Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Petter Ivanov Rokosa (1874 - 1961)
  • Hulda Maria Nissinen (1908 - 1991)
    Valokuva: Hulda Nissisen o.s. Hyvösen valokuva-albumi Seurakunta Uusikirkko Kirkonkirja Syntyneiden ja kastettujen luettelo Sidos 1908 : Ville Kokki, vmo Helena, Pekka Hyvönen ja vmo Ristina Seurakunta...
  • Juhana Mikonpoika Nissinen (1894 - 1967)
    kummit: poliisi Elias Nissinen ja tal.tr. Maria Nissinen syntymä-ja kastepäivät, vanhemmat ja kummit: Viipurin läänin henkikirjat - Vi:287 Henkikirja 1905-1905, jakso 8, sivu 8: Impijahti; Hu...
  • Pekka Mikonpoika Nissinen (1891 - 1952)
    Impilahden seurakunta > Impilahden seurakunnan arkisto > Syntyneiden ja kastettujen luettelot > Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1889-1901 (I C:5) Kummit: lois Johan Hyvärinen, lois tyttö Anni Hy...
  • Anja Trupkin (1935 - 1935)

Tämä projekti on Impilahden Pitkärannan kylän kyläprojekti. Projekti sisältää kylän asutusluetteloita, tarinoita ja valokuvia, linkkeineen sukupuuhun. Kyläprojekti kehittyy ja täydentyy jatkuvasti.

Johdanto Pitkärannan kylään suomeksi

Historiaa

Suomelle kuuluessaan Pitkäranta oli osa Impilahden kuntaa. Pitkäranta oli Impilahden suurin asutuskeskus, 1930-luvun lopulla siellä oli noin 2 000 asukasta. Pitkäranta oli myös Salmin kihlakunnan keskus. Pitkärannan ortodoksinen seurakunta käsitti Impilahden kunnan itäosan sekä Uuksun alueen Salmista. Pitkäranta muodosti myös Impilahden luterilaisen seurakunnan alaisen rukoushuonekunnan. Pitkärannassa toimi myös keskikoulu.

Pitkäranta oli ennen kaikkea merkittävä teollisuuspaikkakunta. Tärkeimmät teollisuudenalat olivat kaivos- ja metsäteollisuus. Kaivostoiminta Pitkärannassa alkoi jo 1700-luvulla ja sen kukoistuskautta oli 1800-luku. Pitkärannan kaivoksista saatiin muun muassa rautaa ja hopeaa. Kaivostoiminta oli pysähdyksissä 1900-luvun alussa, mutta sen uudelleen aloittamista suunniteltiin. Pitkärannassa oli myös sahoja, punamultatehdas ja vuonna 1889 aloittanut lasitehdas, jonka päätuotteina olivat pullot. Diesen Wood Oy:n saha aloitti toimintansa Pusunsaarella 1920 ja sulfiittiselluloosatehdas 1921. Pitkärannasta suunniteltiin kauppalaa, mutta sota ja alueluovutukset estivät suunnitelman toteuttamisen.

Pitkäranta luovutettiin Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa 1940. Neuvostoliitossa siitä tuli kaupunki 9. heinäkuuta 1940. Jatkosodassa Suomi valtasi Pitkärannan takaisin 1941, mutta joutui luovuttamaan sen uudelleen 1944. Pitkärannan rakennuksista suurin osa tuhoutui sotien aikana.

Lisää Historiaa linkin takana Suomeksi /Русский | English

[http://heninen.net/pitkaranta/historia_f.htm]