Matching family tree profiles for Engelbrekt Nilsson Eneskjöld
view all
Immediate Family
-
-
daughter -
-
-
-
-
daughter -
son -
daughter -
father
-
mother -
brother
About Engelbrekt Nilsson Eneskjöld
Engelbrekt Nilsson, adlad Eneskjöld, till Lyttskär (Lyttylä), Björneborgs lfs och Koskis, Vemo socken, bägge i Finland.
Född i Filipstad. Kammarskrivare i räkningskammaren. Bokhållare i Finland. Kamrerare i Finland 1641. Kamrerare i Generalguvernementet 1650.
Begravd 1664-12-11 i Åbo domkyrka.
Gift 1645-02-24 med Elisabet Grothusen, begravd 1670-05-25 i Åbo domkyrka. Dotter till ryttmästare Otto Johan von Grothusen.
Barn:
- Johan Eneskjöld, † ogift under marschen till Preussen 1677-12-24, och begraven 1678-03-10 i Åbo domkyrka.till Lyttskär samt Vinkelä, Vemo socken. Student i Åbo 1658 (Lå.). Uppvaktade därefter en lång tid såsom kavaljer vid riksdrotsens hov. Kornett vid Nylands och Tavastehus läns kavalleriregemente 1673-01-07.
- Gustaf Eneskjöld, † 1719. Se Tab. 5. f.d Tab 2
- Engelbrekt Eneskjöld, † 1700-07-21 när han stupade vid Yxkullshof. Student i Åbo 1665 (Lå.). Kvartermästare vid Baranoffs regemente 1676-05-00. Kornett vid Åbo och Björneborgs läns kavalleriregemente 1679-06-21. Löjtnant vid Åbo och Björneborgs läns kavalleriregemente 1679-09-02. Konfirmationsfullmakt 1683-10-06. Regementskvartermästare. Gift 1:o 1678-07-07 på Kumo gård i Björneborgs lfs med Ebba Elisabet Von Hirschheit till Finnstad och Vennersund, begravd 1681-08-21 i Björneborg. Troligen en dotter till kapten Christoffer Albrecht Von Hirschheit och hans första hustru Maria Von Metzerode. Gift 2:o senast 1698 med Maria Elisabet von Burghausen född 1654-06-15 i Reval. Hennes 1:a gifte med kapten Anders Rundeel, † 1690. Hennes 3:e gifte omkring 1710 med prosten i Kangasala Abraham Thuronius född 1659. Hennes 4:e gifte 1716 med ryttmästare Carl Adam von Qvanten född 1653, † 1727 i hans 2:a gifte. Dotter till köpmannen Arend von Burghausen och hans 3:e hustru Margareta Kröger. Enligt en annan uppgift är Engelbrekts 2:a hustru gift med brodern Herman Eneskjöld se TAB 11 och varit dotter till överste Herman Von Burghausen och Helena Von Strassburg.
- Elisabet Eneskjöld, var † 1722. Gift senast 1671 med kornetten Axel Jordan född 1649, † 1706.
- Catharina Eneskjöld, begravd 1697-02-21. Gift senast 1671 med Magnus Jordan, † 1697.
- Maria Eneskjöld. Gift med korpral Peter Törne.
- Herman Eneskjöld. Se Tab. 6. f.d Tab. 11
- Nils Eneskjöld, † 1653-04-13 och begravd s.å 13/4 i Åbo domkyrka. Död ung i sina mest blomstrande år.
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Eneskj%C3%B6ld_nr_585
http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Lyttyl%C3%A4
http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=16105
http://sv.wikipedia.org/wiki/Eneskj%C3%B6ld
Engelbert oli alunperin Nilsson mutta hänet aateloitiin 1653 nimella Eneskiold.Muutti Ruotsista Suomeen. Kenraalikuvernementin kamreeri.Omisti Lyttylan ja Kosken tilat Vehmaalla. Sai Lyttylan avioiduttuaan Elisabet Grothusenin kanssa. Lyttyla oli vuoteen 1793 asti ja viela osin 1810 asti hanen jalkelaistensa omistuksessa.Lahes kaikki Engelbertin miespuoliset jalkelaiset kuolivat sodissa mutta suku jatkui tyttarien kautta. Porvarin poikana Engelbrekt joutui jo nuorena tekemisiin kaupankäynnin kanssa, hoitaen isänsä liiketoimiin liittyvät kirjalliset tehtävät. Varsin nuorena hänen kykynsä huomattiin muuallakin ja hänestä tehtiin kamarikirjuri kuninkaalliseen laskutuskamariin. Melko nopeasti hänet siirrettiin kirjanpitäjäksi Suomeen, jossa hänet korotettiin kamreeriksi 15.04.1641. Koko Itämaiden eli Suomen kenraalikuvernementin kamreeriksi hänet nimitettiin 30.10.1650. Hän oli koko Suomen ylimmäinen rahakirstun vartija, joka vastaanotti ja tilitti voutien tilit Ruotsin kuninkaalle. Hänellä oli myös melkoinen vaikutusvalta siihen, minne verorahoja käytettiin. Tehokkaana apulaisenaan hänellä oli Suomen Suuriruhtinasmaan kamariviskaali Anders Äimä.
Engelbregt Nilsson suoritti verojen keruun ja tilitykset niin tehokkaasti, että hänet aateloitiin 04.02.1653 nimellä Eneskiöld (nimen kirjoitus vaihtelee Eneskjöld, Enesköld, Eneschiöld, Enskiöldh), ja hänet otettiin Ruotsin ritarihuoneen jäseneksi aatelismiesten joukkoon numerolla 585. Suomen ritarihuoneen jäseneksi suku otettiin 29.02.1823. Avioliittonsa kautta Engelbregt Eneskiöldistä tuli melkoinen maanomistaja Porin seudulla ja Kokemäellä. Hänen vaimonsa oli Elisabet von Grothusen, joka oli Otto Grothusen nuoremman ja Kirstin Henrikintyttären ainoa tytär (Timo Kausen mukaan).
Jo vuonna 1655 Engelbregt Eneskiöld oli saanut kiinnityksen 3,5:n äyrin suuruiseen osaan Lyttylää Ahlaisten pitäjässä. Otto von Grothusenin kuoleman jälkeen Eneskiöld osti muiden perillisten osuudet Lyttylän säteristä ja sai 9.7.1663 vahvistuksen kuninkaalta koko tilaan. Vahvistuksessa oli kuitenkin ehto, jonka mukaan Lyttylä palautuu kruunulle eikä Grothusen-suvulle, jos Eneskiöld-suku miehenpuolelta sammuu.
Lyttylän lisäksi hänellä oli Kosken tila Vehmaalla ja tiluksia Merikarvialla ja Kellahdella. Vuonna 1661 Grothusenin Kokemäellä olevat rälssitilat siirtyivät Eneskiöldin haltuun. Hänellä oli Köömilässä yksi, Hyrkölässä kaksi, Järilässä kaksi ja Sonnilassa yksi tila.
Eneskiöld joutui käymään pitkän riidan Porin kaupungin kanssa Koivuluodosta ja Puusoosta, jotka kihlakunnantuomio lopulta 11.2.1662 määräsi hänelle. Tämän tuomion vahvisti Turun hovioikeus 8.12.1666, jolloin Porin kaupunki lopullisesti menetti saarten omistusoikeuden Lyttylän silloiselle omistajalle luutnantti Johan Eneskiöldille. (Timo Kause)
Ensimmäinen riita koski P u u s o o t a j a P i r s k e r i ä eli Koivuluotoa (Björkholmen). Nämä saaret, kuten jo ennen on mainittu, kuningas Sigismund oli v. 1594 lahjoittanut kaupungille, ja, porvaristo näyttää käyttäneen niitä - etenkin viimeksi mainittua väylien madaltuessa lastauspaikkoina. Mutta, nyt sattui niin, että Ulvilan "yläpään" asujat, etenkin Vanhankylän asukkaat, väittivät omistavansa ikivanhoja oikeuksia saariin ja lisäksi lähimmät rannanomistajat, etenkin Lyttylän talo, vaativat myös niitä omikseen. Kaupunki puolusti itsepäisesti oikeuksiaan useilla käräjillä. Mutta pahimmoiksi kuningas Sigismundin alkuperäinen kirje oli hävinnyt, vuoden 1603 palossa, ja porvaristolla oli näytettävänä ainoastaan sen oikeaksi todistamaton jäljennös. Tällä katsottiin olevan sitä vähemmän todistusarvoa, koska saaria ei ollut mainittu kuningas Kaarle IX:n vahvistuskirjeessä v:lta
1604. Riidan ratkaisi viimein 11.2.1662 annettu kihlakunnantuomio, jossa Puusoo ja Koivuluoto määrättiin Lyttylän silloiselle omistajalle kamreeri Engelbrekt Enesköldille. Tämän tuomion Turun hovioikeus vahvisti 8.12.1666, jolloin siis Porin kaupunki lopullisesti menetti mainittujen saarien omistusoikeuden.
http://www.pori.fi/material/attachments/kirjasto/maakuntakirjasto/s...
GEDCOM Note
Syntynyt Ruotsi, Filipstad. Aateloitu 4.2.1653 Haudattu turun tuomiokirkkoon 11.12.1664. "Anno 1664 - 11 decemb. B. camareren wälb. Engelbrecht Eneskiöldh i sin egen graf wed Korss choren med 4 1/2 ringning; lägerstället 32 dlr, köåckorna 18 dlr, för alteret, predi(k)stolen och båhrklädet 8 dlr." (Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1634 - 1700)
"Kenraalikuvernementin kamreeri Suomessa 1600- luvun puolimaissa, ainakin 15.4.1641 ja 30.10.1650 (Suomen ylin rahakirstun vartija). Lyttylän ja Kellahden säterinen omistaja, aateloitu 4.2.1653. Suureksi maanomistajaksi Porin ja Kokemäen seudulla avioliiton kautta. Haudattu Turuntuomiokirkkoon." (teksti Iiro Kari)
"Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1634 - 1700" "Suvun alkuperästä: Eneskiöld on alkuperältään ruotsalainen Värmlannista polveutunut suku,mutta oli jo muuttanut Suomeen kun aateloitiin Ruotsissa 04.02.1653 ja otettiin Ruotsin ritarihuoneen jäseneksi v. 1654 aatelisnumerolla 585. Suku on otettu myös suomalaisen ritarihuoneen jäseneksi 17.09.1818 numerolla 48. Suvun vaakunan keskellä seisova yksinäinen kataja (ene = kataja) kuvastaa päättäväisyyttä ja sitkeyttä. Suvun nimi on aikaisemmin kirjoitettu Eneschiöldh ja se esiintyy usein myös muodossa Eneskiöld. Ruotsissa suku sammui miehenpuolelta 20.1.1823 ja Suomessa 26.10.1874. Naisenpuolelta suku kuitenkin jatkuu." (Rusthollin kultainen dukaatti – Timo Kause) (Kauko Paltan sukusivut)
Lapset: 1) Nils k. 13.04.1653 haudattu 11.09.1653 Turun tuomiokirkko D. "i unga och blomstrande år" 13.4.1653
2) Johan k. 24.12.1677 Marssilla Preussiin haudattu 10.03.1678 Turun tuomiokirkko Johan Eneskiöld oli naimaton.
3) Gustav k. Tammik. 1719 Moskovassa sotavankeudessa. Eversti
4) Engelbrekt, k. 1700 Yxkullhof, puoliso 1. Elisabet von Hirscheit ja2. Maria Elisabet von Burghausen
5) Elisabet, puoliso Axel von Jordan
6) Catarina, puoliso Magnus von Jordan
7) Maria, puoliso Peder Nilsson Törne
8) Herman, kapteeni Turun jalkaväkirykmentissä, puoliso Maria Elisabetvon Burghausenin sisar
https://www.ritarihuone.fi/svenska/atter_och_vapen/view-63454-3021?...
view all 12
Engelbrekt Nilsson Eneskjöld's Timeline
| 1623 |
1623
|
Filipstad, Värmland County, Sweden
|
|
| 1640 |
1640
|
||
| 1642 |
1642
|
||
| 1650 |
1650
|
Stockholm, Stockholm County, Sweden
|
|
|
1650
|
Finland
|
||
| 1655 |
1655
|
||
| 1664 |
December 11, 1664
Age 41
|
Lyttylä, Pori, Finland
|
|
|
December 11, 1664
Age 41
|
Turku Cathedral, Turku, Finland
|
||
| ???? |