Ernst Adolf Iso-Keisari

Ernst Adolf Lampén (vuodesta 1936 Lampén-Iso-Keisari), 7. tammikuuta 1865 Rantasalmi – 2. huhtikuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen opettaja, matkakirjailija ja toimittaja.

Lampénin vanhemmat olivat Rantasalmen kirkkoherra, teologian tohtori Johan Kristian Lampén ja Selma Adolfina Ottelin.[1] Perheessä oli yhdeksän lasta, joista Ernst oli viides. Hän pääsi ylioppilaaksi Kuopion Lyseosta 1883 ja opiskeli suomen ja ruotsin kieltä Helsingin yliopistossa, valmistuen filosofian kandidaatiksi 1889. Lampén toimi valmistumisensa jälkeen suomen ja ruotsin kielen lehtorina Helsingin suomalaisessa lyseossa 1891–1934, mutta hän oli myös laulunopettajana Helsingin suomalaisessa normaalilyseossa 1887–1901.

Opettajantyönsä ohella Lampén oli toimittajana Matkailulehti-Turisttidskrift-lehdessä 1912–1921 ja Savon seuran äänenkannattajassa Savotar-lehdessä 1923–1926, samoin kuin Lipeäkala-lehden päätoimittajana 1926–1932 ja 1934.[1] Suuri osa hänen kirjoittamistaan lehtiartikkeleista ja kirjoista liittyi juuri matkustamiseen. Hän halusi kirjoituksillaan saada suomalaiset tutustumaan omaan maahansa. Lampénilla oli käytössään rautateiden ilmaislippu, ja hän matkusti ahkerasti ympäri Suomea ja kirjoitti näkemästään ja kokemastaan. Ulkomailla Lampén kävi muun muassa Ruotsissa, Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Unkarissa. Toinen Lampénin kirjallisen tuotannon pääteemoista matkailun ohella oli Savo ja savolaisuus. Lampén oli Suomen Matkailijayhdistyksen kunniajäsen.[1]

Lampénin tuttavapiiriin kuului monia taiteilijoita ja kirjailijoita, kuten Jean Sibelius, Juhani Aho, Eino Leino, Joel Lehtonen, L. Onerva ja Ilmari Kianto. 1930-luvulla juuri Lampén antoi Ilmari Kiannolle lempinimen Iki-Kianto.

Lampén oli innokas musiikin harrastaja. Hän kuului opiskeluaikanaan Ylioppilaskunnan Laulajiin ja toimi myöhemmin laulunopettajana ja kuoromiehenä. Lampén oli myös vapaa-ajattelija: hän kuului Vapaa-ajattelijain liittoon ja oli mukana perustamassa ympäri Suomea siviilirekisteriin kuuluvien yhdistyksiä uskonnonvapauslain tultua voimaan 1922.

Lampén oli naimisissa Lyydia Dagmar Sieväsen kanssa 1925–1926.[1] Heille syntyi Erkki-niminen poika, minkä lisäksi Lampénilla oli myös ottolapsi Impi Maria Tiihonen. Lampén kuoli sydänkohtaukseen keväällä 1938, ja hänet on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ernst_Lamp%C3%A9n

Ernst Lampen syntyi Kuopiossa, mutta eli lapsuutensa Rantasalmen pappilassa. Hän suunnitteli tulevansa haudatuksi lempipaikkaansa omalle tontilleen, jonka oli hankkinut Särkisalon Norrbystä. Hänet haudattiin Helsingin Hietaniemeen, mutta "hautapaikka" on aidattu ja edelleen nähtävissä Särkisalon Norrbyssä Ylöstalon matkailutilalla.

Savon Sanomat, 14.09.1935, nr 106 A, s. 5 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2090517?term=... Nationalbibliotekets digitala samlingar

LAMPÉN Ernst Adolf 21345 (Savokarj.). * Kuopio 7.1.1865, vanht TT, rehtori, khra Johan Kristian Lampén ja Selma Adolfina Ottelin. Yo Kuopion lys. FK (hk) 1887, FM 1890. Helsingin suom. lys. ruotsin ja suomen kollega, myöh. vanh. leht. 1895-1933. Kirjailija (Iso-Keisari). † Helsinki 2.4.1938. – Pso 1925-26 Lyydia Dagmar Sievänen.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/1853-1899/henkilo.php?i...

f: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut_sve/jasenille/paikat.php?bid=...