Carin Jürgensdotter Grön

Kitee kuolleet ja haudatut 1756, kuva 103. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kitee/kuolleet...

Carin Bamberg avioitui 1751 Käkisalmen (Kexholm) pormestarin Casper Grönin pojan pojan, Jacob Jacobinpoika Grönin (s.1.12. 1691) kanssa.

Henkilöstä löytyy tuomiokirjoja. Avioparilla Grön- Bamberg on huomattava ikäero. On olemassa mahdollisuus, että suvut olisivat tunteneet toisensa jo ennestään ( Ruotsin kuninkaan ratsuväen kautta, Suuren Pohjan sodan ajoilta). Carinin 3 ensimmäisellä , jo lapsena kuolleella, aviottomalla lapsella oli todennäköisesti eri isät. Myös 4. lapsi on avioton.

Carin Bambergin lapsista vain Margaretha, myöh Pirhonen ja Karl Jacobsson Grön elävät aikuisiksi ja jatkavat sukua. Muista lapsista suku ei jatku.

-------------------------------
Kaisa sai huonon naisen leiman Kiteellä aviottomien lastensa vuoksi. Vuonna 1739 hän joutui käräjille kun oli levittänyt huhua, että Johan-pojan isä olisi eräs Salomon Theiton (jonka sukunimen suomalainen muoto jää arvoitukseksi, ellei sitten ole Teitto tai Taitto). Kun Kaisa ei voinut todistaa asiaa, pääsi Salomon pälkähästä ja Kaisa joutui maksamaan sakkoa salavuoteuden lisäksi myös perättömästä lausumasta. Oikeudessa todistajat kertoivat kuulemistaan huhuista, joiden mukaan Kaisa olisi tapaillut myös erästä Pekkaa, Skyttäniemen talon renkiä edellisenä juhannuksena, mutta Kaisanmielestä hän oli sen verran parempaa väkeä ettei Pekka kelpaisi. Lautamies Johan Skofski kertoi oikeudelle kuulleensa puhuttavan, että Kaisalla olisi lapselle kuusi isäehdokasta ja että hän olisi puntaroinut äitinsä kanssa kenestä tulisi lapselle isä. Ehkä Kaisan väitteessä oli kuitenkin perää, eikä Salomon ollutkaan niin viaton mies, koska Salomon joutui seuraavana vuonna jälleen puolustamaan itseään, kun eräs toinen nainen väitti häntä lapsensa isäksi. Tälläkin kertaa lopputulos oli sama, nainen joutui sakotetuksi ja Salomon pääsi kuin koira veräjästä.

Vuonna 1745 Kaisa joutui uudestaan käräjille synnytettyään jälleen lapsen, Elisabethin, jonka isäksi hän väitti pikkuserkkuaan, kirkkoherran poikaa Mårten Neglickiä. Mårten kielsi edes olleensa niillä seuduilla siihen aikaan kun Kaisan mukaan seurustelu olisi tapahtunut. Pahaksi onnekseen Kaisa oli jo aiemmin tunnustanut kappalaiselle, nimismiehelle ja lautamiehelle olleensa Mikko Elloniuksen kanssa, minkä hän kuitenkin oikeudessa nyt kielsi. Mikko oli jo ehtinyt kuolla tällä välin 58-vuotiaana, joten häntä ei päästy enää kuulemaan. Oikeus ei taaskaan uskonut Kaisaa, vaan hänet pantiin taas maksamaan sakkoa perättömästä väitteestä ja salavuoteudesta, sekä myös kirkolle sakkoa, kaikki yhteensä 18 hopeataaleria. Mikäli hän ei pystyisi maksamaan pitäisi hänen istua vankilassa kaksi viikkoa ja suorittaa työllä kirkolle tuleva osuus 2 taaleria. Syntyneitten luetteloon Ellonius on merkitty lapsen isäksi.

Kiteen talvikäräjät 19. -21.2.1739 s. 66, avioton Johan-poika, isästä perätön syytös:
Karjalan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1734-1739 (KO a:12), jakso 590, sivu 66.
Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22953778

Kiteen käräjät 1745 lokak. s. 572, avioton tytär Lisa, perätön isyyssyytös:
Karjalan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1744-1745 (KO a:15), jakso 635, sivu 572: 1745 Kitee ja Kesälahti;
Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22962672

GEDCOM Note

H:I21631 23 NOV 2011 23:22:31 GMT+2