osa useampaakin suurta yksikköä, on hiukan pulmallista valita Geni-profiiliin sopivaa paikkakuntaa. Nyrkkisääntönä voisi pitää, että vuodesta 1973 alkaen paikkakunta on Raahe ja välillä 1.5.1912 - 1972 paikkakunta on Saloinen. Sitä ennen, 1689 - 30.4.1912, paikkakuntakenttään voinee kirjoittaa joko Pattijoki (nykyaikainen nimi Salon emäseurakunnan alueelle, johon Palonkyläkin tuolloin kuului) tai Saloinen (kyläläiset itse eivät ajattele olevansa pattijokisia). Raahea ei kannata käyttää kaupunkiseurakuntaan kuulumisen ajallakaan, koska se on ollut kyläläisten seurakunnan nimi, ei paikkakunnan nimi. Ennen vuotta 1689 on suositeltavaa kirjoittaa paikkakuntakenttään Saloinen. Mutta, nautitaan mukavasta harrastuksesta eikä oteta stressiä, paikkakuntakenttää ei tarvitse jättää täyttämättä, vaikkei olisikaan varma mitä siihen kirjoittaisi!

Palonkylän talot

• 1 Isoperet (Pere)
• 2 Äijälä
• 3 Aunola
• 4 Palo
• 5 Vähä-Aunola
• 6 Riihijärvi
• 7 Koskenkorva
• 8 Haapakangas
• 9 Mattila
• 10 Tikkakangas eli Tikkala
• 11 Martikkala

Lähteet

• Palosta nousi savut, Palonkylän, Mettalanmäen ja Ollinsaaren yhteiset vuosisadat, 2019. Toim. Marja Halmetoja. Grano Oy.
• Wikipedia

(Projekti on keskeneräinen. Aloitettu 4.11.2022.)

Tämä on paikkakuntien Saloinen ja Pattijoki aliprojekti. Projektiin voi liittää Palonkylässä ja Mattilanperällä syntyneiden ja/tai siellä asuneiden henkilöiden Geni-profiilit.

Palonkylä (Palo)

Palonkylä eli Palo on yksi keskiaikaisen Salon kirkkopitäjän vanhimmista kylistä. Se on myös maarekisterikylä. Alkujaan Palonkylän alue on ollut Savolahden kylän isäntien huhtamaita ja todennäköisesti asutus onkin levittäytynyt Palonkylään juuri Savolahden kylästä. Tutkittaessa asiakirjoja asutuksen vanhimmat juuret päätyvät erääseen Heikkiin, jonka nimi esiintyy patronyyminä jo ensimmäisessä isäntien nimet sisältävässä luettelossa, vuoden 1548 nokkaveroluettelossa. Useimmat tutkijat ja tutkimukset pitävät Heikin talona Pereen kantatilaa (Isoperet).

Palonkylä sukututkimuksessa

Valtion väestökirjanpidossa (esim. maakirjat ja henkikirjat) Palonkylä (Palo) kuuluu Salon pitäjään (ruots. Salo socken).

Vaikka Palonkylä ei kuulunut vuonna 1649 perustettuun Raahen kaupunkiin, kylää koskeva kirkollinen väestökirjanpito löytyy vuodesta 1689 lähtien Raahen kaupunkiseurakunnan (ruots. Brahestads församling) yhteydestä. Palonkylän lisäksi ympäröivistä kylistä Raahen kaupunkiseurakuntaan kuuluivat Olkijoen, Pattijoen ja Savolahden kylät.

Vuonna 1865 Salon pitäjä jakautui kunnallishallinnon asetuksen mukaisesti kolmeksi itsenäiseksi kunnaksi: Salon kappeli (Saloinen), Salon emäseurakunta (Pattijoki) ja Vihannin kappeli. Palonkylän kirkonkirjat löytyvät tästä eteenpäin Salon emäseurakunnan yhteydestä (samoin kuin Olkijoen, Pattijoen ja Savolahden). Suomen Sukuhistoriallisessa Yhdistyksessä ja Kansallisarkistossa kyseisen ajan digitoidut aineistot on otsikoitu nimellä Pattijoki - eli Salon emäseurakunnan myöhemmin käyttöön ottamalla nimellä.

Suomen Sukututkimusseuran HisKi-hakupalvelussa Palonkylän tiedot löytyvät Raahen kohdalta.

Palonkylä ja Savolahti liitettiin osaksi Saloisten seurakuntaa 1.5.1912 alkaen, myös kirkonkirjat löytyvät sen jälkeen Saloisten seurakunnasta.

Vuoden 1973 kuntaliitoksessa Saloisista tuli osa Raahen kaupunkia, joten nykyiset palonkyläläisetkin ovat virallisesti raahelaisia.

Paikkakunta Geni-profiileissa

Koska Palonkylä on ollut osa useampaakin suurta yksikköä, on hiukan pulmallista valita Geni-profiiliin sopivaa paikkakuntaa. Nyrkkisääntönä voisi pitää, että vuodesta 1973 alkaen paikkakunta on Raahe ja välillä 1.5.1912 - 1972 paikkakunta on Saloinen. Sitä ennen, 1689 - 30.4.1912, paikkakuntakenttään voinee kirjoittaa joko Pattijoki (nykyaikainen nimi Salon emäseurakunnan alueelle, johon Palonkyläkin tuolloin kuului) tai Saloinen (kyläläiset itse eivät ajattele olevansa pattijokisia). Raahea ei kannata käyttää kaupunkiseurakuntaan kuulumisen ajallakaan, koska se on ollut kyläläisten seurakunnan nimi, ei paikkakunnan nimi. Ennen vuotta 1689 on suositeltavaa kirjoittaa paikkakuntakenttään Saloinen. Mutta, nautitaan mukavasta harrastuksesta eikä oteta stressiä, paikkakuntakenttää ei tarvitse jättää täyttämättä, vaikkei olisikaan varma mitä siihen kirjoittaisi!

Palonkylän talot

• 1 Isoperet (Pere)
• 2 Äijälä
• 3 Aunola
• 4 Palo
• 5 Vähä-Aunola
• Sovio eli Jaakoila eli Ylitalo. Raahen kaupungin lahjoitusmaita
• 6 Riihijärvi
• 7 Koskenkorva
• 8 Haapakangas
• 9 Mattila
• 10 Tikkala
• 11 Martikkala

Lähteet

• Palosta nousi savut, Palonkylän, Mettalanmäen ja Ollinsaaren yhteiset vuosisadat, 2019. Toim. Marja Halmetoja. Grano Oy.
• Wikipedia

Palonkylä henkikirjoissa

Vuosi 1688: Pohjanmaan läänin tilejä - 9196 Tositekirja 1688-1688, jakso 292, sivu 307: <Sahlå Sochn>. , Safwolax, Paloby, PattiJoki, Olkijoki; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5954464015&aineistoI... / Viitattu 14.11.2022

Vuosi 1689: Pohjanmaan läänin tilejä - 9198 Tositekirja 1689-1689, jakso 319, sivu 326: Safwålax, Palå, Pattijoki, Olkijoki, Lappi, Wihanni; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5731391186&aineistoI... / Viitattu 14.11.2022

Vuosi 1690: Pohjanmaan läänin tilejä - 9201 Tositekirja 1690-1690, jakso 261, sivu 254: <Sahlo Sochn>. Pahloby, PattJåki, Ålckijåki, Lappi, Wihanni; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5956327337&aineistoI... / Viitattu 14.11.2022

Vuosi 1691: Pohjanmaan läänin tilejä - 9204 Tositekirja 1691-1691, jakso 230, sivu 245: Salon pitäjä: Salo, Savolax, Palåby, Pattijoki, Ålkijåki; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5953304003&aineistoI... / Viitattu 14.11.2022

Vuosi 1692: Pohjanmaan läänin tilejä - 9207 Tositekirja 1692-1692, jakso 237, sivu 253: Sahlå, Safualax, Palå, Pattijåki; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6274721885&aineistoI... / Viitattu 14.11.2022

Henkikirjoja vuosilta 1693-1694 ei löydy digitoituna Suomen puolelta.

Vuosi 1695: Pohjanmaan läänin tilejä - 9210 Tositekirja 1695-1695, jakso 360, sivu 373: Palåby, Safwolaxby, Pattijåkiby; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5955725110&aineistoI... / Viitattu 14.11.2022

Vuosi 1696: Pohjanmaan läänin tilejä - 9212 Tositekirja 1696-1696, jakso 304, sivu 318: Safwolax, Pahlo by, Pattjoki; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5955659256&aineistoI... / Viitattu 14.11.2022

Vuosi 1697: Pohjanmaan läänin tilejä - 9215 Tositekirja 1697-1697, jakso 285, sivu 301: <Sahlo Sochn>. Safwolax by, Pahlo byy; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5323602198&aineistoI... / Viitattu 14.11.2022

Vuosi 1698: Pohjanmaan läänin tilejä - 9218 Tositekirja 1698-1698, jakso 283, sivu 297: Palåby, Pattijokiby; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5953340291&aineistoI... / Viitattu 14.11.2022

Vuosi 1699: Pohjanmaan läänin tilejä - 9221 Tositekirja 1699-1699, jakso 277: SafwoLax by, Palo by; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5953494236&aineistoI... / Viitattu 14.11.2022

Vuosi 1700: Pohjanmaan läänin tilejä - 9224 Tositekirja 1700-1700, jakso 270, sivu 279: <Sahlo Sochn>. Safwålaxby, Pahlåby; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5939953098&aineistoI... / Viitattu 14.11.2022

Vuosi 1701: Pohjanmaan läänin tilejä - 9227 Tositekirja 1701-1701, jakso 296: Sawålax by, Palåby, Pattijåkiby; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5924878542&aineistoI... / Viitattu 14.11.2022

Vuosi 1702: Pohjanmaan läänin tilejä - 9230 Tositekirja 1702-1702, jakso 255, sivu 266: <Sahlo Sochn>. Palå By, Pattijåki by; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5939981875&aineistoI... / Viitattu 14.11.2022

Vuosi 1703: Pohjanmaan läänin tilejä - 9234 Tositekirja 1703-1703, jakso 465, sivu 467: <Sahlo Sochn>. , Pahlåby, PattiJokiby; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5917381219&aineistoI... / Viitattu 14.11.2022

Vuosi 1704: Pohjanmaan läänin tilejä - 9237 Tositekirja 1704-1704, jakso 621, sivu 556: Sahlå sochn: Sawolaxby, Palåby; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5923035261&aineistoI... / Viitattu 14.11.2022

Vuosi 1705: Pohjanmaan läänin tilejä - 9240a Kajaanin ja Oulun pohjoisen ja eteläisen voutikunnan tositekirja, f. 1-1126 1705-1705, jakso 541, sivu 536: Sawolaxby, Palå byy; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5922979492&aineistoI... / Viitattu 14.11.2022

Vuosi 1706: Pohjanmaan läänin tilejä - 9243 Tositekirja 1706-1706, jakso 454, sivu 453: <Sahlo Sochn>. Pahlåby, Pattjokiby; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5923078494&aineistoI... / Viitattu 14.11.2022

Vuosi 1707: Pohjanmaan läänin tilejä - 9246 Tositekirja, f. 1-1076 1707-1707, jakso 667: Sawolaxby, Pahloby; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5955668647&aineistoI... / Viitattu 14.11.2022

Vuosi 1708: Pohjanmaan läänin tilejä - 9249a Tositekirja, f. 1–1170 1708-1708, jakso 489: Sawolaxby, Pahloby; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5939843531&aineistoI... / Viitattu 14.11.2022

Vuosi 1709: Pohjanmaan läänin tilejä - 9252 Tositekirja 1709-1709, jakso 1225, sivu 1053: Sahlåby, Savolaxby, Pahloby, Pattijokiby ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5919601456&aineistoI... / Viitattu 14.11.2022

Vuosi 1710: Pohjanmaan läänin tilejä - 9255a Kajaanin läänin ja Oulun eteläisen voutikunnan tositekirjat, f. 1-1833 1710-1710, jakso 534, sivu 897-898: Paloby, Patjocki; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5955534017&aineistoI... / Viitattu 14.11.2022

Vuosi 1711: Pohjanmaan läänin tilejä - 9258 Tositekirja, f. 1-1518 1711-1711, jakso 590, sivu 585: Sawolaxby, Pahloby ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6274769452&aineistoI... / Viitattu 14.11.2022

Vuosi 1712: Pohjanmaan läänin tilejä - 9262 Tositekirja 1712-1712, jakso 425, sivu 456: Sahloby, Sawolaxby; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5926267442&aineistoI... / Viitattu 14.11.2022

Vuosi 1713: Pohjanmaan läänin tilejä - 9267 Tositekirja 1713-1713, jakso 381, sivu 377: <Sahlo Sochn>. Sahloby, Sawolaxby, Pahloby, Patjokiby; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5539141017&aineistoI... / Viitattu 14.11.2022

PALONKYLÄN PERHEITÄ JA ASUKKAITA VUOSINA 1548-1810 (Salon pitäjän veroluettelot (Pohjanmaan läänin tilit), Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat, Raahen kaupungin ja Salon emäseurakunnan kirkonkirjat)

Jotta luettelo ei paisu valtavan suureksi, tähän on kirjattu vain perhekuntien päämiesten tai -naisten profiilit, muut henkilöt löytyvät edelleen heidän sukupuustaan.

RNo 1 ISOPERET mtl ½

• Henrik (patronyymistä tunnettu Palon kylän perustaja, kantaukko Heikki) Heikki Pere
• Pereen kantatilan ensimmäinen tunnettu isäntä Henrik Henriksson (Henrikin poika) Heikki Heikinpoika Pere
• Isäntä Michel Henriksson (Henrik Henrikssonin poika) Mikko Heikinpoika Isoperet
• Isäntä Henrik Michelsson (Michel Henrikssonin poika) Heikki Mikonpoika Isoperet
• Isäntä Matts Henriksson (Henrik Michelssonin poika) Matti Heikinpoika Isoperet
• Isäntä Mårten Mattsson (Matts Henrikssonin poika) Martti Matinpoika Isoperet
• Isäntä Matts Mårtensson (Mårten Mattssonin poika) Matti Martinpoika Isoperet
• Isäntä Matts Mattsson (Matts Mårtenssonin poika, isäntänä isoonvihaan saakka) Matti Matinpoika Isoperet
• Isäntä Olof Raatikainen (Matts Mattssonin veljen Henrik Mattsonin lesken Carin Alfin toinen avio) s. 10.5.1694 Olli Laurinpoika Hattman
• Kapteeni Jakob Fass (kauppakirjalla Olof Raatikaiselta ja Carin Alfilta) s. 15.8.1685 Jakob Fass
• Lampuoti, korpraali Matts Leo s. n. 1690 Matti Matinpoika Leo
• Entinen rakuuna Carl Björndahl Kalle Björndahl
• Piika Scholastika Jakobsdotter Lastikka Jaakontytär Niemelä
• Lampuoti Christer Michelsson s. n. 1701 Krister Mikonpoika Pekuri
• Isäntä Erik Johansson (kauppakirjalla Jakob Fassilta) s. n. 1690 Erik Juhonpoika Kainu, Laasanen, Sunila, Isoperet
• Itsellinen, siltavouti Erik Tegman s. 1709 Erik Antinpoika Tegman
• Isäntä Matts Eriksson (isäntä Erik Johanssonin poika) s. 3.3.1715 Matti Erkinpoika Kainu, Sunila, Isoperet
• Renki (isäntä Matts Erikssonin nuorempi veli) Johan Eriksson s. 11.5.1735 Juho Erikinpoika Isoperet, Rantala
• Itsellinen, entinen sotilas Bryngel Nilsson Svart s. 0.3.1680 Bryngel Nilsson Svart
• Isäntä Pehr Mattsson (isäntä Matts Erikssonin poika) s. 21.11.1742 Pekka Matinpoika Isoperet
• Täydennysmies Carl Samuelsson Kaarle Samuelinpoika Tropp
• Itsellinen (?) Stephan Eliasson s. 28.9.1761 Tapani Eliaanpoika Flink
• Täydennysmies Henrik Bjurström s. 1757 Heikki Ahlman
• Renki Henrik Johansson Elephant s. 1752 Heikki Juhonpoika Elephant
• Piika Carin Olofsdotter Kivimäki s. 13.1.1766 Kaisa Olavintytär Kivimäki
• Isäntä Isak Samuelsson Järvelä eli Kukkonen (Pehr Mattssonin lanko) s. 21.9.1755 Iisak Samuelinpoika Isoperet
• Torppari (Hietalan torpassa?) Johan Mårtensson Mettala s. 26.1.1730 Juho Martinpoika Mettala
• Torppari Hietalan torpassa Johan Isaksson Lassuri s. 8.7.1756 Juho Iikanpoika Lassuri
• Piika Margeta Olofsdotter Ruhanen s. 25.4.1764 Marketta Olavintytär Ruhanen
• Torppari Hietalan torpassa, kirvesmies Johan Gustafsson Pehkonen s. 8.5.1760 Juho Kustaanpoika Pehkonen
• Isäntä Matts Mattsson (Matts Erikssonin poika, Isopereen toisen puolikkaan isäntä) s. 6.8.1755 Matti Matinpoika Isoperet

RNo 2 ÄIJÄLÄ eli ISO-ÄIJÄLÄ mtl ½

• Äijälän kantatilan perustaja, isäntä Bengt Michelsson (Michel Olofsson Aunolan poika) Pentti Mikonpoika Äijälä
• Isäntä Joseph Bengtsson (Bengt Michelssonin poika) Juuso Pentinpoika Äijälä
• Isäntä Matts Josephsson (Joseph Bengtssonin poika) Matti Juusonpoika Äijälä
• Isäntä Joseph Mattsson (Matts Josephssonin poika) s. n. 1640 Juuso Matinpoika Äijälä
• Itsellinen Matts Mattsson Matti Matinpoika Palo
• Isäntä Johan Josephsson (isäntä Joseph Mattssonin poika, isäntänä isoonvihaan saakka) s. n. 1665 Juho Juusonpoika Äijälä
• Isäntä Joseph Johansson (isäntä Johan Josephssonin poika) s. 0.11.1694 Juuso Juhonpoika Gubbe, Äijälä
• Piika Märta eli Margeta Olofsdotter (tod. näk. Joseph Johanssonin vaimon Carinin sisko) s. 17.2.1678 Marketta Ollintytär Äijälä
• Isäntä Johan Christersson (isäntä Joseph Johanssonin vävy) s. 13.3.1714 Juho Ristonpoika Äijälä
• Renki Johan Mattsson s. 20.6.1747 Juho Matinpoika Kopsa
• Itsellinen Olof Henriksson Ukko s. 8.2.1733 Olavi Heikinpoika Junnila, Ukko
• Renki Matts Mattsson Järvelin s. 1762 Matti Matinpoika Järvelin
• Isäntä Johan Johansson Mettala e. Pyy (huutokaupalla, ehkä kauppias Baltzar Freitagilta, jonka omistukseen talo oli siirtynyt velkojen vuoksi?) s. 14.12.1744 Juho Juhonpoika Mettala, Äijälä
• Isäntä Johan Johansson (Johan Johanssonin poika, omisti talon aluksi yhdessä veljensä Henrikin kanssa) s. 17.11.1767 Juho Juhonpoika Mettala, Äijälä

RNo 2 ÄIJÄLÄ eli VÄHÄ-ÄIJÄLÄ mtl ½

• Vähä-Äijälän ensimmäinen isäntä Pehr Johansson (Äijälän isännän Joseph Johanssonin veli) s. 16.5.1706 Pekka Juhonpoika Äijälä
• Isäntä Johan Pehrsson (isäntä Pehr Johanssonin poika) s. 17.5.1729 Juho Pekanpoika Palo, Länsipalo
• Isäntä Joseph Pehrsson (isäntä Johan Pehrssonin veli) s. 1.2.1737 Joseph Bränman
• Itsellinen, leski Margeta Christersdotter s. 14.7.1662 Marketta Ristontytär
• Itsellinen Påhl Pehrsson Ollinsaari eli Kämäräinen s. 20.2.1700 Paavo Pekanpoika Ollinsaari
• Mäkitupalainen, entinen sotilas Matts Påhlsson Svärd s. 20.2.1708 Matti Paavonpoika Svärd
• Piika Margeta Johansdotter Pakkanen s. 22.10.1752 Margareta Juhontytär Pirneskoski
• Johan ja Joseph Johansson Länsipalo (isäntä Joseph Pehrssonin veljenpojat) vaihtoivat Vähä-Äijälän Itäpaloon vuonna 1776 (eivät asuneet Vähä-Äijälässä)
• Emäntä Maria Zachrisdotter (vaihdossa Johan ja Joseph Länsipalolta) s. 15.3.1710 Maria Sakarintytär Palo, Äijälä
• Isäntä Johan Simonsson (Maria Zachrisdotterin poika) s. 22.6.1754 Juho Simonpoika Palo, Äijälä
• Renki Johan Pehrsson s. 1749 Juho Pekanpoika Järvelä
• Torppari Simon Simonsson Perkkaus e. Vähä-Äijälä e. Palo s. 11.9.1743 Simo Simonpoika Palo, Vähä-Äijälä, Perkkaus
• Torppari Murmanin torpassa Carl Jakobsson Murman (seuraava isäntä Simon Simonsson Perkkauksen torpassa) s. 10.10.1758 Kalle Jaakonpoika Murman

RNo 3 AUNOLA eli ISO-AUNOLA mtl ½ vuoteen 1698 saakka, jolloin tila jaettiin, mtl ¼

• Aunolan kantatilan perustaja, isäntä Olof Henriksson (kantaukko Heikki Pereen poika) Olli Heikinpoika Aunola
• Isäntä Michel Olofsson (Olof Henrikssonin poika) Mikko Ollinpoika Aunola
• Isäntä Henrik Olofsson (mahdollisesti Michel Olofssonin veli, esiintyy Aunolassa Michelin rinnalla 1560-80-luvuilla) Heikki Ollinpoika Aunola
• Isäntä Olof Henriksson (Henrik Olofssonin poika) Olli Heikinpoika Aunola
• Isäntä Erik Olofsson (Olof Henrikssonin poika) Erkki Ollinpoika Aunola
• Isäntä Henrik Bengtsson (yhteys aiempiin isäntiin ei tiedossa) Heikki Pentinpoika Aunola
• Isäntä Henrik Henriksson (Henrik Bengtssonin poika) Heikki Heikinpoika Aunola
• Isäntä Matts Henriksson (Henrik Henrikssonin poika, isäntänä vuoteen 1698 saakka, jolloin tila halottiin) Matti Heikinpoika Aunola, Asunmaa
• Itsellinen Nils Michelsson Palo s. n. 1631 (merkitty Aunolan jälkeen henkiveroluetteloihin) Niilo Mikonpoika Palo
• Isäntä Simon Simonsson (kauppakirjalla Matts ja Erik Henrikssonilta 1698, Aunolan tila halottiin kahdeksi) s. n. 1669 Simo Simonpoika Aunola
• Palkattu sotilas Michel Michelsson Pekuri Mikko Mikonpoika Pekuri
• Isäntä Matts Simonsson (Simon Simonssonin poika) s. 19.9.1698 Matti Simonpoika Aunola
• Varamies Matts Mattsson Kankkunen s. 1711 Matti Matinpoika Pijkman
• Isäntä Simon Mattsson (Matts Simonssonin poika) s. 16.1.1725 Simo Matinpoika Aunola
• Itsellinen Påhl Pehrsson Ollinsaari eli Kämäräinen s. 20.2.1700 Paavo Pekanpoika Ollinsaari
• Emäntä Brita Johansdotter (Simon Mattssonin leski) s. 18.10.1723 Brita Juhontytär Aunola
• Isäntä Mårten Mårtensson (leskiemäntä Brita Johansdotterin uusi avio) s. 20.3.1736 Martti Martinpoika Iso-Aunola, Niemelä
• Isäntä Simon Simonsson (Simon Mattssonin ja Brita Johansdotterin poika) s. 7.10.1751 Simo Simonpoika Aunola
• Flickan Maria Henriksdotter Mäntylä s. 18.5.1769 Maria Heikintytär Mäntylä

RNo 4 PALO eli LÄNSIPALO mtl ¼ 7/24 mtl lisätty

• Palon kantatilan perustaja, isäntä Michel Bengtsson (Äijälän isännän Bengt Michelssonin poika) Mikko Pentinpoika Palo
• Isäntä Olof Michelsson (Michel Bengtssonin poika, Palon toisen puolikkaan isäntä) Olli Mikonpoika Palo
• Isäntä Matts Olofsson (Olof Michelssonin poika, kuoli isonvihan aikaan) Matti Ollinpoika Palo
• Isäntä Jöran Larsson Halonen (kauppakirjalla Matts Palon tila Olof Palolta ja Mårten Mikkelältä 1725, Palon molempien osuuksien isäntä n. vuoteen 1749 saakka) s. 5.2.1685 Yrjö Laurinpoika Halonen, Palo
• Lanko Johan (Jöran Larssonin lanko) Juho Palo
• Piika Scholastika Jakobsdotter Lastikka Jaakontytär Niemelä
• Isäntä Erik Andersson Halonen (e. Migander, Jöran Larssonin vävy, siirtyi Länsipalosta Riihijärven uudistilalle) s. 18.5.1717 Erkki Antinpoika Migander, Palo, Riihijärvi
• Isäntä Joseph Pehrsson Äijälä s. 1.2.1737 Joseph Bränman
• Isäntä n. vuodesta 1759 alkaen Johan Pehrsson Äijälä (Joseph Pehrssonin veli) s. 17.5.1729 Juho Pekanpoika Palo, Länsipalo
• Isäntä Johan Johansson (Johan Pehrssonin poika) s. 15.1.1753 Juho Juhonpoika Länsipalo
• Renki Påhl Påhlsson Vuohtoniemi s. 7.6.1746 Paavo Paavonpoika Vuohtoniemi
• Piika Lisa Johansdotter Jylkkä (Tuuttila) s. 25.12.1759 Liisa Juhontytär Häkkilä
• Renki Erik Mattsson Lämsä s. 25.9.1768 Erkki Matinpoika Lämsä
• Renki Pehr Pehrsson Byman s. 28.2.1763 Pekka Pekanpoika Byman
• Isäntä Johan Johansson (Johan Johanssonin poika) s. 24.12.1777 Juho Juhonpoika Länsipalo

RNo 4 PALO eli ITÄPALO mtl ¼ (kruununtila isonvihan jälkeen)

• Palon toisen puolikkaan ensimmäinen isäntä Eskil Michelsson (Michel Bengtsson Palon poika) Esko Mikonpoika Palo
• Isäntä Thomas Eskilsson (Eskil Michelssonin poika) s. n. 1646 Tuomas Eskonpoika Palo
• Isäntä Anders Thomasson (Thomas Eskilssonin poika, isäntänä isoonvihaan saakka) Antti Tuomaksenpoika Palo
• Isäntä Olof Olofsson Sivonen (heti isonvihan jälkeen, ei tiedossa kuinka päätyi Paloon) s. 2.1.1694 Olli Ollinpoika Sivonen
• Majuri Jean Reinier s. 1683 Jean Elias Abrahamsson Reinier
• Itsellinen, entinen sotilas Pehr Josephsson Törnrot s. n. 1679 Pekka Juusonpoika Törnrot
• Itsellinen, siltavouti Erik Tegman s. 1709 Erik Antinpoika Tegman
• Isäntä Johan Thomasson s. 0.11.1708 Juho Tuomaanpoika Tuuttila, Similä
• Yhtiömies Påhl Pehrsson Kämäräinen s. 20.2.1700 (Johan Thomassonin yhtiömies) Paavo Pekanpoika Ollinsaari
• Isäntä Simon Eriksson Stång (kauppakirjalla Johan Thomassonilta ja Påhl Pehrssonilta) s. 28.10.1713 Simo Erkinpoika Palo
• Isäntä Zachris Simonsson (Simon Erikssonin poika) s. 18.3.1740 Sakari Simonpoika Stång, Palo
• Emäntä Maria Zachrisdotter (Simon Erikssonin leski) s. 15.3.1710 Maria Sakarintytär Palo, Äijälä
• Isäntä Joseph Johansson Länsipalo s. Äijälä (vaihdossa Maria Zachrisdotterilta ja tämän pojalta Johan Simonssonilta) s. 15.1.1756 Jooseppi Juhonpoika Itäpalo
• Renki Påhl Påhlsson Vuohtoniemi s. 7.6.1746 Paavo Paavonpoika Vuohtoniemi
• Piika Lisa Johansdotter Jylkkä (Tuuttila) s. 25.12.1759 Liisa Juhontytär Häkkilä
• Renki Abraham Johansson Härölä s. 8.2.1764 Aaprahami Juhonpoika Härölä
• Emäntä Maria Andersdotter Juusola (Joseph Johanssonin leski) s. 30.1.1759 Maria Antintytär Itäpalo

RNo 5 AUNOLA eli VÄHÄ-AUNOLA mtl ¼ (kruununtila isonvihan jälkeen, ostettu perinnöksi 17.11.1757)

• Vähä-Aunolan kantatilan ensimmäinen isäntä Erik Henriksson (Iso-Aunolan Matts Henrikssonin veli. Mattsin ja Erikin aikaan Aunolan tila halottiin kahtia, mahdollisesti Erikin perhe oli asunut Vähä-Aunolana myöhemmin tunnetulla osuudella jo aikaisemmin. Isäntänä isoonvihaan saakka.) Erkki Heikinpoika Aunola
• Isäntä Matts Pehrsson (otti ylös Erik Henrikssonin aution) s. n. 1704 Matti Pekanpoika Aunola
• Itsellinen Johan Törmä s. n. 1715 Juho Törmä
• Emäntä Margeta Axelsdotter (Matts Pehrssonin leski) s. 16.7.1703 Marketta Akselintytär Aunola
• Isäntä Christer Christersson (Margeta Axelsdotterin 2. avio, lunasti tilan perinnöksi) s. 20.3.1715 Risto Ristonpoika Aunola
• Isäntä Jonas Mårtensson Nokela (kauppakirjalla Mathias Soveliukselta, jonka omistukseen tila oli siirtynyt velkojen vuoksi) s. 0.5.1722 Joonas Martinpoika Nokela, Aunola
• Renki Henrik Thomasson Kinnunen Heikki Tuomaanpoika Kinnunen, Gåpå
• Emäntä Anna Henriksdotter (Jonas Mårtenssonin leski) s. 13.12.1723 Anna Heikintytär Haapakoski, Nokela, Aunola
• Vääpeli Abraham Lyden (näyttäisi ostaneen tilan Jonas Mårtenssonin perillisiltä) s. 4.2.1725 Aaprahami Kallenpoika Lyden
• Lautamies Carl Lyden (Abraham Lydenin poika) s. 15.7.1753 Kaarle Aaprahaminpoika Lyden
• Isäntä Påhl Mattsson Tuohinto e. Jokela (Vähä-Aunolan toinen asuja Carl Lydenin aikaan) s. 19.1.1769 Paavo Matinpoika Pihlajaniemi
• Isäntä Johan Johansson Korkiakangas (Abraham Lydenin vävy, isäntänä yhtäaikaa Carl Lydenin kanssa) s. 3.1.1769 Juho Juhonpoika Aunola
• Sotilas Påhl Carlsson Tropp s. 4.11.1767 Pauli Kaarlenpoika Tropp
• Isäntä Johan Johansson Havana e. Turck (Carl Lydenin jälkeen) s. 19.10.1775 Juho Juhonpoika Havana, Vähä-Aunola

SOVIO (e. JAAKOILA eli YLITALO) mtl ⅔ (asukkaat muuttivat nykyisen Raahen kaupungin sijoille 1600-luvun puolivälissä)

• Jaakoilan (eli Ylitalon, myöh. Sovion) tilan perustaja, isäntä Jakob Henriksson Jaakoila (Henrik Henriksson Pereen poika) Jaakko Heikinpoika Jaakoila
• Isäntä Bengt Pehrsson Jaakoila (yhteys edelliseen isäntään ei tiedossa) Pentti Pekanpoika Jaakoila
• Isäntä Matts Bengtsson Jaakoila (Bengt Pehrssonin poika) Matti Pentinpoika Jaakoila
• Isäntä Bertil Mattsson Sovio, Jaakoila eli Ylitalo (Matts Bengtssonin poika) Bertil Mattsson Sovio
• Isäntä, porvari Matts Bertilsson Sovio (Bertil Mattssonin poika, perimätiedon mukaan siirsi tilan rakennukset Sovionlahden etelärannalle, tulevan kaupungin alueelle) Bertil Mattsson Sovio
• Isäntä Michel Bertilsson Sovio (Matts Bertilssonin veli) Mikko Pertunpoika Sovio
• Porvari Matts Mattsson Sovio (Matts Bertilssonin poika, asui Raahen kaupungissa, maakirjoissa Sovion isäntä) Matti Matinpoika Sovio

RNo 6 RIIHIJÄRVI

• Riihijärven kantatilan perustaja, isäntä Erik Andersson (e. Migander, Jöran Larsson Palon eli Halosen vävy) s. 18.5.1717 Erkki Antinpoika Migander, Palo, Riihijärvi
• Isäntä Jöran Eriksson (Erik Anderssonin poika) s. 11.4.1752 Yrjö Erkinpoika Riihijärvi
• Torppari Johan Johansson Immonen (Erik Anderssonin vävy) s. 0.8.1757 Juho Juhonpoika Immonen
• Käräjäkirjuri Alexander Hård s. 30.3.1781 (isännöi tilaa Jöran Erikssonin ja lampuotien Matts Törnvallin ja Abramin jälkeen) Alexander Hård

RNo 7 KOSKENKORVA

• Koskenkorvan kantatilan perustaja, isäntä Johan Mattsson Kopsa e. Mettala s. 20.6.1747 Juho Matinpoika Kopsa
• Isäntä Erik Jöransson Ahllund s. 1739 Erkki Yrjönpoika Ahllund, Koskenkorva
• Yhtiömies Anders Andersson Makkonen (Erik Jöransson Ahllundin lanko) s. 27.3.1752 Antti Antinpoika Makkonen
• Isäntä Johan Andersson Junttonen s. 0.2.1754 Juho Antinpoika Moisa
• Isäntä Anders Jakobsson Laurila e. Martikkala s. 1.5.1754 Antti Jaakonpoika Laurila
• Isäntä Erik Mattsson Alakopsa e. Mettala s. 20.6.1757 (tilan ensimmäisen isännän Johan Mattssonin veli) Erkki Matinpoika Alakopsa, Koskenkorva
• Renki ja kanssa-asuja Olof Aronsson Laureus s. 1.10.1780 Olavi Aaronpoika Laureus
• Itsellinen Påhl Mattsson Aunola e. Tuohinto e. Jokela s. 19.1.1769 Paavo Matinpoika Pihlajaniemi
• Lampuoti Pehr Jöransson Jukuri e. Tervonen s. 14.2.1756 Pekka Yrjönpoika Jukuri

RNo 8 HAAPAKANGAS (sijaitsee Mattilanperällä)

• (Kirkonkirjoissa esiintyy jo aikaisemmin uudistila nimellä Haapajoki, isäntäparina Jöran Anckermanin äiti Carin Jöransdotter ja tämän puoliso Pehr Jochumsson. Tilalla on yhtiömiehenä Jöran Anckerman. Nimi Haapajoki katoaa kirkonkirjoista samalla hetkellä kun nimi Haapakangas sinne ilmaantuu, ja asukkaat ovat samat.)
• Haapakankaan kantatilan perustaja, isäntä Jöran Johansson Anckerman s. 10.12.1746 Yrjö Juhonpoika Tikkala, Tikkakangas, Haapakangas
• Isäntä Jakob Jakobsson Tikkala e. Myllykangas e. Martikkala (vaihtoi tiloja Jöran Johanssonin kanssa) s. 28.7.1757 Jaakko Jaakonpoika Tikkala, Haapakangas
• Itsellinen Påhl Mattsson Aunola e. Tuohinto e. Jokela s. 19.1.1769 Paavo Matinpoika Pihlajaniemi
• Torppari Pehr Johansson Dundra s. 1768 Pekka Juhonpoika Manninen, Dundra
• Isäntä Johan Ivarsson Eskola e. Kari (isäntänä Jakob Jakobssonin jälkeen) s. 2.12.1774 Juho Iivarinpoika Eskola, Haapakangas

RNo 9 MATTILA (sijaitsee Mattilanperällä)

• Mattilan kantatilan perustaja, isäntä Samuel Andersson Kopsa s. 10.4.1753 Samuli Antinpoika Mattila
• Yhtiömies Jaakko Juhonpoika Erikkilä (Samuel Anderssonin lanko) s. 25.1.1761 Jaakko Juhonpoika Erkkilä
• Emäntä Valborg Mattsdotter Lukkaroinen e. Juusola (Samuel Mattssonin leski) s. 17.4.1754 Valpuri Matintytär Mattila
• Isäntä Matts Johansson Vaara e. Holmström (Valborg Mattsdotterin uusi avio) s. 27.9.1745 Matti Juhonpoika Vaara, Mattila
• Torppari Zachris Hansson Pykäläinen s. 8.5.1764 Sakari Hannunpoika Pykäläinen

RNo 10 TIKKALA (aluksi myös nimellä Tikkakangas, sijaitsee Mattilanperällä)

• Tikkalan kantatilan perustaja, isäntä Jakob Jakobsson Myllykangas e. Martikkala s. 28.7.1757 Jaakko Jaakonpoika Tikkala, Haapakangas
• Täydennysmies Johan Jakobsson Martikkala (Jakob Jakobssonin veli) s. 10.6.1764 Juho Jaakonpoika Lång
• Isäntä Jöran Johansson Haapakangas e. Anckerman (vaihtoi tiloja Jakob Jakobssonin kanssa) s. 10.12.1746 Yrjö Juhonpoika Tikkala, Tikkakangas, Haapakangas
• Tilan omistajan porvari Pehr Rechardin renki ja lampuoti Zachris Hansson Pykäläinen s. 8.5.1764 Sakari Hannunpoika Pykäläinen

RNo 11 MARTIKKALA (sijaitsee Mattilanperällä)

• Martikkalan kantatilan perustaja, isäntä Pehr Jakobsson Martikkala s. 22.1.1769 Pekka Jaakonpoika Martikainen
• Isäntä Mårten Jakobsson Martikkala (Pehr Jakobssonin veli. Aiemmin pidetty tilan perustajana, mutta muutti tilalle vasta veljensä jälkeen, ks. lähdetiedot profiilista.) s. 19.2.1760 Martti Jaakonpoika Martikkala
• Isäntä Matts Henriksson Pyhtilä s. 30.8.1753 (isäntänä Mårten Jakobssonin jälkeen) Matti Heikinpoika Martikkala

SOTILAAT RUODUSSA 127, ruodun sotilastorppa KAAKKURI

• Olof Olofsson Skog (e. Rönkkö) s. 30.11.1703, Olavi Olavinpoika Skog
• Jöran Jöransson Bränroth s. 7.2.1715, sai eläkkeen Yrjö Yrjönpoika Bränrot
• Olof Andersson Bränroth (e. Weckman) s. 30.1.1739 Olli Antinpoika Bränroth
• Johan Pehrsson Bränn (e. Pyy) s. 6.8.1761 Juho Pekanpoika Bränn

TORPPAREITA JA ITSELLISIÄ, joiden tarkempi asuinpaikka, tai talo johon torppa kuului, on vielä tuntematon (taloista ja torpista myöhemmin itsellisiksi tai irtolaisiksi päätyneitä ei ole kirjattu tähän)

• Piika Christin Christersdotter Pekuri s. 25.7.1733 Tiina Ristontytär Pekuri
• Merimies Jöran Jöransson Ahllund s. 1734 Yrjö Yrjönpoika Ahllund
• Palonkylässä vuonna 1760 kuolleen au-lapsen äiti Margeta Michelsdotter Mylly s. 9.7.1737 Marketta Mikontytär Mylly
• Torppari Isak Johansson Ervast s. 1752 Iikka Juhonpoika Riikonen
• Torppari Anders Abramsson Pekkala (todennäköisesti Isak Ervastin torpan seuraava isäntä) s. 1734 Antti Abraminpoika Pekkala
• Torppari Kaskelan eli Haapaperän torpassa Johan Isaksson Hietala eli Lassuri s. 8.7.1756 Juho Iikanpoika Lassuri
• Torppari Salokankaan torpassa Påhl Påhlsson Venäläinen (vaimo Maria Henriksdotter Äijälä) s. 26.2.1763 Paavo Paavonpoika Salokangas
• Itsellinen, muurarimestari Matts Henriksson Groen e. Anttila (vaimo Brita Andersdotter Pekkalan edellinen puoliso oli Vähä-Aunolasta) s. 27.8.1742 Matti Heikinpoika Anttilainen, Groen, Grön
• Irtolainen Stina Larsdotter Tuohinto e. Lattunen s. 4.9.1742 Stiina Laurintytär Tuohinto
• Irtolainen Elsa Abramsdotter Hynynen e. Pekkala s. 16.8.1738 Elsa Aaprahamintytär Hynynen

ARVOITUKSIA

Kylien palvelusväki kirjattiin Raahen ensimmäisissä säilyneissä rippikirjajaksoissa yleensä omien perheidensä yhteyteen, elleivät olleet orpoja tai muualta tulleita. Henkikirjojen rengit ja piiat ovat siis todennäköisesti rippikirjan muilla sivuilla olevien perheiden nuoria.

• 1700 Erik Aunolan piika Brita Jöns Mikkelällä Pattijoella
• 1700 Simon Aunolan piika Brita Mattsdotter
• 1703 Tuomas Palon renki Anders
• 1704 Matts Palon piika Lisa
• 1705-06 Matts Palon renki Olof, lähtenyt sotilaaksi
• 1706 kaupungissa kuoli vanhapiika Juliana Michelsdotter Palo, s. n. 1636
• 1708 Matts Palon piika Margeta Carlsdotter
• 1711 Johan Äijälän renki Thomas
• 1713 Simon Aunolan nimetön piika
• 1726 Isopereessä kapteeni Fassin piika, sotilaan leski Brita
• 1726-28 Palossa majuri Reinierin piika Margeta
• 1728, 1730-32 ja 1735-36 Pehr Äijälän lanko Joseph, vanha entinen sotilas
• 1729 Isopereessä kapteeni Fassin piika Chirstin
• 1730 Isopereessä kapteeni Fassin piika Maria
• 1730 Palossa piika Chirstin
• 1731 Aunola 3:n piika Valborg, todennäköisesti Andersdotter
• 1732 kapteeni Fassin piika Helena Jöransdotter
• 1732-33 kapteeni Fassin piika Brita
• 1732-34 Aunola 3:n piika Helena
• 1733 Isopereen renki Jöran Jöransson, sopisi olemaan tuleva sotilas Jöran Bränrot Yrjö Yrjönpoika Bränrot
• 1733 Isopereen piika Lisa
• 1739 Isopereessä pojken Olof
• 1743-44 Aunola 3:ssa varamies Jakob Carling, lähtenyt sotilaaksi
• 1746 Jöran Palon renki Anders
• 1746 Christer Aunolan renki Johan
• 1752 Joseph Äijälän renki Johan, ehkäpä sama, joka oli myös Johan Äijälän renki sekä ruotuväen täydennysmies henkikirjassa 1753 ja samanniminen täydennysmies renkinä Simon Aunolalla 1756
• 1752 Zachris Palon renki Elias (ehkä sotilaanpoika Elias Jöransson Bränrot, Elias oli harvinaisempi nimi)
• 1753 Simon Aunolan piika Margeta, samanniminen piika myös vuosina 1755-56 ja 1758-59 (todennäköisesti Margeta Påhlsdotter Ollinsaari, joka mainittiin myös rippikirjan sivulla Aunolan piikana)
• 1753 Erik Palon renkipoika Henrik, huononäköinen ja sairaalloinen
• 1761 Johan Palon renki Joseph
• 1762 Johan Palon piika Karin
• 1764 Erik Riihijärven renki Jöran
• (renkejä ja piikoja ei ole mainittu erikseen jatkossa, heitä on henkikirjoissa paljon ja vain etunimellä)
• 1769 kauppias Mathias Soveliuksen lampuoti Henrik Vähä-Äijälässä
• 1770-luvulla täydennysmies Johan Mattsson Rönkkö Vähä-Äijälässä
• 1790 kyytirättäri Anders Bohm
• 1804 vaimo Susanna kauppias Michel Jurveliuksen omistamassa Riihijärvessä (oliko lampuoti Matts Törnvallin tai lampuoti Abramin vaimo?)
• 1805 lampuoti Matts Törnvall kauppias Michel Jurveliuksen omistamassa Riihijärvessä
• 1805 Koskenkorvassa itsellinen Matts Tuohinto ja tytär Anna
• 1806 lampuoti Abram kauppias Michel Jurveliuksen omistamassa Riihijärvessä
• 1807 Riihijärvessä torppari Matts Bergh
• 1809-10 Koskenkorvassa sotilas Hörn, vaimo Greta ja äiti Karin

(Projekti on aloitettu 4.11.2022.)

Tämä on paikkakuntien Saloinen ja Pattijoki aliprojekti. Projektiin voi liittää Palonkylässä ja Mattilanperällä syntyneiden ja/tai siellä asuneiden henkilöiden Geni-profiilit.

Palonkylä (Palo)

Palonkylä eli Palo on yksi keskiaikaisen Salon kirkkopitäjän vanhimmista kylistä. Se on myös maarekisterikylä. Alkujaan Palonkylän alue on ollut Savolahden kylän isäntien huhtamaita ja todennäköisesti asutus onkin levittäytynyt Palonkylään juuri Savolahden kylästä. Tutkittaessa asiakirjoja asutuksen vanhimmat juuret päätyvät erääseen Heikkiin, jonka nimi esiintyy patronyyminä jo ensimmäisessä isäntien nimet sisältävässä luettelossa, vuoden 1548 nokkaveroluettelossa. Useimmat tutkijat ja tutkimukset pitävät Heikin talona Pereen kantatilaa (Isoperet).

Palonkylä sukututkimuksessa

Valtion väestökirjanpidossa (esim. maakirjat ja henkikirjat) Palonkylä (Palo) kuuluu Salon pitäjään (ruots. Salo socken).

Vaikka Palonkylä ei kuulunut vuonna 1649 perustettuun Raahen kaupunkiin, kylää koskeva kirkollinen väestökirjanpito löytyy vuodesta 1689 lähtien Raahen kaupunkiseurakunnan (ruots. Brahestads församling) yhteydestä. Palonkylän lisäksi ympäröivistä kylistä Raahen kaupunkiseurakuntaan kuuluivat Olkijoen, Pattijoen ja Savolahden kylät.

Vuonna 1865 Salon pitäjä jakautui kunnallishallinnon asetuksen mukaisesti kolmeksi itsenäiseksi kunnaksi: Salon kappeli (Saloinen), Salon emäseurakunta (Pattijoki) ja Vihannin kappeli. Palonkylän kirkonkirjat löytyvät tästä eteenpäin Salon emäseurakunnan yhteydestä (samoin kuin Olkijoen, Pattijoen ja Savolahden). Suomen Sukuhistoriallisessa Yhdistyksessä ja Kansallisarkistossa kyseisen ajan digitoidut aineistot on otsikoitu nimellä Pattijoki - eli Salon emäseurakunnan myöhemmin käyttöön ottamalla nimellä.

Suomen Sukututkimusseuran HisKi-hakupalvelussa Palonkylän tiedot löytyvät Raahen kohdalta.

Palonkylä ja Savolahti liitettiin osaksi Saloisten seurakuntaa 1.5.1912 alkaen, myös kirkonkirjat löytyvät sen jälkeen Saloisten seurakunnasta.

Vuoden 1973 kuntaliitoksessa Saloisista tuli osa Raahen kaupunkia, joten nykyiset palonkyläläisetkin ovat virallisesti raahelaisia.

Paikkakunta Geni-profiileissa

Koska Palonkylä on ollut osa useampaakin suurta yksikköä, on hiukan pulmallista valita Geni-profiiliin sopivaa paikkakuntaa. Nyrkkisääntönä voisi pitää, että vuodesta 1973 alkaen paikkakunta on Raahe ja välillä 1.5.1912 - 1972 paikkakunta on Saloinen. Sitä ennen, 1689 - 30.4.1912, paikkakuntakenttään voinee kirjoittaa joko Pattijoki (nykyaikainen nimi Salon emäseurakunnan alueelle, johon Palonkyläkin tuolloin kuului) tai Saloinen (kyläläiset itse eivät ajattele olevansa pattijokisia). Raahea ei kannata käyttää kaupunkiseurakuntaan kuulumisen ajallakaan, koska se on ollut kyläläisten seurakunnan nimi, ei paikkakunnan nimi. Ennen vuotta 1689 on suositeltavaa kirjoittaa paikkakuntakenttään Saloinen. Mutta, nautitaan mukavasta harrastuksesta eikä oteta stressiä, paikkakuntakenttää ei tarvitse jättää täyttämättä, vaikkei olisikaan varma mitä siihen kirjoittaisi!

Palonkylän talot

• 1 Isoperet (Pere)
• 2 Äijälä
• 3 Aunola
• 4 Palo
• 5 Vähä-Aunola
• 6 Riihijärvi
• 7 Koskenkorva
• 8 Haapakangas
• 9 Mattila
• 10 Tikkakangas eli Tikkala
• 11 Martikkala

Lähteet

• Palosta nousi savut, Palonkylän, Mettalanmäen ja Ollinsaaren yhteiset vuosisadat, 2019. Toim. Marja Halmetoja. Grano Oy.
• Wikipedia

(Projekti on keskeneräinen. Aloitettu 4.11.2022.)