Captain Anders Johansson Argillander

ANDERS SKOPA. Ei ollut aviossa, mutta hanella oli aviottomin lapsia, jotka käyttivät nimea SKOPA. Asui Niuvanniemessa eli FAGERNASISSA. Arvoltaan kapteeni. - Henkikirjoihin hanelle ei yleensa kirjattu sukunimea: esim. vuosina 1639 ja 1657 nimena on vain ANDERS JOHANSSON.

Kuopiolla ei ole varmaa teoriaa nimensä taustoista.* Yksi neljästä teoriasta esittää Tavinsalmen kappeliseurakunnan tienoon saaneen Kuopio-nimen alueella asuneesta kapteeni SKOPA:sta ja hänen perheestään.

* Katso hänen isoisänsä isä Aeschillus Matthiae Kauhanen

Joukko-osastot: Savon jalkaväkirykmentti, jossa palveli sen perustamisesta 1626 alkaen. Sekä sen edeltäjä Kustaa Hornin rykmentti noin vuodesta 1610.

"1653 Pietari Brahe perustaa vapaaherrakuntaan rakuunaosaston, joka määrättiin 1654 Kajaaniin varustettavaksi. Talonpoikaismiliisiä harjoitti jo rauhan aikana pitäjänluutnantti maakapteenin valvonnassa. Kuopion pitäjänluutnanttina toimi Kauhasen pappissuvun jäsen Anders Juhananpoika Skopa." (Lähde: Veijo Saloheimo: Savon Historia II:2)

Kuopio maaseurakunta > syntyneet, 1690-1751 > 37: sukupuu 1
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=219...
.__________

ANDERS SKOPA. Ei ollut aviossa, mutta hänellä oli aviottomia lapsia, jotka käyttivät nimeä SKOPA. Asui Niuvanniemessa eli FAGERNÄSissä. Arvoltaan kapteeni. Henkikirjoihin hänelle ei yleensä kirjattu sukunimeä: esim. vuosina 1639 ja 1657 nimenä on vain ANDERS JOHANSSON.

Kuopiolla ei ole varmaa teoriaa nimensä taustoista.* Yksi neljästä teoriasta esittää Tavinsalmen kappeliseurakunnan tienoon saaneen Kuopio-nimen alueella asuneesta kapteeni SKOPA:sta ja hänen perheestään.

* Katso hänen isoisänsä isä Aeschillus Matthiae Kauhanen

Joukko-osastot: Savon jalkaväkirykmentti, jossa palveli sen perustamisesta 1626 alkaen. Sekä sen edeltäjä Kustaa Hornin rykmentti noin vuodesta 1610.

"1653 Pietari Brahe perustaa vapaaherrakuntaan rakuunaosaston, joka määrättiin 1654 Kajaaniin varustettavaksi. Talonpoikaismiliisiä harjoitti jo rauhan aikana pitäjänluutnantti maakapteenin valvonnassa. Kuopion pitäjänluutnanttina toimi Kauhasen pappissuvun jäsen Anders Juhananpoika Skopa." (Lähde: Veijo Saloheimo: Savon Historia II:2)

Kapteenina Kuopion komppaniassa.

Lähde: Jutut ja käännökset ovat Veli Pekka Toropaisen sukututkimusarkistosta:

Anders Johansson Skopa. Toimi armeijan kapteenina. Asui Niuvanniemen eli Fagernäsin kartanossa. Kuopion käräjillä 12.7.1653 vouti Hans Bohmgård ilmoitti tilan olevan 3½ veromarkan suuruinen. Kuoli noin vuonna 1687. Hän ei ollut avioliitossa, mutta hänellä oli useita lapsia, jotka käyttivät nimeä Skopa. Näiden äiti oli oletettavasti hänen emännöitsijänsä, jonka nimi ei ole tunnettu.

Kuopion kappalainen herra Krister Lackmannus valitti käräjillä 12.7.1654, että nimismies Ivar Johansson Argillander ja hänen setänsä luutnantti Anders Skopa olivat rakentaneet myllyn hänen mailleen sillä puheella, että kolmannes jauhatusvuoroista kuuluisi kappalaiselle. Keväällä he eivät olleetkaan antaneet hänen jauhaa. Luutnantti kertoi, että keväällä oli ollut niin vähän vettä, etteivät he itsekään olleet voineet jauhaa. Nimismies ja luutnantti määrättiin pitämään sopimus.

Lapsia:

Antti.

Kustaa.
Perheellinen. Kuopion käräjillä 21.8.1684 Kustaa Antinpoika Skopa esitti oikeudelle maakirjasetelinsä Niuvanniemen tilaan. Tällä hän osoitti, että Lähesenlahenpohjaluhta oli määrätty hänen tilaansa. Hän valitti, että Mikko Hannunpoika Venäläinen oli ominut sen. Venäläinen sanoi ostaneensa sen Kustaan isältä kapteeni Antti Juhonpojalta. Koska kauppaa ei voitu näyttää toteen, palautui niitty Niuvanniemeen.[1]

Kuopion käräjillä 10.2.1706 Kustaa Antinpoika Skopa Savilahden perintötilalta vaati Venäjänsaaren Pekka Kokkoselta Lyllisaarta, jonka tämä oli ominut ja jossa hän oli yhdessä Yrjö Hyvärisen kanssa valmistanut viime vuonna 30 tynnyriä tervaa. Kokkosen valtuutetun nimismies Sakari Argillanderin mukaan Kokkonen ei tiennyt muuta, kuin että saari kuului hänen tilaansa. Maakirjasetelin mukaan vuodelta 1664 saari kuului kuitenkin Kustaan tilaan. Tuli korvata tervaa 3 tynnyriä ja oikeudenkäyntikulut 2 hopeataalarilla.[2]

Ernst.
Kuopion käräjillä 1.6.1697 kirkkoherra Henrik Hoffrén kertoi, että aiemmin sotaväessä palvellut Ernst Antinpoika Skopa oli kuollut tänä keväänä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa. Kaikkien heidän ruumiinsa olivat edelleen heidän asumassaan torpassa ilman arkkua, sillä Ernst ja hänen vaimonsa olivat syytettyinä varkaudesta ja kuolleet synnissään. Siksi kirkkoherra halusi kirkkolain 18 luvun 12 pykälän perusteella tutkittavaksi näiden viiden hautaamisen mahdollisuuden. Ernstin veli Kustaa Antinpoika Skopakertoi, että Ernstin vaimo oli kertonut hänelle, että heidän luonaan asunut loinen Esko Juhonpoika Hakkarainen oli varastanut edellisenä talvena kappalainen Johan Mollerukselta 13 kappa viljaa, 3 vasikanpotkaa ja 1 ¼ läskisivua, joista oli kyse. Hakkarainen oli sittemmin paennut karjalaan. Myös Ernst, joka oli tullut kotiin viikko varkauden jälkeen, oli tiennyt niiden olevan varastettuja ja nauttinut niitä perheensä kanssa. Päätettiin, että Ernst vaimoineen haudataan hiljaisesti kirkkomaahan. Lapset, joista vanhin oli 9 vuotta, saivat syyttöminä kristillisen hautauksen, kaikki sen kustannuksella, joka peri perheen.[3]

Erland. Mainitaan veroluetteloissa.

Anna.
Puoliso Kuopiossa henkikirjoittaja Elias Samuelsson Paldanius, Paltamon kappalaisen poika. Asuivat Maaningalla omistamassaan Korholan talossa. Heistä polveutuu laaja Paldaniusten suku.

Maria.
Puoliso Kuopion kirkkoherra Stephanus Jacobi Linneus Viburgensis. Kuopion käräjillä 10.6.1678 kappalainen Samuel Kristerni Lackmannus kertoi olevansa saapa kirkkoherran leskeltä Maria Andersdotter Skopalta varoja sisarensa Britan myötäjäisten jälkeen ja Maria häneltä hänelle lainaamansa varat.

[1] Kuopion käräjät 21.─23.8.1684, s. 111.

1. Pien-Savon tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1683-1688 (KO a:3), jakso 710, sivu 111: 1684 Cuopio, Höst Ting; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3873071 / Viitattu 20.1.2021 [2] Kuopion käräjät 10.2.1706, s. 60─61.
   
2. Pien-Savon tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1706-1706 (KO a:17), jakso 48, sivu 60-61: Kuopio 10.2.1706; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24171360 / Viitattu 20.1.2021 [3] Kuopion käräjät 1.6.1697, s. 121v─122.
3. Pien-Savon tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1697-1697 (KO a:6), jakso 130, sivu 121: Copio, Sommar Tingh 1697; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3700865 / Viitattu 20.1.2021 .