Martti Olavi Karlsson Paloheimo

https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/943

Paloheimo, Olli (1894 - 1974) H. G. Paloheimo Oy:n toimitusjohtaja, eversti, valtiovarainministeri, vuorineuvos

Olli Paloheimo kohosi liikemiessukunsa toisen polven jäsenistä menestyneimmäksi. Hän nousi sotien jälkeen keskisuuren yrityksen toimitusjohtajasta maan huomattavimpien metsäteollisuusmiesten joukkoon: isänsä ja setiensä perustaman Kajaani Oy:n toimitusjohtajaksi ja metsäteollisuuden etujärjestötoiminnan keskeiseksi vaikuttajaksi.

Kirjoittaja(t): Marko Paavilainen Julkaistu 3.4.2006 (päivitetty 15.4.2008)

Artikkelitekstin pituus: 8261 merkkiä

Paavilainen, Marko: Paloheimo, Olli. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 21.4.2021) Julkaisun pysyvä tunniste URN:NBN:fi-fe20051410; artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-000943 (ISSN 1799-4349, verkkojulkaisu) Lue koko artikkeli Voit lukea koko artikkelin kirjautumalla sisään Kansallisbiografian ja Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisun yhteisellä käyttäjätunnuksella. Jos sinulla ei vielä ole tunnusta, voit hankkia tunnuksen ja ostaa lukuoikeutta määräajaksi täyttämällä hakemuksen.

Kansallisbiografia ja Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisut ovat myös vapaasti luettavissa lukuisissa kirjastoissa. Katso listaus palvelun tarjoavista tahoista täältä.

- - - - -- - - - - - - - -- - -- - -- - - -

Martti Olavi (Olli) Paloheimo ent. Brander vuoteen 1906 saakka (käytti Saksassa peitenimeä Martin Brand) oli suomalainen jääkärieversti ja vuorineuvos sekä teollisuusmies joka johti 40 vuoden ajan H.G. Paloheimo Oy:tä

http://runeberg.org/kuka/1954/0620.html

http://biografiasampo.fi/henkilo/p4935

Paloheimot asuivat pitkään Kallio-Kuninkalan tilalla Järvenpäässä. Heillä oli viisi poikaa, joista kolme avoitui perheen naapuristossa sijaitsevien Tuusulanjärven taiteilijakotien tyttärien kanssa. Vanhin poika Arvi Paloheimo avioitui Jean Sibeliuksen tyttären Eva Sibeliuksen kanssa, Paavo Paloheimo taiteilija Pekka Halosen tyttären Annikki (Anni) Halosen kanssa ja Olli Paloheimo Eero Järnefeltin tyttären Leena Järnefeltin kanssa.[3] [4]Olli Paloheimo johti H. G. Paloheimo Oy:ta 40 vuotta 1926–1966.

Vuorineuvos, eversti, s. 23.05.1894 Helsinki, k. 07.11.1974 Helsinki. Martti Olavi (Olli) Paloheimo (sukunimi vuoteen 1906 saakka Brander; 23. toukokuuta 1894, Helsinki - 7. marraskuuta 1974, Loppi) oli suomalainen teollisuusmies joka johti 40 vuoden ajan H. G. Paloheimo Oy:tä.

Paloheimon vanhemmat olivat toimitusjohtaja, vuorineuvos K. A. Paloheimo ja Gertrud Helena Hernberg. Hän valmistui ylioppilaaksi 1912 ja lähti opiskelemaan metsätiedettä. Ensimmäisen maailmansodan alettua Olli Paloheimo lähti 1915 jääkäriksi Saksaan, jossa hän palveli Jääkäripataljoona 27:ssä yleten luutnantiksi ja joukkueenjohtajaksi. Paloheimo palasi Suomeen helmikuussa 1918 jääkärien pääjoukon mukana ja osallistui Suomen sisällissodan aikana Karjalan kannaksella käytyihin sotatoimiin. Sodan jälkeen Paloheimo palveli toimistoupseerina yleisesikunnassa aikoen ryhtyä sotilasuralle. Hän ei kuitenkaan perheellisenä saanut haluamaansa komennusta Ranskan sotakorkeakouluun joten Paloheimo suoritti metsätieteeen opintonsa loppuun ja valmistui metsänhoitajaksi 1921.

Vuonna 1921 Paloheimo meni Rauma Wood Ltd Oy:n palvelukseen Ouluun hankkimaan raaka-ainetta Pohjois-Pohjanmaalta yhtiön Rauman sahalle ja selluloosatehtaalle. Paloheimo siirtyi täältä 1924 Lopelle H. G. Paloheimo Oy:n varatoimitusjohtajaksi. Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajan J. K. Paasikiven aloitteesta Paloheimo nimitettiin pahasti velkaisen ja tappiollisen yrityksen toimitusjohtajaksi 1926. Hän saikin yhtiön asiat kuntoon 1930-luvun loppuun mennessä. Paloheimo johti H. G. Paloheimo Oy:tä 40 vuotta vuoteen 1966 saakka kasvattaen samalla omistusosuuttaan yhtiössä. Hän oli toimitusjohtajana myös Riihimäen Saha Oy:ssä 1926–1966 ja Kolsan tiilitehdas Oy:ssä 1935–1965.

Sota-aikana Paloheimo toimi Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin päällikkönä. Heinäkuussa 1941 hän siirtyi Itä-Karjalan sotilashallintoesikuntaan, ensin teollisuustoimiston päälliköksi ja lokakuusta 1941 lähtien Aunuksen piiriesikunnan päälliköksi. Loppukesällä 1943 everstiksi ylennetty Paloheimo nimitettiin Itä-Karjalan sotilashallinnon komentajaksi. Ylipäällikkö Mannerheimin toimeksiannosta hän uudisti hallintoa muun muassa lopettamalla alueen venäläisperäisen väestön eriarvoisen kohtelun esimerkiksi korttiannosten suhteen.

Mannerheimin luottomies Paloheimo oli toisena valtionvarainministerinä Antti Hackzellin hallituksessa 1944 ja toimi myös puolustusministeri Rudolf Waldenin sijaisena tämän ollessa rauhanneuvotteluissa Moskovassa. Hackzellin hallituksen eron jälkeen Paloheimo joutui entisenä Itä-Karjalan miehityshallinnon johtajana Valpon etsintäkuuluttamaksi ja hän joutui piileskelemääm neljän kuukauden ajan ennen kuin presidentti Mannerheim sai etsintäkuulutuksen peruttua.

Sodan jälkeen Paloheimo valittiin useiden elinkeinoelämän järjestöjen johtoon. Vuonna 1946 hänestä tuli Suomen Sahanomistajayhdistyksen puheenjohtaja ja 1956 Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton puheenjohtaja. Jälkimmäisessä tehtävässä hän keskittyi erityisesti Suomen EFTA-vapaakauppasopimuksen ajamiseen; tämä sopimus tulikin voimaan 1961. Vuorineuvoksen arvon 1955 saanut Paloheimo toimi myös Kajaani Oy:n toimitusjohtajana 1956–1962 ja käynnisti EFTA-ratkaisun jälkeen yhtiön historian siihen mennessä suurimman laajennusohjelman.

Paloheimo oli naimisissa vuodesta 1919 alkaen taidemaalari Eero Järnefeltin tyttären Leena Brigitta Järnefeltin (1897–1991) kanssa. Heillä oli kaksi poikaa ja yksi tytär. Pojista varatuomari Arvi Paloheimo (s.1921) jatkoi H. G. Paloheimo Oy:n johdossa isänsä jälkeen. (J.J.). Vanhemmat: Karl Alfred Brander-Paloheimo, s. 24.07.1862 Kangasala, k. 15.06.1949 Tuusula, haudattu Tuusula ja Gertrud Helena Paloheimo o.s. Hernberg, s. 04.07.1863 Helsinki, k. 17.05.1923 Tuusula, haudattu Tuusula.

https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/943

Paloheimo, Olli (1894 - 1974) H. G. Paloheimo Oy:n toimitusjohtaja, eversti, valtiovarainministeri, vuorineuvos

Olli Paloheimo kohosi liikemiessukunsa toisen polven jäsenistä menestyneimmäksi. Hän nousi sotien jälkeen keskisuuren yrityksen toimitusjohtajasta maan huomattavimpien metsäteollisuusmiesten joukkoon: isänsä ja setiensä perustaman Kajaani Oy:n toimitusjohtajaksi ja metsäteollisuuden etujärjestötoiminnan keskeiseksi vaikuttajaksi.

Kirjoittaja(t): Marko Paavilainen Julkaistu 3.4.2006 (päivitetty 15.4.2008)

Artikkelitekstin pituus: 8261 merkkiä

Paavilainen, Marko: Paloheimo, Olli. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 21.4.2021) Julkaisun pysyvä tunniste URN:NBN:fi-fe20051410; artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-000943 (ISSN 1799-4349, verkkojulkaisu) Lue koko artikkeli Voit lukea koko artikkelin kirjautumalla sisään Kansallisbiografian ja Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisun yhteisellä käyttäjätunnuksella. Jos sinulla ei vielä ole tunnusta, voit hankkia tunnuksen ja ostaa lukuoikeutta määräajaksi täyttämällä hakemuksen.

Kansallisbiografia ja Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisut ovat myös vapaasti luettavissa lukuisissa kirjastoissa. Katso listaus palvelun tarjoavista tahoista täältä.

- - - - -- - - - - - - - -- - -- - -- - - -

Martti Olavi (Olli) Paloheimo ent. Brander vuoteen 1906 saakka (käytti Saksassa peitenimeä Martin Brand) oli suomalainen jääkärieversti ja vuorineuvos sekä teollisuusmies joka johti 40 vuoden ajan H.G. Paloheimo Oy:tä

http://runeberg.org/kuka/1954/0620.html

http://biografiasampo.fi/henkilo/p4935

Paloheimot asuivat pitkään Kallio-Kuninkalan tilalla Järvenpäässä. Heillä oli viisi poikaa, joista kolme avoitui perheen naapuristossa sijaitsevien Tuusulanjärven taiteilijakotien tyttärien kanssa. Vanhin poika Arvi Paloheimo avioitui Jean Sibeliuksen tyttären Eva Sibeliuksen kanssa, Paavo Paloheimo taiteilija Pekka Halosen tyttären Annikki (Anni) Halosen kanssa ja Olli Paloheimo Eero Järnefeltin tyttären Leena Järnefeltin kanssa.[3] [4]Olli Paloheimo johti H. G. Paloheimo Oy:ta 40 vuotta 1926–1966.

Vuorineuvos, eversti, s. 23.05.1894 Helsinki, k. 07.11.1974 Helsinki. Martti Olavi (Olli) Paloheimo (sukunimi vuoteen 1906 saakka Brander; 23. toukokuuta 1894, Helsinki - 7. marraskuuta 1974, Loppi) oli suomalainen teollisuusmies joka johti 40 vuoden ajan H. G. Paloheimo Oy:tä.

Paloheimon vanhemmat olivat toimitusjohtaja, vuorineuvos K. A. Paloheimo ja Gertrud Helena Hernberg. Hän valmistui ylioppilaaksi 1912 ja lähti opiskelemaan metsätiedettä. Ensimmäisen maailmansodan alettua Olli Paloheimo lähti 1915 jääkäriksi Saksaan, jossa hän palveli Jääkäripataljoona 27:ssä yleten luutnantiksi ja joukkueenjohtajaksi. Paloheimo palasi Suomeen helmikuussa 1918 jääkärien pääjoukon mukana ja osallistui Suomen sisällissodan aikana Karjalan kannaksella käytyihin sotatoimiin. Sodan jälkeen Paloheimo palveli toimistoupseerina yleisesikunnassa aikoen ryhtyä sotilasuralle. Hän ei kuitenkaan perheellisenä saanut haluamaansa komennusta Ranskan sotakorkeakouluun joten Paloheimo suoritti metsätieteeen opintonsa loppuun ja valmistui metsänhoitajaksi 1921.

Vuonna 1921 Paloheimo meni Rauma Wood Ltd Oy:n palvelukseen Ouluun hankkimaan raaka-ainetta Pohjois-Pohjanmaalta yhtiön Rauman sahalle ja selluloosatehtaalle. Paloheimo siirtyi täältä 1924 Lopelle H. G. Paloheimo Oy:n varatoimitusjohtajaksi. Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajan J. K. Paasikiven aloitteesta Paloheimo nimitettiin pahasti velkaisen ja tappiollisen yrityksen toimitusjohtajaksi 1926. Hän saikin yhtiön asiat kuntoon 1930-luvun loppuun mennessä. Paloheimo johti H. G. Paloheimo Oy:tä 40 vuotta vuoteen 1966 saakka kasvattaen samalla omistusosuuttaan yhtiössä. Hän oli toimitusjohtajana myös Riihimäen Saha Oy:ssä 1926–1966 ja Kolsan tiilitehdas Oy:ssä 1935–1965.

Sota-aikana Paloheimo toimi Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin päällikkönä. Heinäkuussa 1941 hän siirtyi Itä-Karjalan sotilashallintoesikuntaan, ensin teollisuustoimiston päälliköksi ja lokakuusta 1941 lähtien Aunuksen piiriesikunnan päälliköksi. Loppukesällä 1943 everstiksi ylennetty Paloheimo nimitettiin Itä-Karjalan sotilashallinnon komentajaksi. Ylipäällikkö Mannerheimin toimeksiannosta hän uudisti hallintoa muun muassa lopettamalla alueen venäläisperäisen väestön eriarvoisen kohtelun esimerkiksi korttiannosten suhteen.

Mannerheimin luottomies Paloheimo oli toisena valtionvarainministerinä Antti Hackzellin hallituksessa 1944 ja toimi myös puolustusministeri Rudolf Waldenin sijaisena tämän ollessa rauhanneuvotteluissa Moskovassa. Hackzellin hallituksen eron jälkeen Paloheimo joutui entisenä Itä-Karjalan miehityshallinnon johtajana Valpon etsintäkuuluttamaksi ja hän joutui piileskelemääm neljän kuukauden ajan ennen kuin presidentti Mannerheim sai etsintäkuulutuksen peruttua.

Sodan jälkeen Paloheimo valittiin useiden elinkeinoelämän järjestöjen johtoon. Vuonna 1946 hänestä tuli Suomen Sahanomistajayhdistyksen puheenjohtaja ja 1956 Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton puheenjohtaja. Jälkimmäisessä tehtävässä hän keskittyi erityisesti Suomen EFTA-vapaakauppasopimuksen ajamiseen; tämä sopimus tulikin voimaan 1961. Vuorineuvoksen arvon 1955 saanut Paloheimo toimi myös Kajaani Oy:n toimitusjohtajana 1956–1962 ja käynnisti EFTA-ratkaisun jälkeen yhtiön historian siihen mennessä suurimman laajennusohjelman.

Paloheimo oli naimisissa vuodesta 1919 alkaen taidemaalari Eero Järnefeltin tyttären Leena Brigitta Järnefeltin (1897–1991) kanssa. Heillä oli kaksi poikaa ja yksi tytär. Pojista varatuomari Arvi Paloheimo (s.1921) jatkoi H. G. Paloheimo Oy:n johdossa isänsä jälkeen. (J.J.). Vanhemmat: Karl Alfred Brander-Paloheimo, s. 24.07.1862 Kangasala, k. 15.06.1949 Tuusula, haudattu Tuusula ja Gertrud Helena Paloheimo o.s. Hernberg, s. 04.07.1863 Helsinki, k. 17.05.1923 Tuusula, haudattu Tuusula.