Nestori Eskola

Liikemies, kauppaneuvos
-isä ratamestari Erkki Eskola, hänen valvonnan alaisena rakennettiin mm. Munakan ja Lapuan rautatiesillat
-isän ammatin vuoksi perhe joutui muutamaan sitä mukaan kun ratakiskotyöt etenivät Vaasaa kohti
-Oulun radan valmistuttua hänetä tuli Härmän ratamestari
-Nestori kävi kansakoulun ja lähti jo 12 vuotiaana maailmalle
-1890 aloitti juoksupoikana Wisenin rautakaupassa Vaasassa
-1894 aloitti Oulun kauppakoulussa
-konttoristina Oulussa
-1896 palasi Vaasaan Tuomas Laurellin voinvientiliikeen konttoristiksi
-siirtyi J.O.Lindblomin voinvientiliikeeseen
-1897 Wisenin rautakuppaan kauppamatkustajaksi
-näinä aikoina Vaasasa kolme rautakauppaa: C.J.Hartman, Julius Tallbergin Vaasan Rautakauppa sekä Wisen
-1910 Teräs Oy (perustamassa Väinö Erkkilä, Eskola, kirjanpainaja Antti Hautala, tukkukauppias Frithiof Tikanoja) osakepääoma 200.000 mk
-toiminta alkoi Bernhard Ahlbäckin talossa Vaasanpuistikon ja Pitkänkadun kulmassa
-päätoiminta tukkukauppa
-1914 sivuliike Pietarsaareen
-1915 sivuliike Rovaniemelle
-1915 muutti Hoioikeudenpuistikko 19. Vaasa
-1927 polkupyöräkokoomo, vesi- ja lämpöasennuksia
-1938 sivuliike Ouluun, 1940 Riihimäki, 1941 Lahti, 1950 Kemijärvi

Etelä-pohjalaisia elämänkertoja 1963
-------------------------------------
Iitti - syntyneet, 1862-1878 (MKO857-872 I C:9) > 419: sivu ???: 02.1878; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=252... / Viitattu 28.3.2020

Kauppaneuvos

http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t1748623

http://web.genealogia.fi/asp/hautoja1d.asp?lang=se&code=96&id=151805

Kansallisbiografia:

Eskola, Nestori (1878 - 1956)

Teräs Oy:n toimitusjohtaja, kauppaneuvos

Nestori Eskola oli 1900-luvun alkupuolella valtakunnallisestikin menestynyt vaasalainen rautakauppa-alan yrittäjä. Hän toimi pitkään ja menestyksekkäästi Teräs Oy:n toimitusjohtajana ja nosti sen merkittäväksi yritykseksi itsenäisten, kauppaketjuun kuulumattomien rautakauppojen joukossa.

Iitissä syntynyt Nestori Eskola muutti jo nuorena miehenä 1890 Vaasaan, missä hän teki varsinaisen elämäntyönsä. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli vaasalaisen A. Wisénin rautakauppa, jossa hän toimi aluksi juoksupoikana ja myöhemmin kauppa-apulaisena. Sittemmin hänestä tuli kymmeneksi vuodeksi liikkeen kauppaedustaja. Tänä aikana hän tutustui laajalti liikkeen asiakkaisiin ja saavutti heidän keskuudessaan aseman suosittuna myyjänä. Eskola yleni Wisénin rautakaupassa vielä prokuristiksi, mutta 1909 hän katsoi saaneensa hyödyllistä oppia, kokemusta ja suhteita siinä määrin, että saattoi perustaa oman yrityksen. Vuoden 1910 tienoilla koko maassa rakennettiin vilkkaasti, joten rautakaupoilla oli kysyntää. Tähän markkinatilanteeseen Eskola perusti kolmen vaasalaisen liikekumppaninsa kanssa rauta- ja rakennustarvikekaupan toiminimellä Rautakauppa Oy Teräs. Uuden yrityksen perustava kokous pidettiin huhtikuussa 1910 ja yhtiöjärjestys vahvistettiin kuukautta myöhemmin. Yritys osoittautui menestyväksi. Suotuisten suhdanteiden lisäksi menestyksen takasi varovainen ja taitava liikkeen johtaminen. Osingot pidettiin kohtuullisina, ettei yrityksen tarvitsema pääoma vähenisi. Osakepääomaa sen sijaan korotettiin useasti osakeanneilla. Yhtiön toiminimi lyhennettiin 1938 Teräs Oy:ksi.

Yrityksen perustajiin kuuluivat Eskolan ohella niin ikään Wisénin palveluksessa ollut, kauppaedustajana toiminut Väinö Erkkilä sekä kirjapainon omistaja Antti Hautala ja kauppias Frithiof Tikanoja. Hautala valittiin yrityksen johtokunnan puheenjohtajaksi, missä tehtävässä hän toimi vuosikymmenen ajan. Nestori Eskolasta tuli yrityksen pitkäaikainen toimitusjohtaja aina 1950-luvulle saakka. Toimitusjohtajana häntä seurasi sittemmin oma poika, ekonomi Jouko Eskola.

Teräs Oy:n rautakauppatoiminta alkoi Nestori Eskolan asunnossa Vaasan Koulukadulla. Ennen pitkää oli kuitenkin vuokrattava varsinainen liiketila Vaasanpuistikosta, josta yritys siirtyi väljempiin tiloihin Hovioikeudenpuistikkoon 1915. Teräs Oy:lle alettiin pian perustaa myös sivuliikkeitä. Yrityksen periaatteena oli ostaa jokin aiemmin toiminut rakennus- ja rauta-alan liike, jolla oli jo valmis asiakaskunta. Näin toiminnan aloittaminen uudella paikkakunnalla oli helpompaa. Ensimmäinen sivuliike aloitti Pietarsaaressa 1914, seuraavat Rovaniemellä 1924, Oulussa 1938, Riihimäellä ja Lahdessa 1940, Kemijärvellä 1949 ja Porissa 1952. Lisäksi Teräs Oy:llä oli sivuliikkeet Turussa ja Kuusamossa. Toisen maailmansodan tuhot lisäsivät rakennus- ja taloustarvikkeiden kysyntää. Teräs Oy:n omistakin liikkeistä Rovaniemen liike paloi muun kaupungin mukana 1944, mutta se rakennettiin pian uudestaan.

Eskolan toimitusjohtajakaudella Teräs Oy kohosi merkittäväksi yritykseksi itsenäisten, mihinkään kauppaketjuun kuulumattomien rautakauppojen joukossa. Sen tuote- ja palvelutarjonnasta alkuvuosikymmeniltä mainittakoon erityisesti urheiluvälineiden myynti sekä vuodesta 1927 harjoitettu vesi- ja lämpöjohtojen asennus. Yritys laajensi valtakunnallista kauppaverkostoaan varsinkin 1950- ja 1960-luvulla. Laajimmillaan yhtiöllä oli neljäkymmentä erilaista toimipistettä ympäri Suomea. Toimintaa rationalisoitiin 1970-luvulla ja toimipisteitten määrä väheni mutta pysyi kuitenkin vielä 1980-luvun alussa lähellä kolmeakymmentä. Suurin osa yhtiön kauppaliikkeistä oli hallityyppisiä myymälöitä, joiden perustamisessa se oli edelläkävijä itsenäisten rautakauppojen piirissä Suomessa.

Teräs Oy kasvoi kansainvälisestikin liikevaihdoltaan suureksi rautakauppa-alan yritykseksi, jonka ainutlaatuisuuden perustana oli koko maan kattava laaja liikeverkosto. Yritys harjoitti myös melko mittavaa maahantuontia useiden alansa tunnettujen merkkituotteiden osalta. Rautakonttori Oy osti kuitenkin maaliskuussa 1982 yrityksen äänienemmistöön oikeuttavan osakemäärän. Tämän toimenpiteen seurauksena Teräs Oy luopui rautakauppatoiminnasta ja sen markkinaosuus tällä alalla siirtyi muille itsenäisille rautakaupoille. Sittemmin Rautakonttori Oy ja sen tytäryhtiö Teräs Oy sulautettiin yhteen uudeksi, edelleen Rautakonttori Oy -nimiseksi yhtiöksi, joka rekisteröitiin vuoden viimeisenä päivänä 1984. Teräs Oy ehti vaikuttaa suomalaisella rautakauppa-alalla yli 70 vuoden ajan.

Kauppaneuvoksen arvonimen 1928 saaneen Nestori Eskolan tärkein saavutus työelämässä oli kiistämättä Teräs Oy:n pitkäaikainen, ansiokas johtaminen. Lukuisat liike-elämän ja muut luottamustehtävät tekivät hänestä merkittävän vaikuttajan eritoten Vaasassa.

Nestori Eskola S 26.1.1878 Iitti, K 13.9.1956 Vaasa. V ratamestari Erik Eskola ja Maria Bärlund. P 1904 - Johanna (Hanna) Magdalena Laurin, PV merikapteeni Johan Abraham Laurin ja Helena Jämsä. Lapset: Jouko S 1906, K 1970, ekonomi, kauppaneuvos; Armi S 1915.

URA. Oulun kauppakoulu 1894 - 1895. A. Wisénin rautakaupan apulainen Vaassa 1890 - 1894, kauppaedustaja 1897 - 1908, prokuristi 1909 - 1910; Tuom. Laurellin voinvientiliikkeen konttoristi Oulussa 1896; J. O. Lindblomin voinvientiliikkeen konttoristi Härmässä 1897; Rautakauppa Oy Teräksen vsta 1938 Teräs Oy:n toimitusjohtaja 1910 - 1951.

Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen 1916 - 1925, 1928 - 1931, varapuheenjohtaja 1921, 1930 - 1931. Suomalaisen Puolueen Vaasan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja 1911 - 1915.

Jäsenyydet: Rautakauppojen Oy:n johtokunnan puheenjohtaja; Vaasan kauppakamarin varapuheenjohtaja 1930 - 1934, puheenjohtaja 1935 - 1947; Keskuskauppakamari; Vaasan Kauppaseuran varapuheenjohtaja; Vaasan Suomalaisen Säästöpankin isännistön puheenjohtaja; Rautakonttori Oy:n hallintoneuvosto; Kainaston Polttoturve Oy:n johtokunta; Vaasan Kenkätehdas Oy:n johtokunta; Vaasan Puuvilla Oy:n johtokunta; Vaasan Vilja- ja Siemenkauppa Oy:n johtokunta; Rautakauppiasyhdistyksen hallitus; Suomen Tukkukauppiaiden liiton hallitus; Vaasan kirkkovaltuusto.

Kunnianosoitukset: Vapaudenristi 4; Vapaussodan mm.; Suojeluskuntain am. Kauppaneuvos 1928.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. J. Erävuori, Kankiraudasta valmistaloihin : itsenäisen rautakaupan vaiheet Suomessa. 1987; J. Erävuori, Rautakonttori Oy 1918 - 1968; V. Hoving, Vaasa 1852 - 1952 : Vaasan aikakirjoista ja vaasalaisten vaiheista sadan vuoden ajalta. 1956.

Kirjoittaja(t): Tanja Hellsten

Julkaistu 23.6.2000 (päivitetty 16.1.2009)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nestori_L._Eskola