Emil Edvard Juhanpoika Raearo

Puuseppä, käsityönopettaja ja sosialidemokraattien kansanedustaja.

Raearo toimi käsityönopettajana Kivijärvellä, Pihlajavedellä ja Keuruulla muun muassa Haapamäen yhteiskoulussa. Hän omisti puusepänliikkeen Keuruulla ja hän oli myös pariin otteeseen Työn Voima -lehden toimittajana.

Raearo oli kansanedustajana 1919–1924 edustaen Vaasan läänin itäistä vaalipiiriä. Hän toimi Keuruun kunnanvaltuuston ja Keski-Suomen osuusliikkeen hallintoneuvoston puheenjohtajana

Multia kastetut: 12.11.1882 15.11.1882 Multia sivu 208 Nikkari Juho Juhonp. Flinkman Vilhelmina Isakintr. 40-45 Emil Edvard (Hiski)

Multia - rippikirja, 1881-1891 (AP_I I Aa:8) > 209: sivu 208: Multia, No 3b Multia, Saari torp; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=316...

Pihlajavesi muuttokirjoja 1891-1916 (AP I Jba:6) 18.10.1906 Eemil Edvart Juhonpka Raearo (ennen Flinkman) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2969... / Viitattu 14.06.2021

Pihlajavesi - rippikirja, 1900-1909 (MKO43-56) > 32: sivu 41: Mktp. Mäkinen, Rauhala, Flinkman; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=141...

Pihlajavesi rippikirja 1910-1920 (AP I Aa:9) Sivu 48 (Kansakoulu) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4422... / Viitattu 01.11.2023

Pihlajavesi rippikirja 1910-1920 (AP I Aa:9) Sivu 80 (Pihlajavesi kk: Suntio Nieminen, käsityönopettaja Raearo (Flinkman), its. Järvinen) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4422... / Viitattu 01.11.2023

1913 muutti Pihlajavesi -> Keuruu
Keuruu muuttokirjoja 1912-1917 (AP I Jba:5) Pihlajavedeltä 27.2.1913 Emil Edvard Juhanp. Raearo (ennen Flinman) ja Jenny Maria Juhantr + poika Oiva ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4422... / Viitattu 01.11.2023

Keuruu rippikirja 1910-1919 (AP_I I Aa:18) Sivu 173 Haapamäki No 4a Petäinen, Saarinen, Ohra-aho, Lampila, Niemi, Viitanen, Riihimäki, Raearo, Rimpilä, Salminen ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4419... / Viitattu 01.11.2023

Keuruu rippikirja 1910-1919 (AP_I I Aa:18) Sivu 173 Haapamäki No 4a Petäinen Raearo; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4419... / Viitattu 01.11.2023

Suomen Sosialidemokraatti 20.10.1927 no 243 Emil Raearo kuollut Haapamäellä tiistain vastaisena yönä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1313347?term=...

https://fi.wikipedia.org/wiki/Emil_Raearo

http://www.keuruunveraja.fi/items/show/148

https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/911315.aspx

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1632640/artic...

Raearo, Emil:

Entiset kansanedustajat eduskunnan verkkosivuilla, Emil Raearo

https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/911315.aspx

Teoksessa Rajavuori, Anna : Esityksen politiikka. 2017, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/184737:

s. 95: ”Vaasan läänin itäisessä vaalipiirissä vakituisena puhujana työskenteli yleensä vain yksi tai kaksi agitaattoria kerrallaan, vuosina 1906–1908 tilapäisinä puhujina ja vaaliagitaattoreina toimi yhteensä muutamia kymmeniä puhujia. Esimerkiksi vaaliagitaatiota tehtiin helmikuussa 1907 yhdeksän mies- ja kahden naispuhujan voimin. Vuoden 1907 vaihteessa piirin agitaattoreina toimivat Maria Raunio, Johan (Jussi) Vatanen, J. K. Lehtinen ja Mauno Hätinen. Vaalien edellä helmikuussa 1907 piirin kiertävinä puhujina toimivat edellä mainittujen lisäksi Emil Raearo…”

s. 96: ” Keski-Suomessa kiersivät - - Maria Raunio”, ”Etelä-Pohjanmaalla puhuivat Emil Raearo, Oskari Suutala, Oskari Turja ja Maria Raunio…”

s. 99: Kuvassa Raearo ja Raunio

s. 145: ”Agitaattorit kirjoittavat yleisöstä paljon. Se on ymmärrettävää, koska yleisömäärät kertoivat puhujien ja työväenaatteen suosiosta ja menestyksestä. Merkittävää oli myös se, ketkä kuulivat ja todistivat läsnäolollaan agitaatiotapahtumaa. Myös monessa maaseutukirjeessä kerrottiin agitaatiotilaisuuksista lähinnä se, keitä oli paikalla. Esimerkiksi Alavudelta lähetetyssä maaseutukirjeessä kerrottiin Emil Raearon puhetilaisuudesta ainoastaan se, keitä oli kuulemassa puhetta. Hyvä suksikeli oli tuonut paikalle paljon kuulijoita, muiden muassa suomettarelaisen agitaattorin, manttaalimiehiä ja "itsensä häpäisseen torpparin”.”

s. 191: ”Käsityöläiskoulun käynyt puuseppä Emil Raearo (1882–1927) työskenteli käsityönopettajana eri puolella Keski-Suomea.”

s. 191, alaviite: ”Raearo toimi käsityönopettajana Kivijärvellä, Pihlajavedellä, Keuruulla ja Haapamäellä (HYK 50 v. 1909-1914). Hän omisti myös puusepänliikkeen Keuruulla. Raearo oli vaalipiirin puhujina tutkimusajankohtana toimineista ainoa, joka jatkoi poliittista uraansa Suomessa vielä sisällissodan jälkeen.