Elin Johansdotter Såger

https://fi.wikipedia.org/wiki/Elin_S%C3%A5ger

Elin Johanintytär Såger syntyi Turussa Aurajoen itärannan talossa, joka sijaitsee nykyisen Aboa Vetus & Ars Nova -museon alueella. Hänen isänsä Johan Såger (kuoli 1632), alkujaan Sager, oli varakas kauppias, joka oli tullut Turkuun 1590-luvulla Saksan Holsteinin läntisestä maakunnasta Dithmarschenista. Johan Såger jäi leskeksi 1610 ja avioitui uudelleen Elin Plagmanin kanssa, jonka isä Peter Plagman oli Turun vaikutusvaltaisimpia miehiä ja myöhemmin Turun pormestari. Elin Såger oli vanhin lapsi vanhempiensa neljästä yhteisestä lapsesta.

Elin Såger avioitui vuonna 1631 kauppias Peter Thorwösten kanssa. Thorwöste hankki omistukseensa Anskun ja Mustion rautaruukit 1647 ja perusti Fiskarsin ruukin 1649. Thorwösten kuoltua vuonna 1659 Elin-rouva ryhtyi johtamaan ruukkeja ja häntä ruvettiin nimittämään patrunessaksi. Hän johti myös suvun Turun kauppahuonetta. Hänen tarmokkuutensa ansiosta kaikki ruukit saivat helpotuksia verotuksessa ja muitakin etuja kruunun taholta, ja Peter Thorwösten ottama suuri ulkomainen velka saatiin hoidettua.

Elin Såger selvisi myös monista muista vaikeuksista. Perheen omaisuus tuhoutui tulipalossa Turussa 1656, Mustion ruukissa oli tulipalot 1664 ja 1665, ja Fiskarsin ruukin nippuvasara tuhoutui noin vuonna 1660. Lisäksi hänen omistamansa laiva upposi 1668.

Suomen taloushistorian kannalta katsoen Elin Såger on ollut Suomen vaikutusvaltaisimpia naisia.

Elin Sågerille ja Peter Thorwöstelle syntyi kymmenen lasta, joista kaksi kuoli aivan pienenä. Neljä poikaa kohosi merkittäviin asemiin: kauppias ja valtiopäivämies Hermann Thorwöste (noin 1635–1685 tai 1686) sekä Fiskarsin patruunat Jakob Thorwöste (kuoli 1671), Petter Thorwöste (noin 1640-1703) ja Johan Thorwöste (noin 1636-kuoli 1712). Neljä tytärtä miehineen kohosivat myös merkittäviin asemiin Suomessa.

Elin Såger haudattiin Turun tuomiokirkkoon miehensä viereen 15. tammikuuta 1670.

Elin Såger var en hårdför brukspatronessa och en betydande arbetsgivare i Finland. Sedan Elin blivit änka som 45-åring tog hon över sin makes egendom och affärsverksamhet. Hit hörde ett handelshus i Åbo samt Fiskars, Svartå och Antskogs bruk.

Jäätyään 45-vuotiaana leskeksi Elin Såger otti haltuunsa miehensä Petter Thorwösten perinnön ja ryhtyi hoitamaan itse sekä Turun kauppahuonetta että ruukkeja pelastaakseen pesän ahneilta velkojilta. Elin Sågerin onnistui taivuttaa viranomaiset, ja vaikka aika oli vaikeaa rautateollisuudelle, hänen ruukkinsa Mustio, Antskog ja Fiskars saivat verohelpotuksia ja muita etuja. Omaisuus ei joutunut velkojien haltuun ja ruukit saivat jatkaa toimintaansa.

Elin Såger kuoli 1669 elokuussa illalla kello 20 jälkeen ja pääsi 15.1.1670 Turun tuomiokirkkoon aviomiehensä rinnalle. Professori Enevaldus Svenoniuksen painettu ruumissaarna kuoleman suloisesta katkeruudesta on säilynyt nykypäiviin, samoin kuin Johannes Flachseniuksen ruotsinkielinen runo ja Andreas Hasselqvistin latinankielinen epitafi. Hautapuheen mukaan vainaja oli käyttäytynyt leskenä säädyllisesti, hurskaasti ja vakavasti samalla kun hän oli kestänyt vastoinkäymisiä. Ajan tyylin mukaan hänet nimettiin kunniallissyntyiseksi, jumalaapelkääväksi ja hyveelliseksi emännäksi.

• https://fi.wikipedia.org/wiki/Elin_S%C3%A5ger
• http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/5121/
• http://punainenturku.blogspot.fi/2015/08/patrunessa-sager.html Elin Såger on ollut Suomen talouselämän kaikkein merkittävimpiä naisia, mutta hän on jäänyt monen muun naisen ja ennen muuta lukemattomien miesten varjoon. Osasyynä unohdukseen on ollut keskiajalta periytyneen lainsäädännön sukukeskeisyys, jonka seurauksena 1600-luvun naiset pitivät koko ikänsä oman nimensä. Mikäli Elin Såger olisi avioituessaan muuttunut Thorwösteksi, hänet olisi osattu paljon helpommin yhdistää rautaruukkien maailmaan.

  ---

https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/5121

• Elin Såger S 30.6.1614 Turku, K 14.8.1669 Turku.
• V kauppias Johan Såger ja Elin Plagman.
• P 1631 - suurkauppias, ruukinomistaja, laivanvarustaja Petter Thorwöste S noin 1600 - 1605, K 1659, PV mahdollisesti lyypekkiläinen kauppias Heinrick Thorwoeste ja Catharina.
• Lapset:
• Anna S 1632 tai 1633, P vuorimestari Johan Danielinpoika;
• Elin (Helena) S 1634, K 1687, P kauppias Abraham Henrik Schaefer;
• Herman S noin 1635, K 1685 tai 1686, kauppias, P1 Maria Gerdt, P2 Katarina Thesleff;
• Johan S noin 1636, K 1712, ruukinpatruuna, P Helena Rosendal;
• Margareta, P läänin vero- ja muonitusmestari Daniel Thorsberg;
• Petter S noin 1640, K 1703, ruukinpatruuna, P Margareta Sparf;
• Jakob K 1671;
• Maria, P1 Kalajoen kirkkoherra Josef Mathesius, P2 Närpiön kirkkoherra Johannes Beckman.

  ---

Petter Thorwörste ja Elin Såger: https://books.google.fi/books?id=tnlTDwAAQBAJ&pg=PT64&lpg=PT64&dq=p...

Elinistä kerrotaan Veli Pekka Toropaisen kirjassa "39 tarinaa 1600-luvun turkulaisnaisista", s. 39-45. Sivulta 190 löytyy kuva Elin Sågerin allekirjoituksesta.

Samoin PÄÄTTÄVÄISET PORVARSKAT Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623–1670 s. 255 - 273 Veli Pekka Toropainen

Fiktiivinen romaani Kesytön liekki, Kristiina Vuori 2022 kertoo Elin Sågerin perheestä nuorimman tyttären Marian näkökulmasta.

http://punainenturku.blogspot.com/2017/06/patrunessa-sager.html

• Elin Juhontytär Såger
• Elin Sågerin elämässä alkoi uusi kausi 1659, jolloin hän jäi 45-vuotiaana leskeksi. Tällöin ilmeni, että hänellä oli äitinsä Elin Plagmanin sisu, tarmokkuus ja temperamentti sekä isänsä Johan Sågerin liikemieskyvyt.
• vanhemmat: Johan Såger jäi leskeksi 1610 ja avioitui uudelleen Elin Plagmanin kanssa, jonka isä Peter Plagman oli Turun vaikutusvaltaisimpia miehiä ja myöhemmin Turun pormestari. Elin Såger oli vanhin lapsi vanhempiensa neljästä yhteisestä lapsesta.