Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Liisa Haataja (1845 - 1878)
    Syntymä Paltamo Paltamo syntyneet-vihityt-kuolleet, 1811-1856 Kestilä > rippikirja, 1877-1888 > 57: Kestilä by n:o 25 Kärenlampi
  • Juho Pekanpoika Rimpiläinen (1761 - d.)
    Syntynyt / Kastettu 21.10.1761 25.10.1761 HisKi/ Paltamo/ Kylä / Talo Uura J. 143 Isä Sold. Pehr Rimbiläin. Äiti Ann Oikaritar Lapsi Johannes Hiski Paltamo vihityt: 4.4.1786 B.s. enkl....
  • Vappu Paavontytär Rimpiläinen (1757 - d.)
    Syntymämerkintä (HisKi, Paltamo): 17.8.1757 15.9.1757 Pesiä Pål Luuckonen Hel. Kerätär Valborg Hyrynsalmen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1793-1800 (IAa:2), jakso 155, sivu 155: Kerälä No 13 ...
  • Maria Liisa Halonen (1859 - d.)
    Paltamo > rippikirja, 1880-1890 > s.130: Varesniemi 7 Mustola Paltamo > rippikirja, 1901-1910 > s.132: Kivesjärvi 14 Käpälä
  • Riita Amanda Oikarinen (1881 - d.)
    Paltamo > rippikirja, 1901-1910 > s.132: Kivesjärvi 14 Käpälä Paltamo > vihityt, 1897-1913 > 17.5.1910

Projekti perustettu 7.8.2017

Historia

Paltamon alueelta on löydetty lukuisia kivikautisesta asutuksesta kertovia muinaisjäännöksiä. Huomattavimpia löytöjä on Uuran kylästä tavattu karhunpäällä koristettu reikäkirves kampakeraamiselta kaudelta. Kivesjärven Lumisuosta löydettiin 1975 jousen katkelma, joka ajoittuu esiroomalaiseen rautakauteen.

Vakinaisesti alue asutettiin 1550-luvulla, jolloin Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan määräyksestä ja Suomen käskynhaltijan Kustaa Fincken toimesta alueelle siirtyi savolaisia talonpoikia perhekuntineen. Vaikka uudisasukkaat saivat kolmen vuoden verovapauden, muutto ei tapahtunut venäläispelossa vapaaehtoisesti. Venäläiset hävittivätkin lähes koko asutuksen 1500-luvun lopulla. Asutus alkoi kasvaa Täyssinän rauhan jälkeen 1595, jolloin Kainuu siirtyi Ruotsin alaisuuteen. Vuonna 1604 seudulla oli jo 150 taloa.

”Oulujärven pitäjät” (Uleträsk socknar), kuten aluetta tuolloin nimitettiin, kuului aluksi Savonlinnan linnalääniin, mutta liitettiin 1559 hallinnollisesti Pohjanmaan voudin valtapiirin. Samana vuonna muodostettiin myös Oulujärven pitäjän seurakunta, jonka keskuspaikaksi tuli Paltamon kylä (nyk. Paltaniemi) Oulujärven Paltaselän etelärannalla. Tänne rakennettiin myös pitäjän uusi kirkko. Vuonna 1647 pitäjä, jonka nimeksi vuosisadan alussa oli vakiintunut ”Kajaaninlinnan pitäjä” (Cajanaborgs socken) jaettiin Paltamon ja Sotkamon seurakunniksi, jotka 1681 saivat myös hallintopitäjän aseman. Paltamon 1600-luvun suurseurakunnasta on aikojen kuluessa muodostettu kymmenkunta erillistä seurakuntaa. Vuosina 1650-1680 Paltamo oli osa Pietari Brahen vapaaherrakuntaa.[8]

Tervanpolton merkitys alkoi kasvaa 1700-luvulla. Tervanpoltto jatkui voimakkaana aina 1800-luvun loppuun asti. Jo 1800-luvulla aloitettiin järvimalmin hyödyntäminen, mutta varsin nopeasti joutui Varisjoen varteen rakennettu rautaruukki lopettamaan kannattamattoman toimintansa. Ruukin lyhyttä loistokautta on kuvannut Paltamossa syntynyt Eino Leino runoelmassaan Kivesjärveläiset (1901).

Kun 1900-luvun alkuun mennessä jo valtaosa paltamolaisista asui Paltaselän pohjoispuolella, syntyi vähitellen paine siirtää myös kunnallishallinto Paltaniemeltä järven pohjoispuolelle. Kiehimänsuun kylä alkoikin kehittyä uudeksi hallintokeskukseksi. Vuonna 1906 kuntakokousten pitopaikka kokous- ja konttorihuoneineen päätettiin siirtää Kiehimään. Paltamon seurakunnan toiminnot siirtyivät sinne perässä vasta vuonna 1936. Vuonna 1954 vanha historiallinen Paltamon kylä samoin kuin Uusikylä ja Kirkkoaho, liitettiin Kajaanin maalaiskuntaan.[9]

Paltamon asukasluku kasvoi 1900-luvun alussa nopeasti. Vuonna 1920 asukkaita oli 5700. Vuosien 1923 ja 1939 välisenä aikana valmistuivat Paltamon talouselämälle tärkeät rautatiet Kontiomäeltä Kajaaniin, Nurmekseen, Ouluun ja Hyrynsalmelle. Jatkosodan aikana, syksyllä 1944 perääntyvät saksalaiset aiheuttivat Paltamossa monenlaista tuhoa. Sotien jälkeen kunnan asukasluku kääntyi kasvusuuntaan, sillä 1950 asukkaita oli 8674. 1950-luvulla poismuutto käänsi väkiluvun kehityksen tappiolliseksi ja 1980 asukkaita oli enää 5474, vuonna 2010 enää 3884. Lähde: Wikipedia

Tarkentavia projekteja

Hakusanoja: Kainuu Kainuun