"Mäntsälän korpraali" Johan F. Knorring ja hänen sukunsa

Kirj. Helge von Knorring

Suomentanut Margit Herlevi-Harja

"Tutkimus on alunperin, ruotsinkielisenä, ilmestynyt Gentes Finlandiae -julkaisun IV osassa (1979)."

Vuosina 1948-57 kävivät Tor Carpelan ja Ruotsin ritarihuoneen genealogi Pontus Möller kirjeenvaihtoa') Knorring-sukua tutkittaessa nousseista ongelmista. Kirjeissä mainitaan useita kertoja eräs isonvihan jälkeen Mäntsälää kotipaikkanaan pitänyt korpraali Knorring. Carpelan arveli löytäneensä jopa kaksi korpraali Knorringia, toisen nimeltä Fredrik, joka oli naimisissa Vappu Simontyttären kanssa, toisen Johan-nimisen, jonka vaimo oli Malin Simontytär. Tosin hän ei pitänyt mahdottomana, että kysymys saattaisi olla yhdestä ja samasta pariskunnasta. Pääkatselmusluetteloiden ja kirkonkirjojen lähempi tarkastelu osoittaa, että asia todella oli näin.

Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentin korpraali Johan Fredrik Knorring kuoli Mäntsälässä Saaren kylässä 16.6.1747 ja oli silloin kuolleitten kirjan mukaan 61-vuotias eli syntynyt noin vuonna 1684. Pääkatselmusluetteloiden ikätiedot eivät ole yhtäpitäviä. Niiden perusteella saadaan vaihtoehtoisiksi syntymävuosiksi 1690, 1694 ja 1696. Kuolleitten kirjan ikätieto — 61 vuotta — on aivan varmasti väärä. Se merkitsisi näet, että korpraalimme vuoden 1743 pääkatselmuksessa olisi jo ollut yli-ikäinen eli ylittänyt ruotumiesten sääntöjenmukaisen eroamisiän, joka oli 55 vuotta. Tuossa pääkatselmusluettelossa hänen ilmoitetaan kuitenkin olevan 47-vuotias, joka tuntuukin uskottavalta, koska rykmentin kaikkien 28 korpraalin keski-iäksi saadaan 44 vuotta. Hyvällä syyllä voidaan nyt olettaa, että Johan Fredrik Knorringin syntymävuosi oli yllä jo vilahtanut 1694. Näin hän olisi siis kuollut 51-vuotiaana — ja kirkkoherra merkinnyt kuolleitten kirjaan ainakin yhden numeron oikein. Knorringin syntymäpaikkana mainitaan vuoden 1726 pääkatselmusluettelossa Inkerinmaan Nevanlinna, Ruotsin valtakuntaan kuulunut kauppa- ja varuskuntakaupunki, jonka paikalle perustettiin sittemmin Pietari, nykyinen Leningrad.

Samassa vuoden 1726 katselmusluettelossa Johan Fredrik Knorring on merkitty Helsingin pitäjän komppanian ruotusotamieheksi n:o 270 (Ohkola). Hänen ilmoitetaan olevan 32-vuotias ja 16 vuotta palvellut. Lisäksi käy ilmi, että hän on "tullut vankeudesta, palvellut sitä ennen herra kreivi Hastferin rykmentissä, otettu palvelukseen 14. päivänä joulukuuta 1721". Eri luetteloiden tiedot palveluvuosien määrästä eivät ole aivan yhtäpitävät (ilmeisesti asianomainen sai laskea koko sota-
vankeusajan hyödykseen). Yhtä kaikki, näyttää siis siltä, että Johan Fredrik Knorring alle 20-vuotiaana nuorukaisena oli ottanut pestin eversti (mutta ei kreivi!) Henrik Hastferin Inkerinmaalta koottuun jalkaväkirykmenttiin jonakin vuosista 1708-1710. Rykmentti kuului 1710 Viipurin varuskuntaan ja joutui kokonaisuudessaan vangiksi linnoituksen antautuessa 10.6. tuona vuonna ja katosi näin sotahistoriasta.

Isonvihan pitkät vuodet Johan Fredrik Knorring joutui viettämään sotavankeudessa. Kaikki viittaa siihen, ettei hänellä ollut ennen pestautumistaan mahdollisuuksia saada sellaisia luku-, kirjoitus-, ja laskutaitoja, jotka olisivat mahdollistaneet korkeamman sotilasarvon saavuttamisen. Vankeusvuodet tuskin tarjosivat enää tilaisuuksia laiminlyöntien korjaamiseen.

Vuonna 1721 hän saattoi vihdoin palata synnyinmaahansa, johon eivät kuitenkaan enää kuuluneet hänen lapsuutensa kotiseudut. Elättääkseen itsensä hänen oli tämän vuoden joulukuussa ryhdyttävä ruotusotamieheksi. Vuoden 1735 pääkatselmusluettelo osoittaa, että hän jonakin vuosista 1726-35 on ylennyt korpraaliksi. Hän palveli edelleen samassa komppaniassa, nyt numerolla 258, ja hänet oli komennettu Haminaan, ilmeisesti linnoitustöihin. Korpraalintorppa oli Saaren kylässä Mäntsälässä, ja siellä Johan Fredrik Knorring asuikin aina vuonna 1747 sattuneeseen kuolemaansa asti.

Mäntsälän kirkonkirjoissa hänet mainitaan tavallisesti vain etunimellä Johan, mutta kuolleitten kirjassa häntä nimitetään pelkästään Fridrikiksi (taustalla kummittelee ehkä saksalainen Friedrich!). Pääkatselmusluetteloissa ilmoitetaan kuitenkin molemmat etunimet. Johan Fredrik solmi avioliiton ilmeisesti Mäntsälässä, jonka vihittyjen luettelo vuosilta 1701-1737 puuttuu. Hänen vaimonsa, Sälinkään kylän sota-miehen Simo Brinckin tytär Malin Simontytär oli syntynyt 7.2.1696. Hän kuoli punatautiin 27.7.1763, ja yllättäen häntä kuolleitten kirjassa kutsutaan Vappu Simontyttäreksi. Kirkonkirjojen lähempi tutkiminen haihduttaa kuitenkin epäilyt siitä, että Johan Fredrikillä olisi ollut toinenkin vaimo. Väärä etunimi johtuu siitä, että Malin kuollessaan asui Vappu-tyttärensä luona.

Johan Fredrik Knorringilla ja Malin Simontyttärellä oli seuraavat viisi lasta (Mäntsälän kastekirjassa on aukko vuosien 1728 ja 1738 välillä):

Maria, syntyi Ohkolassa 1.10.1723, kuoli Tuusulan Vanhassakylässä 25.9.1755 lapsivuoteeseen. Avioitui ensimmäisen kerran Tuusulassa 1.11.1747 Vanhankylän Mikkolan torpparin Erkki Mikonpojan kanssa, joka syntyi 1719 ja kuoli Tuusulassa 14.11.1750. Toisen kerran hän meni naimisiin Tuusulassa 26.12.1751 Vanhankylän Juholan (Kvarnbacka) torpparin Juho Erkinpojan kanssa. Avioliitto oli tämän ensimmäinen. — Juho Erkinpoika muutti 1795 Vanhastakylästä Nurmijärvelle ja oli tätä ennen ehtinyt jo avioitua uudelleen ja jäädä taas leskeksi. Hänen toinen vaimonsa oli Maria Yrjöntytär, syntyi 1735, kuoli Vanhassakylässä 4.1.1789. Avioliitto oli solmittu Tuusulassa 25.3.1756.

Anna, syntyi Mäntsälän Ohkolassa 27.6.1726, muutti Saarelta, ei käy selville mihin (luultavasti toiseen pitäjään), tuli takaisin leskenä noin 1758, kuoli Mäntsälässä 23.6.1795. Hänen ensimmäisen miehensä henkilöllisyyttä ei toistaiseksi ole pystytty selvittämään. Häntä kutsuttiin leskeksi, kun hän avioitui toisen kerran Mäntsälässä 24.3.1759 torpparin pojan, myöhemmin Mäntsälän kylän Karhulan torpan isännän Matti Juhonpojan kanssa. Tämä syntyi noin 1730 ja kuoli Mäntsälässä 19.1.1789.

Liisa, syntyi noin 1731, kuoli Mäntsälässä 3.9.1750 tuhkarokkoon. Naimaton.

Vappu, syntyi noin 1733, kuoli Mäntsälässä 5.4.1810. Ensimmäiseen avioliittoon hänet vihittiin Mäntsälässä 26.10.1756 Saarelta kotoisin olleen reservirakuuna Heikki Erkinpojan kanssa (syntyi noin 1729, kuoli Mäntsälässä 27.10.1761). Toisen avioliiton Vappu solmi Mäntsälässä 1.11.1762 rengin, lopulta Saaren Heikkilän torpparin Juho Matin-pojan kanssa (syntyi noin 1739, kuoli Mäntsälässä 28.8.1812).

Katariina, syntyi noin 1739, kuoli Mäntsälässä 3.9.1750 tuhkarokkoon (samana päivänä kuin Liisa-sisar).

Mäntsälän kirkonkirjoihin on 1700-luvun loppupuoliskolla merkitty myös Ernst Norringin lapsia. Tämä Norring oli naapuripitäjän Kärkölän lukkari ja Lammin lukkarin — Fabian Norringin — poika. Toisinaan nimet Knorring ja Norring on sekoitettu. Niinpä Vappu Knorringia kutsutaan Norringiksi hänen Juho-poikansa syntymän yhteydessä 8.11.1773. Toisaalla taas se Maija-Stina Knorring, joka mainitaan rippikirjassa 1764-1781, oli Kärkölän lukkarin Norringin tytär.

Entä ketkä lienevät olleet korpraali Johan Fredrik Knorringin vanhemmat? Carpelan otaksui, että isä oli se Joachim Friedrich (tai Fritz) von Knorring, joka oli ollut varuskuntarykmentin kapteeni Narvassa 1684-1689, mutta tuomittu viimeksi mainittuna vuonna menettämään virkansa "karkeitten rikosten ja laiminlyöntien takia". Yllä mainittu tieto siitä, että Johan Fredrikin syntymäpaikka oli Nevanlinna, näyttää vahvistavan Carpelanin olettamuksen.

Joachim Fritz von Knorring sai menneistä huolimatta vuokrata vuodesta 1693 lähtien joitakin kruunun tiloja Valkeasaaressa. Silti hän näyttää asuneen Nevanlinnassa, missä eräs kapteeni Knorr tai Knorring useita kertoja mainitaan saksalaisen seurakunnan tileissä (varsinaiset kirkonkirjathan eivät ole tallella). Joachim Fritzin kohtalot eivät sodan puhjettua 1700 ole tiedossa. Maininnat siitä, että hän 1702 oli Suomessa, perustuvat epävarmaan tunnistamiseen.)

Joachim Fritzin vaimona mainitaan Ursula von Knorring, mutta tämä ei vaikuta uskottavalta Carpelanin ja Möllerin tutkimusten valossa.) Toisen tiedon mukaan hän oli naimisissa "erään Brummerin" kanssa, ja tästä avioliitosta oli Narvassa syntynyt poika Frans Wilhelm, joka sittemmin palveli kapteenina holsteinilaisissa joukoissa ja kuoli Oldenburgissa. Mikäli tämä lainkaan pitää paikkansa, Joachim Fritzin on täytynyt olla naimisissa kahdesti.

Eräs Fritz von Knorring avioitui noin vuonna 1681 Anna Catharina Arenfeltin kanssa, joka taas oli aikaisemmin ollut kihloissa luutnantti Gustaf Casimir von Spandekowin kanssa. Neito oli Narvan komendantin Anders Månssonin (aateloituna Arenfeltin) ja Anna Catharina von Woldenin tytär. Anna Catharinan miestä nimitetään ratsumestariksi eversti, kreivi Leijonhufvudin (s.o. Kustaa Mauri Lewenhauptin) ratsu-rykmentissä.) Hänen voidaan hyvin olettaa olleen sama mies kuin tuo myöhemmin Nevanlinnassa asunut kapteeni Joachim Fritz von Knorring.

Eräs todiste sille, että juuri mainittu Anna Catharina Arenfelt olisi Mäntsälän Johan Fredrik Knorringin äiti, on se että ristimänimet Anna ja Catharina esiintyvät hänen lastensa niminä ja näistä vielä Catharina on tuona aikana ainoa Mäntsälässä. Vuonna 1696 suoritti "herra kapteeni Knorr" Nevanlinnan saksalaiselle seurakunnalle maksun (ilmeisesti) paariliinan käytöstä eli saksaksi "für ein Trauermantel zu Landt". Luultavasti tuolloin haudattiin joku hänen lapsistaan tai mahdollisesti hänen vaimonsa.

Olettamusta, että kapteeni Fritz von Knorring olisi mäntsäläläisen korpraalin isä, ei ole voitu todistaa oikeaksi. Toinen olettamus, että Anna Catharina Arenfelt olisi hänen äitinsä, on vielä epävarmempi. Erittäin todennäköistä on kuitenkin, että korpraali oli everstiluutnantti ja maamarsalkka Frans von Knorringin ja Anna Cronmanin pojanpoika. Kun täti (isän sisar) Margareta Elisabeth von Knorring oli naimisissa isänsä serkun, kapteenin arvoisen (värvätyn) ammattisotilaan Frans Henrik von Knorringin kanssa, voimme päätellä, että korpraali ja Porin läänin jalkaväkirykmentin komentaja, eversti Henrik Johan von Knorring olivat sekä serkukset että pikkuserkukset. Eversti on kantaisä sekä Ruotsin (n:o 1976) että Suomen (n:o 138) ritarihuoneisiin merkityille suvuille.

Lähdekirjallisuus:

(Alkuperäisessä ruotsinkielisessä tutkimuksessaan kirjoittaja ennen lähdeviitteitään esittää lämpimän kiitoksen ystävilleen, alussa jo mainitulle ruotsalaiselle Pontus Möllerille ja helsinkiläiselle sukututkijalle, valtiotieteen maisteri Georg Lutherille, heidän osoittamastaan kiinnostuksesta ja hyväntahtoisesta yhteistyöstä.)

1. Pontus Möllerin julkaisema kirjeenvaihto Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjassa XXXVIII 1965, ss. 23-92.

2. Tukholman Kuninkaallisen sota-arkiston tiedotus 15.4.1971 n:o 280.

3. Ed. mainittu kirjeenvaihto, ss. 50, 76 ja 79.

4. Ed. mainittu kirjeenvaihto, ss. 60 ja 69.

5. Samoin, s. 55.

6. Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentin pääkatselmusluettelossa vuodelta 1719 (valtionarkisto, Heikki Klementin kokoelma) mainitaan ainoana Knorringina majuri Henrik Johan von Knorring. Siitä käy ilmi, että hänet oli nimitetty kenraaliadjutantiksi "Kuninkaallisen Majesteetin valtakirjalla päivämäärällä 8. maaliskuuta 1718". Carpelanin Ättartavlor -teoksen Knorring-sukutauluissa (III, s. 610) käyttämä sanonta "Kenraaliadjutantti Jämtlannin armeijassa" on hieman harhaanjohtava. "Kuninkaallisen Majesteetin Kenraaliadjutantti" oli itse asiassa erityinen upseeriarvo, joka kuului yhdenteentoista arvoluokkaan Kaarle XII:n vuoden 1714 rankiluettelossa. Kenraaliadjutantti oli samanarvoinen everstien ja vara-amiraalien (sic!) kanssa "sen mukaan minkä ikäisiä he ovat palveluksessa" eli heidän keskinäisen arvojärjestyksensä määräsi palveluvuosien määrä. Ei ole siis mitään ihmettelemistä siinä, että Henrik Johan von Knorring, kun hänen rauhanteon jälkeen vakanssien puutteessa oli pakko ottaa kapteeninvirka Pohjanmaan rykmentissä, monissa tilanteissa toi esiin kenraaliadjutantin arvonsa. Näin korkean arvoasteen hän näet saavutti uudelleen vasta 1741, kun hänestä tuli Porin rykmentin komentaja. Eri asia on, että hänestä vuonna 1718 — kenraaliadjutantiksi ylentämisen yhteydessä — tuli kuten nyt sanottaisiin Jämtlannin armeijan esikuntapäällikkö.

Kirjoittajan käyttämiä painamattomia lähteitä:

Mäntsälän vanhat kirkonkirjat, jotka ovat sekä alkuperäisinä että Suomen Sukututkimusseuran jäljennöskokoelmana Valtionarkistossa.

Tuusulan vanhat kaste-, vihki- ja kuolleitten kirjat. Sama Suomen Sukututkimusseuran kokoelma.

Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentin pääkatselmusluettelot 1719, 1743 ja 1744. Valtionarkiston Militaria-kokoelma.

Tiedot vuosien 1726 ja 1735 pääkatselmusluetteloista on saatu arkistonhoitaja E. Josephsonilta Tukholmasta Kuninkaallisesta Sota-arkistosta.

Vuoden 1743 katselmusluettelo on laadittu Tenholassa 23.9., kun rykmenttiä laivattiin Ruotsiin lähetettäväksi. Tuolloin oli ilmassa Tanskan sodan uhka. Korpraali Knorringin varusteiksi ilmoitetaan kivääri, takki ja liivit, mutta päällystakille tarkoitettu sarake on tyhjä. Seuraava, vuoden 1744 luettelo kertoo rykmentin tilanteen, kun se 2.8.1744 tarkastettiin Karlskronassa takaisin Suomeen laivausta varten. Johan Fried. Knorring on siinä Helsingin komppaniassa numerolla 1 korpraalien ja rivimiesten joukossa.

Lähde: Ja täs on tää viires. Voi hylky! 1981 sivut 80 - 86

_______________________________________________________________

Krigshandlingar Stora nordiska kriget , Krigsfångar, SE/KrA/0388/14 B/2 http://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065208_00232

Läänintilit > Yleisiä asiakirjoja > Asiakirjoja > Venäjältä palanneiden sotavankien luettelo 1722-1722 (7022) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13284409

Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentti > Pääkatselmusluettelo, 1726-1726 > 351: 12-15 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1846...

Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentti > Luetteloita, 1724-1743 > 31: - Helsing Compagnie http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2033...

Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentti > Pääkatselmusluettelo, 1735-1735 > 326: 1-3 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1862...

Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentti > Pääkatselmusluettelo, 1743-1790 > 36: 1-6 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1539...

Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentti > Luetteloita, 1747-1747 > 258: 1-5 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2033...

Mäntsälän seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirja 1741-1747 (I Aa:2) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5704939