Antti Moabinpoika Vidgren Bohm

Runebergin sotavanhuksen esikuva, Alavuden ruotusotilas, Antti Moabinpoika Bohm oli syntynyt 27.9.1734 Kurikassa Paavolan talossa. Hänen vanhempansa olivat sotamies Moab Juhonpoika Brådd, joka oli myöhemmin sotilaana Lapväärtissä, ja Maria Matintytär Kienokoski Isojoelta. Moab oli syntynyt Kauhajoella isonvihan aikana vuonna 1715 Susanna Filpyntyttären aviottomana lapsena. Isä saattoi olla venäläinen sotilas. Ilmajoella syntyi venäläiselle sotilaalle 1716 Moab-niminen lapsi. Tämä puoltaa sitä, että venäläiset halusivat lapsilleen Moab-nimiä, joten Antti Moabinpoika oli mahdollisesti jo kolmannen polven sotamies, ainakin toisen. Lähde: Jouko Niemelä, Eteläpohjalaiset Juuret 4/2005, s. 27. Lisännyt: Sisko Poikolainen (Ristimäki)

• Syntymä https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3896329
• Haudatut https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t569065

  ---

  
  

https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t3896329

Kurikka syntyneet-vihityt-kuolleet, 1726-1760 :

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kurikka/syntyn...

Ilmajoen seurakunnan arkisto - IAa:5 Rippikirja 1756-1769, jakso 22, sivu 21: Cockola By Suomula ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5812530989&aineistoI... / Viitattu 2.1.2023

Ilmajoen seurakunnan arkisto - IAa:5 Rippikirja 1756-1769, jakso 123, sivu 122: Suomula, Storberg Widgren; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5812531038&aineistoI... / Viitattu 2.1.2023

Ilmajoen seurakunnan arkisto - IAa:6 Rippikirja 1770-1790, jakso 91: Cockola by, Suomula ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5812228258&aineistoI... / Viitattu 2.1.2023

1781 Muutto Alavudelle

Alavus - haudatut :Afsksold.rötf.enkl. Anders Bohm; kuollut 2.11.1811, haudattu 10.11.1811. Talo : K.B.

https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t569065

Sotilasasiakirjat

Anders rekrytoitiin 14.6.1758 Ilmajoen Komppaniaan Ruotuun 46 Suomu, ero 1779.

1759. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti Pääkatselmusluettelo 1759-1761 (WA1225) 41-56 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1918... /

1761. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti Pääkatselmusluettelo 1759-1761 (WA1225) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1918... /

1779. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti Pääkatselmusluettelo 1779-1779 (WA1225) Sivu 410 41-47 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1918... /

Pohjanmaan jalkaväkirykmentti Luetteloita 1786-1790 (ES2290-2291 POHJR 247) 35-46 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2616... /

RUNO SOTAVANHUS Johan Ludvig Runeberg

Hän korkeana nous pimeessä nurkassaan, viel' oli köyrynäkin hän kookas varreltaan; mut muuttunut hän oli täll' erää paljonkin, soturiryhti jalo ukossa nähtihin. Hän ruoturina muuten eleli vanhoillaan; sodista muinaisista jäi saaliiks arvet vaan; koditta käytyänsä mont' aikaa eellehen hän Röikön torppaan viimein pääs' Alavutehen

Nyt äkkiä hän nousi, kuin herännyt hän ois, ja päältään arkiryysyt kaikk' alkoi heittää pois, pan' ylleen pyhä-vaatteet, mont' aikaa säästyneet, ja jakoi kahtahalle kähärät valjenneet. Näin sotamies nyt nähdään valmiina matkallen: jalolta näyttää puku tuo sinikeltainen, ja vaskihela-hattu on päässä korkea, muodossa tuonen tyynyys, ja sauva kourassa.än korkeana nousi pimeessä nurkassaan, viel' oli köyrynäkin hän kookas varrel-taan; mut muuttunut hän oli täll' erää paljonkin, soturiryhti jalo ukossa nähtihin. Hän ruoturina muuten eleli van-hoillaan; sodista muinaisista jäi saaliiks arvet vaan; koditta käytyänsä mont' aikaa eellehen hän Röikön torppaan viimein pääs' Alavutehen.
Nyt päiv' ompi elokuuta seitsemästoista nyt; taas aurinkokin paistaa, mont' aikaa piileillyt, vesillä, mailla tuuli
vain hiljaa henkäilee; mihinkä kaunis ilma nyt vanhaa viettelee? Mihinkä tällä kertaa nyt ukon käynee tie?

Kotiko hälle kolkko ja nurkka ahdas lie? Miks pyhävaatteisiinsa pukeutunut hän on, olisko mieli hällä nyt mennä kirkkohon? Mut Herran huonehessa, ei kellot soineet nyt, ja kirkko oli tyhjä ja ovet teljetyt. Mit' oiskaan Temp-pelissä nyt ollut tehtävää, kun mikään kirkkopyhä ei ollut päivä tää?

Mut palveltiinpa Herraa tok' äijän mielestä, ja jos ei kirkossakaan, niin kirkon vieressä: tuoss' seisoi harjanteella
ja siitä järvehen nyt Suomen sankarjoukko maatansa varjellen. Päiv' ompi elokuuta seitsemästoista tää, ja pyhäks sitä katsoo soturi harmaapää. Miss' Suomen lippu liehuu, hän sinne astelee,nähdäkseen, kuin nyt Her-raa Adlercreutz palvelee. Taas miel' on ukon kuulla kalsketta kalpojen, nuo vanhat tutut äänet, sävelet tykkien, näin muistiin johtaa nuoruus, sen uljuus, urhokkuus, ja nähdä, verityössä kuin kestää polvi uus.Näin aikeens' selitellään, niin ehkä olikin, ei mietteit' ukon nähty, vain käynti nähtihin: kuink' astui tyynnä aivan ja viimein joutui niin mäelle kirkon, missä tuimimmin taisteltiin. Tiepuoleen siihen ukko istahtaa katsomaan uroja Suomen ynnä väkeä vieraan maan; miss' sota tuimin, siitä ei silmä siirry pois, ja usein muoto loistaa, kuin kirkastettu ois.
Yhäti luodit lentää sivuitse äijän vaan, ylt'ympäriltä tuoni nyt leikkaa viljojaan; mut ukko siinä istuu pelotta, vikseen, ei ykskään luoti tohdi kajota vanhukseen. Ja vaihtelevin vuoroin, kuink' onni milloin suo, luo äijän lä-heneepi tää joukko taikka tuo; mut kuinka taistellaankin, hän rauhass' olla saa, Venäjän mies ja Suomen
suo hälle kunniaa.

Niin aika kuluu, päivä jo pyrkii maillehen,silloinpa Suomen joukko jo pääsee voitollen, ja esteet kaikki sortuu,
ja ryssät pakenee, ja ukon ympärillä taas melske vaikenee. Kun harjult' alas sitten jo parvi viimeinen sivuitse äijän marssii, hän nousee seisaallen: "Te Suomen urhot nuoret, täss' onko ketäkään, ken sanat tahtoo kuulla
soturin harmaapään?" "Täst' ilopäivästänsä hän teitä kiittää saa: ei ole koskaan nähnyt hän työtä jalompaa. Viel' osatahan voittaa, oi, kiitos, Jumala! Viel' elää isäin henki, on Suomess' urhoja.

https://fi.wikisource.org/wiki/V%C3%A4nrikki_Stoolin_tarinat#Sotava...