Kustaa Juhonpoika Korhonen

http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t7508059

Sotkamo > rippikirja, 1787-1793 > 18: Nuasjärvi 11 Immola IK93-94 Iaa:10, s.14 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=520...

http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t7521154

Sotkamo - rippikirja, 1807-1814 (IK94-95 Iaa:13) > Sivu 306 312: sivu 306: Soldater; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=521... / Viitattu 30.9.2021

Sotkamo rippikirja, 1815-1824 Nuasjärvi IK95 Iaa:14 Kuva 41, s.37 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippik...

Sotkamo > rippikirja, 1824-1832 > 45: Nuasjärvi IK95 Iaa:15, s.40 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=521...

Sotkamo rippikirja, 1833-1840 Nuasjärvi Soldate IK95 Iaa:16 Kuva 43, s.39 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippik...

http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t7501580

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6163950

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6164323

Ruotu 186/4 Moilala: Gustaf Trygg
Kajaanin jääkäripataljoona - Pääkatselmusluettelo, 1740-1800 (WA1227-1228) > 202: sivu ruotu 186-197/1800; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=192... / Viitattu 30.9.2021 Palveluksessa 29.1799 alkaen.

Kajaanin pataljoonan sotilaita Suomen sodassa 1808-1809
Sotkamon komppania
N:o 2 (n:o 4 v.1800) Gustaf Trygg eli Korhonen: s.24.2.1773, armeijassa 14 vuotta, jäi vangiksi, asui torpassaan 1809, eläke 10.5.1832 (KH)
Lähde: Hannu Romppainen, Kajaanin kuninkaallinen pataljoona, Ruodut, päällystö ja sotamiehet rajaseudun turvana 1788-1809, Opuspaja, 2021, sivu 496

Vuoden 1799 supistusten jälkeen ruotu 2. Ruotutorppa Aittokangas
Lähde: Hannu Romppainen, Kajaanin kuninkaallinen pataljoona, Ruodut, päällystö ja sotamiehet rajaseudun turvana 1788-1809, Opuspaja, 2021, sivu 196

Seutu kuului pitkään vienankarjalaisten vaikutuspiiriin, mistä kertovat useat paikannimet, kuten Katerma, Sumsa ja Jormasjärvi. Keskiajan lopulla korpiseutu muodostui liminkalaisten eräalueeksi. Kainuun jäi vuoden 1323 pähkinäsaaren rauhan itäiseen vaikutuspiiriin. [10] 1500-luvulla asutus laajeni yli vanhan rajan, mutta vasta Täyssinän rauhassa 1595 Kainuu liitettiin Ruotsiin. 1600-luvun alussa alueella oli kolme kylää: Sotkamon, Jormaskylän ja Nuasjärven kylät. [11][12] Seudulle tuli uudisasukkaita ennen kaikkea Paltamosta ja Oulujärven tienoilta, Keski-Suomesta, Savosta ja Karjalasta. Sotkamossa ja Kuhmonniemessä oli 1688 yhteensä 200 taloa

Sotkamo koettelivat monet kovat nälkävuodet, joiden aikana myös kulkutaudit surmasivat suurin joukoin asukkaita. Tiedetään, että vuoden 1696 Mikkelinpäivän ja seuraavan vuoden juhannuksen välisenä aikana Sotkamossa kuoli 184 ja syntyi vain 35 henkeä. 1800-luvun alkupuolella väestö jätti Elias Lönnrotin mukaan suuriin joukoin kotinsa nälän ja tautien uhkaamana ja muutti Venäjän puolelle, kuka tilapäisesti, kuka pysyvästi. Myös sota-aikoina sotkamolaiset kokivat kovia. Sarkasodassa 1712 ja isovihan aikoihin 1716-1721 aluetta ryöstettiin julmasti, ensin mainittuna vuonna yläkarjalaiset ja venäläiset ryöstivät mm. Simo Hurtan eli Affleckin hovin Korvaniemellä; 60 taloa ja kirkko poltettiin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotkamo