Johan Andersson Cajanus

Tunnettu ylläpitämänsä ankaran kirkkokurin takia kansan keskuudessa nimellä "Lylyhammas".

Wikipedian artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Cajanus

Johan Cajanuksen hautajaisissa pidetty ruumissaarna: http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/teksti/saarnat/saarnat1700.xml#s17

http://www.genealogia.fi/hakukanta/control/ctrlSelaus1.php?a=30&s=2...

Ylioppilasmatrikkelin artikkeli: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=656

Kansallisbiografian artikkeli: https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/344

http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/kainuu/060.htm

http://yle.fi/uutiset/kainuun_tuntemattomat_suuruudet/5072485

• http://www.student.oulu.fi/~jhissa/Cajanus.htm

Johan Cajanuksen vuonna 1663 kirjoittama selvitys Paltamon pitäjästä julkaistiin sanomalehden Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo vuoden 1777 numeroissa 16–18: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/412368?page=6

Johan Andersinpoika Cajanus, * 19.12.1626 Paltamo, † 13.5.1703 Paltamo. (Rv.Mf. 3324, Ruumissaarna). Oulun pedagogion oppilas 1636. Yo Uppsalassa 27.11.1642, Turussa sl. 1648 656. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 14.12.1648. Paltamon pitäjänapulainen, sitten kappalainen 1651, kirkkoherra 1659. Koko kreivi Per Brahen (1602-1680) vapaaherrakunnan (Kajaanin lääni, Salo, Siikajoki, Pielinen, Kuopio ja Iisalmi) lääninrovasti 1665, mutta vuodesta 1680 alkaen vastuualue käsitti vain Kajaanin läänin.

Tunnettu ylläpitämänsä ankaran kirkkokurin takia kansan keskuudessa nimellä "Lylyhammas". Saarnaaja pappeinkokouksessa 1670 Oulussa. Valtiopäivämies 1672 Tukholmassa. Oli vielä pappeinkokouksessa 1702 Oulussa. Teki vielä marraskuussa 1702 tiedustelumatkan Kuusamoon, Lapin ja Venäjän rajalle (J. Cajanuksen kirje J. Ehrenskiöldille 19.11.1702, ks. Jukka Kokkonen, Rajaseutu liikkeessä (2002), s. 131). Kuoli kotonaan Paltamossa saatuaan halvauksen käydessään Kiannalla kevättalvella 1703. Omisti Paltamon Paltaniemen Sutelan ainakin vuodesta 1673. Käytti ensimmäisenä Kainuu-nimeä nykyisestä Kainuun maakunnasta vuonna 1663 kirjoittamassaan pitäjänkertomuksessa.

"Ylioppilas Upsalassa 1642, Turussa (pohj.) 1648. Vihittiin papiksi samana vuonna. Paltamon kirkkoherra 1660. Valtiopäivämies." Mennessään naimisiin Anna Mathesiuksen kanssa, oli Johan jäänyt leskeksi Catharina Paldaniuksesta. Annan kuoltua Johan meni vielä naimisiin Elisabet Wittingin kanssa, G.S. n. 9028. Catharinan ja Johanin mahdollisista lapsista ei ole tietoa, Annalla ja Johanilla oli kuusi lasta. Elisabetinkin kanssa Johanilla oli yksi lapsi. Johan oli myös kansanperinteen kerääjä.

Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot:

sl. 1648 Johan Cajanus Johannes Andreæ, Cajanus 656. * Paltamossa 19.12.1626. Vht: Kajaanin vapaaherrakunnan vouti Anders Eriksson ja Agneta Mattsdotter. Oulun pedagogion oppilas 1636. Ylioppilas Uppsalassa 27.11.1642 Johannes Andreæ Both. Ylioppilas Turussa sl. 1648 [Cajanus] Joh. Andreæ _ 33. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1648] Johannes Andreæ Cajanus | Upsaliæ depositus. Pastor et Præpos: Paldamoensis 1660. Frater Erici Andreæ Cajani, supra sub N:o 35 observati. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 14.12.1648. — Paltamon pitäjänapulainen, sitten kappalainen 1651, kirkkoherra 1660. Rovasti (1665). Tunnettu ylläpitämänsä ankaran kirkkokurin takia kansan keskuudessa nimellä Lylyhammas. Saarnaaja pappeinkokouksessa Oulussa 1670. Valtiopäivämies 1672. † Paltamossa 15.4.1703. Pso: 1:o 1649 Kristina Samuelsdotter Paldanius († 1650); 2:o 1652 Anna Johansdotter Mathesius († 1668); 3:o 1669 Elisabet Gustafsdotter Witting tämän 2. avioliitossa († 1692).

Cajanus on suomalainen pappissuku. Suvun vanhimpia tunnettuja jäseniä on Anders Eriksson Hjerta (Cajanus), joka toimi Kajaanin vapaaherrakunnan voutina 1600-luvun alussa.Hänen neljä poikaansa toimivat Paltamon, Pielis­järven, Lohtajan ja Sotkamon kirkkoherroina.

Pappismies joka ilmeisen tiukka otteissaan koska saanut aikalaisiltaan pilkkanimen "LYLYHAMMAS"!

"Kainuun tuntemattomat suuruudet 3/20: Johannes Cajanus Kuuntele 11 min ti 8.11.2011 Paltamon kirkkoherra Johannes Cajanus tunnettiin myös nimellä Paltamon kirkkoruhtinas ja lempinimellä Lylyhammas. Cajanus oli aikansa mahtimies ja hän johtikin Kainuuta ajoittain kuin omaa ruhtinaskuntaansa. Johannes Cajanus harrasti kansanrunoutta. Hän oli ensimmäinen, joka tallensi tiedot Väinämöisestä ja Kalevalasta. Hänen valtansa Kainuussa oli suuri, ja ilmeisesti valtapyrkimystensä vuoksi hän joutui ajoittain napit vastakkain esimerkiksi Kajaanin linnan johtajan, Samuel Långin, kanssa. Harri Nousiainen haastattelee dosentti Reijo Heikkistä. Lähetykset Sarja Yle Kainuu," Lisännyt S.Lampinen 23.03.2017 http://areena.yle.fi/1-1349360