Anna Reeta Kustaantytär Korhonen

Sotkamo > rippikirja, 1833-1840 > 23: Nuasjärvi 11 Immola http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5213...

Sotkamo , Rippikirja, 1856-1865 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippiki...

Lapset:

Riika Juhontytär Määttä, s. 8.2.1825 Nuasjärvi 11 Immola.

Olavi Juhonpoika Määttä, s. 20.10.1826 Nuasjärvi 11 Immola.

Elisa Juhontytär Määttä, s. 15.2.1829 Nuasjärvi 11 Immola, k. 15.2.1829 Nuasjärvi 11 Immola.

Stiina Juhontytär Määttä, s. 17.3.1831 Nuasjärvi 11 Immola.

Hannu Juhonpoika Määttä, s. 6.11.1833 Nuasjärvi 11 Immola.

Juho Juhonpoika Määttä, s. 30.7.1839 Nuasjärvi 11 Immola.

Erkki Juhonpoika Määttä, s. 30.7.1839 Nuasjärvi 11 Immola.

Reeti Juhonpoika Määttä, s. 15.5.1841 Nuasjärvi 11 Immola.

Heikki Juhonpoika Määttä, s. 27.11.1843 Nuasjärvi 11 Immola.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5213...

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6164724

Anna Reeta Kustintytär Korhotar, , (isä Kusti Korhonen / Trygg), s. 25.2.1802 Nuasjärvi.

Puoliso: 28.5.1825 Sotkamo Juho Hannunpoika Määttä, s. 16.4.1795 Nuasjärvi 11 Immola.

Lapset:

Riika Juhontytär Määttä, s. 8.2.1825 Nuasjärvi 11 Immola.

Olavi Juhonpoika Määttä, s. 20.10.1826 Nuasjärvi 11 Immola.

Elisa Juhontytär Määttä, s. 15.2.1829 Nuasjärvi 11 Immola, k. 15.2.1829 Nuasjärvi 11 Immola.

Stiina Juhontytär Määttä, s. 17.3.1831 Nuasjärvi 11 Immola.

Hannu Juhonpoika Määttä, s. 6.11.1833 Nuasjärvi 11 Immola.

Juho Juhonpoika Määttä, s. 30.7.1839 Nuasjärvi 11 Immola.

Erkki Juhonpoika Määttä, s. 30.7.1839 Nuasjärvi 11 Immola.

Reeti Juhonpoika Määttä, s. 15.5.1841 Nuasjärvi 11 Immola.

Heikki Juhonpoika Määttä, s. 27.11.1843 Nuasjärvi 11 Immola.

Seutu kuului pitkään vienankarjalaisten vaikutuspiiriin, mistä kertovat useat paikannimet, kuten Katerma, Sumsa ja Jormasjärvi. Keskiajan lopulla korpiseutu muodostui liminkalaisten eräalueeksi. Kainuun jäi vuoden 1323 pähkinäsaaren rauhan itäiseen vaikutuspiiriin. [10] 1500-luvulla asutus laajeni yli vanhan rajan, mutta vasta Täyssinän rauhassa 1595 Kainuu liitettiin Ruotsiin. 1600-luvun alussa alueella oli kolme kylää: Sotkamon, Jormaskylän ja Nuasjärven kylät. [11][12] Seudulle tuli uudisasukkaita ennen kaikkea Paltamosta ja Oulujärven tienoilta, Keski-Suomesta, Savosta ja Karjalasta. Sotkamossa ja Kuhmonniemessä oli 1688 yhteensä 200 taloa

Sotkamo koettelivat monet kovat nälkävuodet, joiden aikana myös kulkutaudit surmasivat suurin joukoin asukkaita. Tiedetään, että vuoden 1696 Mikkelinpäivän ja seuraavan vuoden juhannuksen välisenä aikana Sotkamossa kuoli 184 ja syntyi vain 35 henkeä. 1800-luvun alkupuolella väestö jätti Elias Lönnrotin mukaan suuriin joukoin kotinsa nälän ja tautien uhkaamana ja muutti Venäjän puolelle, kuka tilapäisesti, kuka pysyvästi. Myös sota-aikoina sotkamolaiset kokivat kovia. Sarkasodassa 1712 ja isovihan aikoihin 1716-1721 aluetta ryöstettiin julmasti, ensin mainittuna vuonna yläkarjalaiset ja venäläiset ryöstivät mm. Simo Hurtan eli Affleckin hovin Korvaniemellä; 60 taloa ja kirkko poltettiin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotkamo