Anders Göransson Kyander

https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U194

Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot; Yo Tartossa 21.6.1650 Anders Kyander Andreas Georgii, Savolaxensis U194. Vht: Ristiinan (Brahelinnan) kirkkoherra Jöran Kyander (Georgius Andreæ, † 1659) ja Agneta Olofsdotter. Depositio 17.6.1650. Ylioppilas Tartossa 21.6.1650. Respondentti Tartossa 1654, pr. logiikan ja etiikan prof. Petr. Lidenius. — Viipurin läänin läntisen jalkaväkirykmentin (Casp. Koskullin rykm.) rykmentinpastori 1655. Viipurin ratsuväkirykmentin (Erik Krusen rykm.) rykmentinpastori 1656. Rantasalmen kirkkoherra 1659. Rovasti (1679). Valtiopäivämies 1664. † Rantasalmella 4.1692.

Pso: 1:o Emerentia Klöfverskjöld; 2:o Helena Rundeel (jäi leskeksi).

KUVA: RANTASALMEN VANHA KIRKKO

______________________________________________________________________

http://fi.wikipedia.org/wiki/Anders_Kyander Anders Kyander (Andreas Georgii) (k. 1693) oli Rantasalmen kirkkoherra, rovasti ja valtiopäivämies.

Koulutun

Andersin isä Georgius Andreae Kyander oli Ristiinan seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra. Isä onnistui lähettämään kaksi poikaansa Tarton yliopistoon opiskelemaan, vaikka koulutus oli hyvin kallista. Andersista tuli ylioppilas Tartossa 21.6.1650 ja respondentti 1654. Toimi tämän jälkeen Viipurin läänin läntisen jalkaväkirykmentin (Casp. Koskullin rykm.) rykmentinpastorina 1655 ja Viipurin ratsuväkirykmentin (Erik Krusen rykm.) rykmentinpastorina 1656.[1] Vuodet rykmentinpastorina laskettiin yleisesti korvaavan moninkertaisesti palvelun rauhan aikana ja Kyander nimitettiin 1659 Rantasalmen kirkkoherran Anders Matthiaen rinnalle kirkkoherraksi.[2] Nimitys ei ollut pitäjäläisten mieleen ja he kirjelmöivätkin asiasta piispalle painottaen samalla vanhan kirkkoherran sairaalloisuudestaan huolimatta hoitaneen työnsä hyvin.

Työ Rantasalmella

Kyander omisti Rantasalmella talon Kolkonjärven kylässä. Palkkansa kirkkoherra sai pitäjäläisiltä mm. viljana ja niinpä katovuosina 1667-1669 talonpojat vitkastelivat kirkkoherran saatavien maksuissa. Tällöin lautamiehet määrättiin auttamaan rovastia saatavien keruussa.[3] Vaikeuksia palkkasaatavien keruussa hänellä oli myös myöhemmin. 1688 käräjillä Kyander kuulutti: ”Vaikka aika oli raskas ja Jumala rankaisi maata katovuodella, niin oli hänen elätettävä omaisensa ja ostettava ravinto rahalla.”

Kirkkoherran työhön kuului kirkollisten asioiden lisäksi runsaasti maallisia tehtäviä. Toimenkuvaa voisi verrata nykyisen kunnanjohtajan työhön. Syyskäräjillä 1667 Kyander valitti, etteivät pitäjäläiset tulleet pitäjänkokouksiin kuulutuksista huolimatta, ja sai aikaan kolmen markan uhkasakon laiminlyöjille. Samalla kertaa kuulutettiin seuraava kokous joulukuun 7. päiväksi. Mies jokaisesta talosta kutsuttiin silloin kirkkoon päättämään piispan määräämästä penkkijaosta. [4]

Kokous penkkijärjestyksestä ei ilmeisesti ollut onnistunut, sillä jo kaksi vuotta myöhemmin 1669 Anders Ramin rouva Margareta Gyllenlood ja rouva Klickin rouvan palvelija Lars Pentinpoika joutuivat käsirysyyn paikoista. Kun asioita myöhemmin selvitettiin, kävi ilmi, että Gyllenlood oli aiemmin kysynyt Kyanderilta mihin saisi istua. Kirkkoherra oli luvannut minkä tahansa mieluisan paikan. Kun sitten Gyllenlood otti rouva Klickin paikan, töni syrjäytetyn vallasnaisen palvelija Lars Pentinpoika rouvaa, joka puolestaan sivalsi palvelijaa korville. Toisen pääsiäispäivän kirkkorauha rikkoontui, kirkko tyhjennettiin ja palvelus siirrettiin toimitettavaksi pitäjäntupaan.[5] Savon pitäjistä juuri Rantasalmella oli useimmin riitaa kirkon istumajärjestyksestä.

Palkkasaataviensa ohella kirkkoherra yritti vaurastua myös muuten. Asuinpaikkansa Kolkonjärven pohjoispäästä Kyander osti ratsumestari Sölfwerarmilta myllyn. [6] Koska kuitenkin Kolkontaipale oli ratsutalo, piti sen varustaa sotilaan. 1680-luvulla talon sotilas kuoli [7] ja niin oli varustettava uusi mies. Samoin 1659 Hannes Taskinen velkoi Kyanderilta Puolan sodassa kaatuneen poikansa palkkasaatavia 42½ taaleria. [8] Samoin rovasti kasvatti hevosia. Kun hän 1684 sattui ostamaan Klas Hannunpojalta sairaan hevosen, tartutti se kirkkoherran muut eläimet ja aiheutti peräti kahdeksan juhdan kuoleman.[9]

Kyander edusti papistoa Tukholman valtiopäivillä 1672 [10]. Rovastin arvon hän sai 1679.

Kirjallinen toiminta

Anders Kyander julkaisi kolme tekstiä:

Sorgetankar öfver Kon. Carl Gustafs hädanförd (Turku 1660)

Saarna (Viipuri 1662)

Runo J.Östermannin muistoksi (Turku 1665)

Perhe
Kyander oli kahdesti naimisissa. Ensimmäinen vaimo oli Emerentia Klöfverskjöld, Viipurin linnanpäällikön Aron Johaninpoika Klöfverskjöldin tytär. Heidän lapsensa olivat:

Aron, Rantasalmen kirkkoherran apulainen [11]

Agneta, Puoliso Sulkavan kirkkoherra Anders Molander

Anna, puoliso rykmentinpastori Erik Fabrelius [12]

Helena, puoliso 1 Rantasalmen kappalainen Israel Villander [13] ja puoliso 2 luutnantti Karl Gustaf Svärdfelt

Kyanderin toinen vaimo oli Helena Rundeel, Savonlinnan komendantin Anders Rundeelin tytär. Heidän lapsensa:

Kristiina, puoliso Rantasalmen kappalainen Jakob Hallitius [14]

Anders, kappalainen [15]

Maria Elisabet, puoliso Kiteen kirkkoherra Henrik Winter [16]

Karl Göran

Johan, lääninrovasti [17]

Rantasalmen kirkkoherra, rovasti.

Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Anders Kyander. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U194>. Luettu 6.1.2017.