Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Maria Gerasimova (1818 - 1874)
    Syntymä: Vihitty 10.10.1849 Rekiranta tal. Fedot Jegorov ja Kitelän srk Pitkärannan kylästä kuolleen tal. Gerasim Ivanovin tytär neiti Maria. Sulh. tod. Rekiranta Petr Jegorov, Ylä-Uuksu tal. Kozma...
  • Pavel Ivanov Rantamo (1892 - 1933)
    Kastetut 1892 nro 27: Kitelän ortodoksisen seurakunnan arkisto - I Ca:19 Metrikat 1889-1892, jakso 315: Heinäkuu 1892; Kansallisarkisto: / Viitattu 17.5.2024 Viipurin läänin henkikirjat - Vi:457 Henki...
  • Anna Heikintytär Sivonen (1898 - d.)
    Impilahti Kastetut Impilahden seurakunnan arkisto - I C:5 Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1889-1901, jakso 189, sivu 376-377: Syntyneet ja kastetut vuonna 1898 helmikuu - maaliskuu ; Kansallisar...
  • Matilda Pekantytär Kyllönen (1904 - d.)
    Impilahden seurakunnan arkisto - I Ab:8 Lastenkirjat II 1900-1909, jakso 132, sivu 266-267: Pitkäranta Lo; Kansallisarkisto: ... / Viitattu 9.5.2024
  • Ida Pekantytär Kyllönen (1902 - 1902)
    Impilahden seurakunnan arkisto - I Ab:8 Lastenkirjat II 1900-1909, jakso 132, sivu 266-267: Pitkäranta Lo; Kansallisarkisto: ... / Viitattu 9.5.2024

Tämä projekti on Impilahden Pitkärannan kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.

Johdanto Pitkärannan kylään suomeksi

Historiaa

Suomelle kuuluessaan Pitkäranta oli osa Impilahden kuntaa. Pitkäranta oli Impilahden suurin asutuskeskus, 1930-luvun lopulla siellä oli noin 2 000 asukasta. Pitkäranta oli myös Salmin kihlakunnan keskus. Pitkärannan ortodoksinen seurakunta käsitti Impilahden kunnan itäosan sekä Uuksun alueen Salmista. Pitkäranta muodosti myös Impilahden luterilaisen seurakunnan alaisen rukoushuonekunnan. Pitkärannassa toimi myös keskikoulu.

Pitkäranta oli ennen kaikkea merkittävä teollisuuspaikkakunta. Tärkeimmät teollisuudenalat olivat kaivos- ja metsäteollisuus. Kaivostoiminta Pitkärannassa alkoi jo 1700-luvulla ja sen kukoistuskautta oli 1800-luku. Pitkärannan kaivoksista saatiin muun muassa rautaa ja hopeaa. Kaivostoiminta oli pysähdyksissä 1900-luvun alussa, mutta sen uudelleen aloittamista suunniteltiin. Pitkärannassa oli myös sahoja, punamultatehdas ja vuonna 1889 aloittanut lasitehdas, jonka päätuotteina olivat pullot. Diesen Wood Oy:n saha aloitti toimintansa Pusunsaarella 1920 ja sulfiittiselluloosatehdas 1921. Pitkärannasta suunniteltiin kauppalaa, mutta sota ja alueluovutukset estivät suunnitelman toteuttamisen.

Pitkäranta luovutettiin Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa 1940. Neuvostoliitossa siitä tuli kaupunki 9. heinäkuuta 1940. Jatkosodassa Suomi valtasi Pitkärannan takaisin 1941, mutta joutui luovuttamaan sen uudelleen 1944. Pitkärannan rakennuksista suurin osa tuhoutui sotien aikana.

Lisää Historiaa linkin takana Suomeksi /Русский | English

[http://heninen.net/pitkaranta/historia_f.htm]