Elsa Maria Karppinen

Elsa Maria oli Ilmari Kiannon toinen vihitty vaimo. Heillä ei ollut yhteisiä lapsia. E M oli Turjanlinnan pitkäaikainen taitava emäntä. Hän myös kasvatti Ilmari Kiannon kuopustyttären Raija-Liisan.

Kun ensimmäinen avioliitto virallisesti päättyi vuonna 1932, ei Suomussalmen Sulttaani kauankaan vitkastellut astuessaan uuteen avioon Elsa Marian kanssa. Häät vietettiin Turjanlinnassa toukokuussa 1933. Siviilivihkimisen suoritti Kajaanin pormestari Hyöky. Hänellä oli kuitenkin samaan aikaan suhde Raakel Nymanin kanssa ja vuodesta 1934 lähtien myös Turjanlinnan palvelustyttönä toimineen Aino Seppäsen ("Aino-Kaino") kanssa. Vuonna 1934 Kianto onnistui myös 8 vuoden ponnistelun jälkeen lunastamaan Turjanlinnan palstan itsenäiseksi tilaksi.

http://www.khpv.org/index.php/kianto/ilmari-kianto

http://www.kianto.org/

http://www.suomussalmi.fi/kuntalainen/palvelut/kirjasto/kokoelmat/o...

Ilmari Kiannon perhesuhteet ovat kiinnostaneet suurta yleisöä usein enemmän kuin kirjalliset ansiot. Aikanaan Kianto toki herätti suurta hämmennystä solmimalla Suomen ensimmäisen siviiliavioliiton ja jättämällä - Tolstoin hengessä - lapsensa kastamatta, puolustamalla avoimesti miehen polygamiaa, julistamalla maailmalle uudet naissuhteensa, joita kolmen avioliiton aikana oli "siinä sivussa". "Rakkautta, naisen hellivää rakkautta olen hulluuteen saakka kaivannut kaiken elämäni iän - siksi on minulle näin käynyt!" kirjoittaa Kianto teoksessaan Avioliitto.

Vuonna 1904, 30-vuotiaana, naismaailmassa varsin kokematon kirjailija avioitui Hildur Molnbergin kanssa ja sai kahdeksan lasta. Liitto päättyi avioeroon 1932. Vuonna 1916 alkoi avosuhde Siviä Karpin kanssa, joka synnytti kolme lasta. Pitkäaikainen avoliitto Sigrid Engströmin kanssa 1920-luvulla oli lapseton. Vuonna 1933 Kianto solmi toisen virallisen avioliiton Elsa Maria Karppisen, (o.s. Kokko) kanssa. Avoliitto Rakel Nymannin kanssa kukoisti siinä sivussa kolme vuotta, muistoksi jäi 60-vuotiaalle isälle yksi lapsi. Käsikirjoituksia naputteli 1940-luvun puolivälissä Inkeri Jokinen, "Mustaksi rouvaksi" mainittu. 1948 alkoi kiihkeä avoliitto sihteeriksi palkatun nuoren Anja Halosen kanssa, joka kuitenkin lopulta hylkäsi iäkkään ihailijansa. Elsa Maria-rouva kuoli 1954. Vuonna 1956 82-vuotias Iki-Kianto solmi kolmannen virallisen avioliittonsa 41-vuotiaan taloudenhoitajansa Mirjam Lähteisen kanssa. Mirjamilla oli ennestään poika Pentti. Tästäkin liitosta Kianto jäi leskeksi 1961.

Kianto jakoi selvyyden vuoksi lapsensa sarjoihin. Äidin mukaan he olivat A-, B- tai C-sarjaa. Muuan naisrunoilija polvistui Kiannon 75-vuotisillallisilla päivänsankarin tuolin viereen ja lausui: Suuri Mestari, saisinko tehdä Teille D-sarjan?

Viipurin tuomiokirkkoseurakunnan arkisto - I Ca:10 Syntyneiden ja kastettujen luettelot, 1893 - 1901 tammikuu 1893-1901, jakso 182, sivu 181: 1896 Huhtikuu; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5763155475&aineistoI... / Viitattu 19.11.2022
Synnyinseurakunnaksi merkitty useissa rippikirjoissa Kuusjärvi (ei ole digitoitu).

Antrean seurakunnan arkisto - I Aa:30 Rippikirjat, Tilattomat A - Ö 1890-1899, jakso 144, sivu 1527: K ja H; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5773131287&aineistoI... / Viitattu 19.11.2022

Antrean seurakunnan arkisto - I Aa:35 Rippikirjat, Tilattomat A - Ö 1900-1909, jakso 123, sivu 1562: K ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5773247697&aineistoI... / Viitattu 19.11.2022

Antrean seurakunnan arkisto - I Aa:39 Rippikirjat, Tilattomat A - Ö 1910-1919, jakso 125, sivu 1626: K; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5773531041&aineistoI... / Viitattu 19.11.2022