Georgius Thomae Herpman

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1008

Herpman, Georgius Thomae (K 1729) Härpman, Jöran Tomasson Kotoisin Porista, S oletettavasti 1650-luvun lopulla tai 1660-luvun alussa. Sukunimi saattaa juontua Ulvilan Härpöstä eli Harjunpäästä. Ylioppilas (Satacundensis, Herpman Georgius Thomae) Turussa 1677/78. Längelmäen Kuoreveden kappalainen 1679, hankki Särkilän Ryötilän autiotilan kappalaisen virkataloksi; Keuruun kirkkoherra 1698. Vanhan Ruoveden isäntäluetteloissa kirkkoherra Herpman mainitaan Keuruun kirkkoherranpappilaksi 1675 määrätyn Suolahden kylän Kangasmannilan talon isäntänä 1699. Isonvihan aikana Herpmanin kolme poikaa Gabriel, Johannes ja Gustaf Herpman ("Herpmanin pojat") johtivat kotiseudullaan sissitoimintaa venäläistä miehitysvaltaa vastaan. Isäkin oli – ja ilmeisesti syystä – epäiltyjen listalla, ja perhe piiloutui jouluksi 1715 Ampialan kartanoon. Venäläiset löysivät heidät 29. joulukuuta, ja syntyneessä kahakassa kaksi poikaa ja sisseihin kuulunut seurakunnan lukkari saivat surmansa. Kirkkoherra ja yksi pojista vangittiin, ja perhe sekä muutkin Keuruun papit vietiin vuoden 1716 alussa vankeuteen Hämeenlinnaan. Sieltä kirkkoherra Herpman ja hänen vävynsä, pitäjänapulainen Simon Matthiae Solinius vietiin sotavankeina Helsingin ja Tallinnan kautta Inkerinmaalle. Vankeutensa aikana Herpman toimi noin vuodesta 1720 Kupanitsan seurakunnan kirkkoherrana. Virkaansa Keuruulle hän palasi 1722. Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (suomeksi) 1701. K Keuruu 1729.

P1 Kuorevesi, Längelmäki 1680 Katarina Danielsdotter Reuter hänen 2. avioliitossaan, K Keuruu 16.5.1709, P1 V Oriveden kirkkoherra Daniel Laurentii Reuter ja hänen 1. puolisonsa Elisabet Henriksdotter; P2 noin 1720 Anna Dorothea Johansdotter Schütz hänen 2. avioliitossaan, P2 V Narvan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Johannes Johannis Schütz ja hänen 1. puolisonsa Margareta Törne hänen 2. avioliitossaan. Katarina Reuterin P1 Längelmäen Kuoreveden edellinen kappalainen Elias Johannis Roos, K 1679. Anna Schützin P1 Kupanitsan kirkkoherra Johannes Johannis Melartopaeus, K 1716. Anna Schütz eli toisen kerran leskeksi jäätyään vanhuutensa Vesilahden pitäjänapulaisena toimineen poikansa, sittemmin Kivennavan kirkkoherran Henricus Johannis Melartopaeuksen luona Vesilahdella. Julkaistu 19.1.2011.

___________________

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2599 Henkilötiedot: 1677/78 Jöran Herpman Georgius Thomæ, Satacundensis 2599. Kotoisin Porista (Melander, Personskrifter #737). Sukunimi saattaa juontua Ulvilan Härpöstä eli Harjunpäästä (Jokipii 1954). Ylioppilas Turussa 1677/78 Herpman Georg. Thomæ _ 134. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1677/78] Georgius Hærpman. | Pastor in Keuru. | obiit 1729. — Längelmäen Kuoreveden kappalainen 1679. Keuruun kirkkoherra 1698. Joutui venäläisten vangitsemaksi poikiensa sissitoiminnan takia 1715, viety Hämeenlinnaan ja sieltä edelleen Helsinkiin ja Tallinnaan. Kupanitsan vt. kirkkoherra Inkerissä noin 1720. Palasi Keuruun kirkkoherraksi 1722. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1701. † Keuruulla 1729.

Pso: 1:o 1680 Katarina Danielsdotter Reuter tämän 2. avioliitossa († 1709); 2:o ~1720 Anna Dorotea Schütz tämän 2. avioliitossa.

_______________________

Kyrkoherde i Gubanit, kh i Keuru, Åbo stift, Georgius Herpman, f. omkr. 1654, död i Keuru 1729, i hans 2:a gifte med Anna Dorothea Johansdotter Schütz i hennes 2:a gifte. (Väänänen, Kyösti, Herdaminne för Ingermanland I. s.240)

Hänen poikansa, nk. Herpmanin veljekset, tulivat jälkipolville kuuluisiksi Keuruun alueen sissisodankäynnistä isovihan aikana.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Herpmanin_veljekset

Herpmanin eli Härkmanin veljekset, Gabriel, Johan ja Gustaf Herpman johtivat venäläisten vastaista sissisotaa Keuruun seudulla isonvihan aikana vuosina 1714-1715.

Veljesten tausta Veljesten isä oli Keuruun kirkkoherra Georg Herpman ja hänen 1. puolisonsa Katarina Reuter tämän 2. avioliitossa. Kansanperinteen mukaan veljekset olivat rohkeudestaan tunnettuja kookkaita voimamiehiä, jotka pystyivät muun muassa vääntämään hevosenkengän suoraksi paljain käsin. Veljekset kävivät Turun katedraalikoulun ja opiskelivat sitten Turun akatemiassa. Gabriel aloitti opintonsa 1707, Johan 1710 ja Gustaf 1711. Turun Akatemia suljettiin 1713 Etelä-Suomen jouduttua venäläisten joukkojen haltuun, ja veljekset palasivat kotiseudulleen..

Ylä-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:43 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1730, jakso 321, sivu 316: Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8163290780&aineistoI... / Viitattu 24.8.2023