Carl de la Motte, till Lahis

Carl de la Motte, natural. de la Motte, till Lahis.

Var kornett vid Åbo läns kavalleriregemente 1637 och löjtnant 1639.

Natural. svensk adelsman 1642 och ä ättens vägnar introducerad s. å. under n:o 280.

Ryttmästare vid Viborgs läns kavalleriregemente 1643. Major 1647.

Död 1653 och begraven i Sääksmäki kyrka 1654-02-05.

För honom resolverades i rådet 1634-07-18 att på riddarhuset skulle lämnas plats, till dess han från Frankrike förskaffat sig bevis, idet hans fader varit av adel.

Gift med Gertrud von Engelhard, begraven 1659 i Sääksmäki kyrka, dotter av Casper von Engelhard och Barbara von Fulden.

/////

Carolus Caroli, nobilis. Palveli kornettina Turun läänin ratsuväkirykmentissä 1637 ja luutnantti 1639, ratsumestari Viipurin läänin ratsuväkirykmentissä 1643 ja majuri 1647. Peri Sääksmäen Lahisten kartanon, jonka omistukseen kuului mm Saarijärven Vahangan kylän talot.

Carl palveli kornettina Turun läänin ratsuväkirykmentissä (kavalleriregmente) v. 1637, kohosi luutnantiksi v. 1639, toimi sitten Viipurin läänin ratsuväkirykmentissä ratsumestarina v. 1643 ja lopulta majurina v. 1647 Turun ratsuväkirykmentissä.

Carl de la Motte anoi keväällä 1634 pääsyä ritarihuoneeseen. Sen neuvosto päätti 18.7.1634, että pyyntöön suostutaan, mikäli hän hankkii riittävät todisteet isänsä aateliudesta Ranskassa. Sotapäällikkö Karl Karlsson Gyllenhjelm toimitti valtiopäiville tästä todistuksen. Carl hyväksyttiin Ruotsin kansalaiseksi ja samalla suvun edustajaksi ritarihuoneeseen numerolla 280.

Puolan sodan jälkeen kuningas Kustaa II Aadolf uudisti Ruotsin ratsuväkilaitoksen. Käyttöön otettiin raju rynnäkkötaktiikka, jossa myös hevonen toimi taisteluvälineenä ja jossa vihollinen pyrittiin lyömään teräasein. Suomalaisia ratsumiehiä kutsuttiin hakkapeliitoiksi Hakkaa päälle -sotahuudon ansiosta.

Rykmentti saapui Saksaan everstiluutnantti Stålhandsken joukoissa vuonna 1636, liittyi siellä pääarmeijaan. Ensimmäisen suurtaistelun rykmentti kävi Wittstockissa syyskuussa 1636 kärsien suuria tappioita. Rykmentti vaikutti osaltaan Chemnitzin voittoon huhtikuussa 1639.

Hän peri isältään Sääksmäen Lahisten säterin, jonka omistukseen kuuluivat mm. Saarijärven Vahangan sekä Halikon Lempilän kylän talot.

http://users.utu.fi/isoi/talot/all.htm

Majuri, kuoli 1653, Sääksmäki, vanhemmat Samson (Sr) de la Motte (katso 596) ja Brita Mikaelsdotter Munck af Fulkila (katso 597). Palveli kornettina Turun ratsuväkirykmentissä 1637 ja luutnanttina 1639. Ratsumestarina Viipurin ratsuväkirykmentissä 1643, majuri 1647, Turun ratsuväkirymentissä 1653. Peri Sääksmäen Lahisten säterikartanon, jonka omistukseen kuului mm. Saarijärven Vahangan kylän talot sekä Halikon Lempilän vuodesta 1646. Anoi 1634 pääsyä ritarihuoneeseen ja neuvostopäätöksellä 18.7.1634 hänelle varattiinkin paikka kuitenkin edellyttäen, että hän hankkisi Ranskasta todistuksen isänsä aateliudesta. Hyväksyttiin sotapäällikkö Karl Karlsson Gyllenhjelmin valtiopäiville toimittamalla todistuksella Ruotsi-Suomen kansalaiseksi 1642 ja samalla suvun edustajaksi Ritarihuoneeseen numerolla 280. Kuoli 1653 ja haudattiin Sääksmäen kirkkoon 5.2.1654.

http://runeberg.org/frfinl/0084.html

Carolus Caroli, nobilis. Palveli kornettina Turun läänin ratsuväkirykmentissä 1637 ja luutnantti 1639, ratsumestari Viipurin läänin ratsuväkirykmentissä 1643 ja majuri 1647. Peri Sääksmäen Lahisten kartanon, jonka omistukseen kuului mm Saarijärven Vahangan kylän talot.

Carl palveli kornettina Turun läänin ratsuväkirykmentissä (kavalleriregmente) v. 1637, kohosi luutnantiksi v. 1639, toimi sitten Viipurin läänin ratsuväkirykmentissä ratsumestarina v. 1643 ja lopulta majurina v. 1647 Turun ratsuväkirykmentissä.

Carl de la Motte anoi keväällä 1634 pääsyä ritarihuoneeseen. Sen neuvosto päätti 18.7.1634, että pyyntöön suostutaan, mikäli hän hankkii riittävät todisteet isänsä aateliudesta Ranskassa. Sotapäällikkö Karl Karlsson Gyllenhjelm toimitti valtiopäiville tästä todistuksen. Carl hyväksyttiin Ruotsin kansalaiseksi ja samalla suvun edustajaksi ritarihuoneeseen numerolla 280.

Puolan sodan jälkeen kuningas Kustaa II Aadolf uudisti Ruotsin ratsuväkilaitoksen. Käyttöön otettiin raju rynnäkkötaktiikka, jossa myös hevonen toimi taisteluvälineenä ja jossa vihollinen pyrittiin lyömään teräasein. Suomalaisia ratsumiehiä kutsuttiin hakkapeliitoiksi Hakkaa päälle -sotahuudon ansiosta.

Rykmentti saapui Saksaan everstiluutnantti Stålhandsken joukoissa vuonna 1636, liittyi siellä pääarmeijaan. Ensimmäisen suurtaistelun rykmentti kävi Wittstockissa syyskuussa 1636 kärsien suuria tappioita. Rykmentti vaikutti osaltaan Chemnitzin voittoon huhtikuussa 1639.

Hän peri isältään Sääksmäen Lahisten säterin, jonka omistukseen kuuluivat mm. Saarijärven Vahangan sekä Halikon Lempilän kylän talot.

http://users.utu.fi/isoi/talot/all.htm

Majuri, kuoli 1653, Sääksmäki, vanhemmat Samson (Sr) de la Motte (katso 596) ja Brita Mikaelsdotter Munck af Fulkila (katso 597). Palveli kornettina Turun ratsuväkirykmentissä 1637 ja luutnanttina 1639. Ratsumestarina Viipurin ratsuväkirykmentissä 1643, majuri 1647, Turun ratsuväkirymentissä 1653. Peri Sääksmäen Lahisten säterikartanon, jonka omistukseen kuului mm. Saarijärven Vahangan kylän talot sekä Halikon Lempilän vuodesta 1646. Anoi 1634 pääsyä ritarihuoneeseen ja neuvostopäätöksellä 18.7.1634 hänelle varattiinkin paikka kuitenkin edellyttäen, että hän hankkisi Ranskasta todistuksen isänsä aateliudesta. Hyväksyttiin sotapäällikkö Karl Karlsson Gyllenhjelmin valtiopäiville toimittamalla todistuksella Ruotsi-Suomen kansalaiseksi 1642 ja samalla suvun edustajaksi Ritarihuoneeseen numerolla 280. Kuoli 1653 ja haudattiin Sääksmäen kirkkoon 5.2.1654.

/////

Majuri, kuoli 1653, Sääksmäki, vanhemmat Samson (Sr) de la Motte (katso 596) ja Brita Mikaelsdotter Munck af Fulkila (katso 597). Palveli kornettina Turun ratsuväkirykmentissä 1637 ja luutnanttina 1639. Ratsumestarina Viipurin ratsuväkirykmentissä 1643, majuri 1647, Turun ratsuväkirymentissä 1653. Peri Sääksmäen Lahisten säterikartanon, jonka omistukseen kuului mm. Saarijärven Vahangan kylän talot sekä Halikon Lempilän vuodesta 1646. Anoi 1634 pääsyä ritarihuoneeseen ja neuvostopäätöksellä 18.7.1634 hänelle varattiinkin paikka kuitenkin edellyttäen, että hän hankkisi Ranskasta todistuksen isänsä aateliudesta. Hyväksyttiin sotapäällikkö Karl Karlsson Gyllenhjelmin valtiopäiville toimittamalla todistuksella Ruotsi-Suomen kansalaiseksi 1642 ja samalla suvun edustajaksi Ritarihuoneeseen numerolla 280. Kuoli 1653 ja haudattiin Sääksmäen kirkkoon 5.2.1654.

/////

Carl de la Motte, natural. de la Motte, till Lahis.

Var kornett vid Åbo läns kavalleriregemente 1637 och löjtnant 1639.

Natural. svensk adelsman 1642 och ä ättens vägnar introducerad s. å. under n:o 280.

Ryttmästare vid Viborgs läns kavalleriregemente 1643. Major 1647.

Död 1653 och begraven i Sääksmäki kyrka 1654-02-05.

För honom resolverades i rådet 1634-07-18 att på riddarhuset skulle lämnas plats, till dess han från Frankrike förskaffat sig bevis, idet hans fader varit av adel.

Gift med Gertrud von Engelhard, begraven 1659 i Sääksmäki kyrka, dotter av Casper von Engelhard och Barbara von Fulden.

/////

http://runeberg.org/frfinl/0084.html