Aleksanteri Mikonpoika Vanninen

Ammatti:Kirvesmies. Syskyän kyläkertomuksissa mainitaan Vannisten olleen taitavia rakennusmiehiä.

Syntyisin: Syskyä 1, Impilahti (talollisen poika).

ImpilahtiSyntyneiden ja kastettujen luettelotSidos 890Sivu 80Aleksander Wanninen: https://katiha.kansallisarkisto.fi/henkilotieto.php?keyId=0119S1890...

(Geni/Karjala) VIIKKOPROFIILI 215. Viikkoprofiilien tarkoitus on virittää keskustelua, ja saada ihmisiä muistelemaan profiilin henkilöä, ja saman sukuhaaran muitakin henkilöitä. Tarkoitus on myös, että viikkoprofiilit innostaisivat uusia sukupuuhun tulijoita profiilin sukuhaaraan ja laajentamaan tietoa ko. sukuhaarasta. Karjalan kahdessadasviidestoista (19.01.2020-25.01.2020) viikkoprofiili on kirvesmies Aleksanteri Mikonpoika Vanninen, s. 30.11.1890 Syskyä, Impilahti, k.07.09.1977 Oulu.

Syskyän kyläkartta

Syntymä / Birth / Рождение:

Aleksander Vanninen syntyi Impilahden pitäjän Syskyän eli Hirvosen kylässä 30/11/1890. Vanhemmat Mikko Matinpoika Vanninen ja Maria Antintytär Laitinen, (Haukkaselän kylästä). Aikuiseksi eläneet sisarukset: Pekka Vanninen (1888-1961) Paavo Vanninen (1894-1955) Anna-Maria Pakkanen os. Vanninen (1899-1966)

Impilahden seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1889-1901, jakso 41, sivu 80-81: 1890 marraskuu; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5785968394&aineistoI...
Viitattu 29.3.2022

Impilahden seurakunta > Impilahden seurakunnan arkisto > Syntyneiden ja kastettujen luettelot > Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1889-1901 (I C:5): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2736534

Kummit: Mylläri Johan Lehikoinen, talollisen vaimo Katri Nissinen. Kasteen suoritti Impilahden kappalainen Antti Lappalainen

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/impilahti/laste...

Konfirmoitu pvm 24.6.1907

Avioliitto / Marriage / Брак:

Vihitty 1.avioon 18.12.1913. Morsian Eeva Matintytär Vannisen kanssa, Impilahden pitäjän Huunukan kylästä :https://katiha.xamk.fi/View.action?item=0119V19130009542&register=V...
https://katiha.xamk.fi/View.action?item=0119V19130009541&register=V...

Viipurin läänin henkikirjat - Henkikirja 1919-1919 (Vi:427), jakso 164: Syskyä; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77253774 / Viitattu 7.1.2019

Vihitty 2. avioon 8.9.1935 Lidia Petrova Valkosen kanssa. Morsian ortodoksi, Salmin ortodoksisesta seurakunnasta.

Kuolema / Death / Смерть:

Aleksander Mikonpoika Vanninen kuoli Oulussa 86-vuotiaana 7.9.1977. (Oulun Tuomiokirkkoseurakunta) Haudattu Oulun Intiön hautausmaalle.

Impilahden rippikirja 1900-1909 Syskyä, Sivu 442. Impilahden seurakunta > Impilahden seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Rippikirjat 1900-1909 (I Aa:16): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2751358

Henkikirjassa 1916 Talollinen Mikko Matinpoika Vannisen perilliset Impilahden henkikirja vuodelta 1916, Syskyä kuva 9114 :http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=734819

Elämäkerta / Biography / Биография: [1]

Aleks Vanninen oli suurperheen isä. Lapsia syntyi yhteensä 14 kahdesta eri aviosta. Yllättävää tuohon aikaan, että vain yksi lapsista menehtyi pienenä.

Ensimmäinen vaimo Eeva Vanninen kuoli 1932 sydäntautiin ja lapsia jäi 9.

Toinen vaimo Lidia Valkonen tuli aluksi hoitamaan äidittä jääneitä lapsia ja perheen taloutta, mutta pari avioitui 1935. He saivat myöhemmin vielä yhdessä 4 lasta, joista vanhin syntyi evakkomatkalla Kuopiossa, seuraava Impilahdella jatkosodan aikana ja kaksi nuorinta Oulussa sotien jälkeen..

Elämä Karjalassa

Ennen sotia hän teki kotitilallaan maanviljelys- ja metsätöitä. Lisätuloja kylän miehet saivat mm. uittotöistä Syskyänjoella ja kylässä oli myös Jylhävaaran puuhiomo ja mylly Hirvosen koskessa.

Kotikylässään Syskyässä Aleks Vanninen piti mm. kauppapuotia kotitalonsa aitassa. Hän oli myös kova hevosmies. Muistini mukaan hevosten nimet olivat Lilla, Polle ja Harmo. Hän oli myös hyvin edistyksellinen. Kotikylässään hänellä oli kylän ensimmäinen polkupyörä ja radio.

Hän osallistui myös Syskyän kylän asioiden hoitoon. Hän jakoi ja otti vastaan kylän tuloveroilmoituslomakkeita. Oli Leppäsillan Osuuskassan hallituksen jäsen. Hän piti myös pyhäkoulua Syskyän kylän lapsille.

Hänet valittiin Leppäsillan Osuuskassan hallituksen jäseneksi: Aleks Vanninen, Hirvosista 14/11/1926: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1544994/artic...

Jatkosodan aikana Aleks Vanninen työskenteli Pitkärannan sellutehtaalla ja rakensi mm. asuntoja tehtaan työläisille. Yhdessä noista taloista perhe asui ennen viimeistä evakkomatkaa. Tuon talon paikalle on myöhemmin rakennettu Pitkärannan luterilainen kirkko.

Elämä sotien jälkeen

Toinen evakkomatka päätyi Kuortaneelle, josta osa perheestä myöhemmin muutti Ouluun. Todennäköisesti syynä muuttoon oli Oulu Osakeyhtiö. Olihan Aleks työskennellyt jo selluloosa tehtaalla Pitkärannassa, joten työpaikka tutulta alalta helpotti elämän jatkamista sodan jälkeen. Aleks Vanninen työskenteli Oulu Oy:n palveluksessa vuoteen 1962 saakka, jolloin työeläkelaki tuli voimaan ja hän joutui jäämään eläkkeelle 72-vuotiaana. Tämän jälkeenkin hän jatkoi vielä työntekoa mm. Toppilan satamassa, poikansa Viljon alaisuudessa. Eläkepäiviä hän alkoi viettää vasta noin 80-vuotiaana.

Perhe asui Oulussa Kakaravaaralla lähellä rautatieasemaa, osoitteessa Koulukatu 19. Kodin ovi oli aina avoin kaupunkiin tuleville Karjalan evakoille. Yösija löytyi aina sitä tarvitsevalle. 1960-luvulla perhe muutti Oulun keskustasta Parkkisenkankaalle, Oulujoen rannalle. Edistyksellisyys tuli taas esiin, kun Aleks hankki Parkkisenkankaalle kylän ensimmäisen television, josta katseltiin kylän lasten kanssa "lumisadetta" ennen varsinaisten TV-lähetysten alkamista.

Vuonna 1956 perhettä ja koko Oulua kosketti suuri suru, kun 4 nuorukaista hukkui purjeveneonnettomuudessa Oulun edustalla. Mukana oli Aleksin ja Lidian vanhin poika lyseolainen Pentti Vanninen (1942-1956) ja kolme yhteislyseolaista Raimo Kastemaa, Kalevi Piironen ja Jukka Paavola.

Aleks Vanninen oli taitava kirvesmies. Oulussa asuessaan hän rakensi siirtolapuutarhamökin Oulun Äimärautiolle. Se tuotti perheelle leivän jatketta sodan jälkeisenä pula-aikana. Puutarhassa kasvoi mm. perunaa, juurikasveja, marjoja, yrttejä, kukkia.

Perhe asui kesät Äimärautiolla ja talvet kaupungissa. Ympäri Suomea levinnyt muu perhe kokoontui kesäisin lomanviettoon Äimärautiolle, johon oli kohonnut jo toinenkin mökki, jotta koko suurperhe mahtuisi yhdessä kokoontumaan loman viettoon.

Aleks Vanninen jäi toistamiseen leskeksi 1973, vaikka vaimo oli 20 vuotta nuorempi. Hän eli leskenä vielä 4 vuotta ja kuoli Oulussa v.1977 päivittäisellä kauppareissullaan. Niin sanotusti "saappaat jalassa". Hänen pitkän ikänsä salaisuus lienee ollut kova työ ja liikunnallisuus, iloisen mielen lisäksi.

Pitkän elämänsä aika hän oli elänyt monen hallinnon alaisena. Kun Aleksander Mikonpoika Vanninen syntyi Suomen Suuriruhtinaskuntaa hallitsi Aleksanteri III (1881-1894). Kun hän varttui nuorukaiseksi hallitsijana oli tsaari Nikolai II (1894-1917). Suomen Tasavallan itsenäisyyden aikana maata ehti hallita vielä 8 Suomen tasavallan presidenttiä, joista viimeisenä Urho Kaleva Kekkonen (1956-1982).

Viitteet:

• [1] Tellervo Järvelin.

  ---

  
  

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Impilahden paikkakuntaprojekti
• Oulun paikkakuntaprojekti
• Syskyän paikkakuntaprojekti

  ---

Tämä profiili oli Karjalan 215. viikkoprofiili (19.01.2020-25.01.2020).