Einari Rauhamäki

Einari, (född 27.11.1883 i Borgå) var präst, som anlitades av de röda under finska inbördeskriget 1918. Han gömde sig en tid på vinden hos föräldrarna. Klädd till kvinna flydde han via Sverige till Tyskland. Efter kriget tog han sig till Sovjet. Han brevväxlade med släktingarna under ett antal år, men sedan slutade breven att komma och ingen visste vad som hände med honom.

Av en ren tillfällighet, råkade jag hitta följande text på Wikipedia:

Einar Rauhamäki var född i Borgå den 27 november 1883 där han också hade gått i skola. År 1917 blev han adjunkt i Strömfors. Han påstod om sig själv under inbördeskriget att han var folkkommissarie och manade därför till kamp mot de vita. Trots sina sympatier för de röda och sina häftiga utfall mot Finlands evangelisk-lutherska kyrka och dess präster, som enligt honom tjänade, ”fan och mammon”, kvarstod han som präst i församlingen. När tyskarna den 8 april 1918 intog Strömfors flydde han tillsammans med de andra röda från orten.

Enligt Kansanaho (19 94, 291-298) avhöll domkapitlet i Borgå Rauhamäki från hans prästtjänst. Han flydde senare till Stockholm och därifrån till Petroskoi samt vida re till Ingermanland. Där greps han i samband med folkförflyttningen åren 1936-1937 och sändes till Sibirien, där han troligen dog år 1974.

Här den finska texten:

Einari Rauhamäki (27. marraskuuta 1883 Porvoo – 1974 Siperia, Neuvostoliitto) oli suomalainen pastori ja ainoa Suomen sisällissodassa punaisten puolelle asettunut evankelis-luterilaisen kirkon pappi.

Rauhamäki tuli 1917 apupapiksi Ruotsinpyhtäälle. Marraskuun 1917 suurlakon aikana hän salli Internationaalin ja Työväen marssin esittämisen kirkossa ja Suomen sisällissodan aikana hän asettui avoimesti punaisten puolelle osallistuen myös punaisten hallintoon. Rauhamäki jatkoi kuitenkin papin virassa aina siihen saakka kunnes maihinnousset saksalaiset joukot miehittivät Ruotsinpyhtään 8. huhtikuuta 1918. Sodan loppuvaiheissa Rauhamäki oli mukana Kouvolassa punakaartin komppaniassa jonka oli tarkoitus lähteä taistelemaan saksalaisia vastaan. Rauhamäki onnistui sodan loputtua välttämään vangitsemisen ja hän siirtyi Helsinkiin jossa hän piileskeli maan alla. Porvoon tuomiokapituli erotti myös Rauhamäen papinvirastaan.

Arvo Tuominen kertoo kirjassaan Sirpin ja vasaran tie kuinka hän keväällä 1920 avusti Rauhamäkeä pakenemaan Helsingistä Vaasan kautta Ruotsiin. Ruotsista Rauhamäki siirtyi lopulta Venäjälle jossa hän toimi rehtorina ja opettajana eräässä koulussa Petroskoissa. Hänet erotettiin Tuomisen mukaan näistä tehtävistä pikkuporvarillisten tendenssiensä takia ja hän asui sitten Inkerissä toimien kielenkääntäjänä.

Vuosien 1936-1937 aikana tapahtuneiden inkeriläisten pakkosiirtojen aikana Rauhamäkikin joutui Siperiaan jossa hän sitten vietti lopun elämäänsä.

Lähteet

1. Sysmä - syntyneet, 1865-1887 (MKO788-798) > Kuva 255: 1883; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=188... / Viitattu 14.1.2021
2. Kuulutuksia: Työmies, 19.03.1918, nro 76, s. 5: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1190605/artic...
   • "Ruotsinpyhtään kunnan jäsenten tiedoksi Ilmoitetaan, että 14-henkinen Kunnanvaltuuskunta on ottanut käsiinsä kaiken kunnallisen vallan Ruotsinpyhtäällä. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii A. V. Lindroos Strömfors'in tehtaalta. Ruotsinpyhtään Vallankumoukselliseen Tuomioistuimeen on valittu: puheenjohtajaksi J. Klemola, yleiseksi syyttäjäksi J. Alfr. Virén, jäseniksi: E. Rauhamäki, J. O. Johansson, J. Hj. Koivisto ja A. V. Lindroos."
3. Раухамяки Эйнар Августович (1883): Открытый список: https://ru.openlist.wiki/%D0%A0%D0%B0%D1%83%D1%85%D0%B0%D0%BC%D1%8F... / Viitattu 14.1.2021

Sysmä > Syntyneet, 1865-1887, kuva 255
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=188...

Sysmä >Lastenkirja, 1874-1889, kuva 150, Skinnarila
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=188...

Muutto Porvooseen (Hamariin)
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=187...

Porvoon msrk > Lastenkirja,1890-1899 (Hamari)
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=386...

Porvoon msrk > Rippikirja, 1900-1909, k. 628
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=386...

Nimenmuutos 1.6.1904 Einar Lindberg > Eino Rauhamäki
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/716843?page=1
(Eino-etunimeä hän ei tiettävästi kuitenkaan käyttänyt)

Muutto Hamarista Helsinkiin 28.3.1906
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=387...

Paluu Helsingistä Hamariin tammikuussa 1909
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=387...

---

Einari Rauhamäki (27. marraskuuta 1883 Sysmä – 17.10.1938 Leningrad, Neuvostoliitto) oli suomalainen pastori ja ainoa Suomen sisällissodassa punaisten puolelle asettunut evankelis-luterilaisen kirkon pappi.

Rauhamäki tuli 1917 apupapiksi Ruotsinpyhtäälle. Marraskuun 1917 suurlakon aikana hän salli Internationaalin ja Työväen marssin esittämisen kirkossa ja Suomen sisällissodan aikana hän asettui avoimesti punaisten puolelle osallistuen myös punaisten hallintoon. Rauhamäki jatkoi kuitenkin papin virassa aina siihen saakka kunnes maihinnousset saksalaiset joukot miehittivät Ruotsinpyhtään 8. huhtikuuta 1918. Sodan loppuvaiheissa Rauhamäki oli mukana Kouvolassa punakaartin komppaniassa jonka oli tarkoitus lähteä taistelemaan saksalaisia vastaan. Rauhamäki onnistui sodan loputtua välttämään vangitsemisen ja hän siirtyi Helsinkiin jossa hän piileskeli maan alla. Porvoon tuomiokapituli erotti myös Rauhamäen papinvirastaan.

Arvo Tuominen kertoo kirjassaan Sirpin ja vasaran tie kuinka hän keväällä 1920 avusti Rauhamäkeä pakenemaan Helsingistä Vaasan kautta Ruotsiin. Ruotsista Rauhamäki siirtyi lopulta Venäjälle jossa hän toimi rehtorina ja opettajana eräässä koulussa Petroskoissa. Hänet erotettiin Tuomisen mukaan näistä tehtävistä pikkuporvarillisten tendenssiensä takia ja hän asui sitten Inkerissä toimien kielenkääntäjänä.

Lähteet

1. Sysmä - syntyneet, 1865-1887 (MKO788-798) > Kuva 255: 1883; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=188... / Viitattu 14.1.2021
2. Sysmä - lastenkirja, 1874-1889 (MKO275-288) > Sivu 918: Skinnarila by, K Spanmålsfolk; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=188... / Viitattu 14.1.2021
3. Kuulutuksia: Työmies, 19.03.1918, nro 76, s. 5: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1190605/artic... / Viitattu 14.1.2021
   • "Ruotsinpyhtään kunnan jäsenten tiedoksi Ilmoitetaan, että 14-henkinen Kunnanvaltuuskunta on ottanut käsiinsä kaiken kunnallisen vallan Ruotsinpyhtäällä. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii A. V. Lindroos Strömfors'in tehtaalta. Ruotsinpyhtään Vallankumoukselliseen Tuomioistuimeen on valittu: puheenjohtajaksi J. Klemola, yleiseksi syyttäjäksi J. Alfr. Virén, jäseniksi: E. Rauhamäki, J. O. Johansson, J. Hj. Koivisto ja A. V. Lindroos."
4. Раухамяки Эйнар Августович (1883): Открытый список: https://ru.openlist.wiki/%D0%A0%D0%B0%D1%83%D1%85%D0%B0%D0%BC%D1%8F... / Viitattu 14.1.2021
5. Einari Rauhamäki: WIkipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Einari_Rauham%C3%A4ki / Viitattu 14.1.2021

Porvoo maaseurakunta rippikirja 1900-1909 (AP_I I Aa:31) Sivu 648 Gammelbacka Hammars ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3866... / Viitattu 12.12.2022

Einari, (född 27.11.1883 i Sysmä) var präst, som anlitades av de röda under finska inbördeskriget 1918. Han gömde sig en tid på vinden hos föräldrarna. Klädd till kvinna flydde han via Sverige till Tyskland. Efter kriget tog han sig till Sovjet. Han brevväxlade med släktingarna under ett antal år, men sedan slutade breven att komma och ingen visste vad som hände med honom.

Av en ren tillfällighet, råkade jag hitta följande text på Wikipedia:

Einar Rauhamäki var född i Borgå den 27 november 1883 där han också hade gått i skola. År 1917 blev han adjunkt i Strömfors. Han påstod om sig själv under inbördeskriget att han var folkkommissarie och manade därför till kamp mot de vita. Trots sina sympatier för de röda och sina häftiga utfall mot Finlands evangelisk-lutherska kyrka och dess präster, som enligt honom tjänade, ”fan och mammon”, kvarstod han som präst i församlingen. När tyskarna den 8 april 1918 intog Strömfors flydde han tillsammans med de andra röda från orten.

Enligt Kansanaho (19 94, 291-298) avhöll domkapitlet i Borgå Rauhamäki från hans prästtjänst. Han flydde senare till Stockholm och därifrån till Petroskoi samt vida re till Ingermanland. Där greps han i samband med folkförflyttningen åren 1936-1937.

Källor

1. Sysmä - syntyneet, 1865-1887 (MKO788-798) > Kuva 255: 1883; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=188... / Ref 14.1.2021
2. Sysmä - lastenkirja, 1874-1889 (MKO275-288) > Sivu 918: Skinnarila by, K Spanmålsfolk; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=188... / Ref 14.1.2021
3. Kuulutuksia: Työmies, 19.03.1918, nro 76, s. 5: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1190605/artic... / Ref 14.1.2021
   • "Ruotsinpyhtään kunnan jäsenten tiedoksi Ilmoitetaan, että 14-henkinen Kunnanvaltuuskunta on ottanut käsiinsä kaiken kunnallisen vallan Ruotsinpyhtäällä. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii A. V. Lindroos Strömfors'in tehtaalta. Ruotsinpyhtään Vallankumoukselliseen Tuomioistuimeen on valittu: puheenjohtajaksi J. Klemola, yleiseksi syyttäjäksi J. Alfr. Virén, jäseniksi: E. Rauhamäki, J. O. Johansson, J. Hj. Koivisto ja A. V. Lindroos."
4. Раухамяки Эйнар Августович (1883): Открытый список: https://ru.openlist.wiki/%D0%A0%D0%B0%D1%83%D1%85%D0%B0%D0%BC%D1%8F... / Ref 14.1.2021
5. Einari Rauhamäki: WIkipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Einari_Rauham%C3%A4ki / Ref 14.1.2021