Gustaf Bergbom

http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=62

https://youtu.be/CghHRGga7MY?si=tutZKT3HofklH0AP

http://www.pateniemiseura.net/node/37

Gustaf Bergbom (1785-1860)

Gustaf vihittiin Katharina eli Carin Sofia Hortulan kanssa vuonna 1816. Katharina synnytti perheelle viisi lasta, kaksi poikaa ja kolme tyttöä:

Maria Gustafva (1817-1859)

Johan Gustaf (1818-1893)

Catharina Sofia (1820-1869)

Charlotta (1821-1891)

Carl-Eric (1824-1876)

Gustaf Bergbomin varallisuus karttui jatkuvasti ja Oulun palo 1822 oli oikeastaan ensimmäinen takaisku kauppahuoneelle. Vaikka Oulun palo söi suuren osan kaupunkia ja myöskin omaisuutta täytyy muistaa, että elettiin melko alkeellisissa asunnoissa. Talot olivat puurakennuksia ja siten helposti korvattavissa, koska rakennusmateriaali oli ihan "nurkan takana". Bergbom aloittikin rakennustyöt heti. Vaikka Bergbomilla oli kauppayhteyksiä eri paikkakuntiin sisäsuomessa niin Kuopio oli vilkkain ja tärkein. Muuhun Suomeen kauppasuhteet suuntautuivat lähinnä Helsinkiin ja Turkuun. Ulkomaankauppa kävi suurelti Saksaan ja Tukholmaan karkeasti ottaen, Saksan Lyypekkiin.

Tässä yhteydessä voidaan mainita, että Bergbomilla oli ystäviä ja tuttavia liki jokaisessa kaupungissa Pohjanlahden länsirannikolla. Mutta eräs seikka, jota kannattaa pitää mielessä ja josta Bergbomin kauppahuone sai valtavia tuloja oli hänen aluksilla tapahtuva kauttakulkuliikenne. Alukset kävivät Pietarissa, Baltian maiden satamissa, Lontoossa, Hollanissa ja jopa Yhdysvalloissa. Moneen vuoteen eivät laivat edes käyneet Suomessa, puhumattakaan Oulusta. Tästä liiketoiminnasta Gustaf Bergbomille myönnettiin kauppaneuvoksen titteli vuonna 1834.

Krimin sota (1853-56) oli suurin taloudellinen vastoinkäyminen Bergbomin kauppahuoneen historiassa. Englantilaiset polttivat 2.6.1854 Varjakalla ja Tervahovilla mm. rakenteilla olevia aluksia, puutavaraa, tervaa ym. Mutta muutaman vuoden kuluttua Bergbomin varallisuus oli ennallaan ja kauppahuone entistä vauraampi.

Pienenä seikkana voidaan todeta, että Krimin sodan syttyessä, Johan Gustaf Bergbom siirsi kauppalaivastoaan Hampurin lipun alle. Itse hän sai Altonan kauppaoikeudet, näin hän säästi aluksensa, joten Bergbomin kauppalaivasto säilyi melkein koskemattomana. 1830-luvulla Bergbomin kauppahuoneeseen kuului 14 alusta. Melkein kaikki oli rakennettu Oulussa. 1850-luvulla Gustaf luovutti melkein kaikki alukset pojilleen Johan Gustafille ja Carl-Ericille. Pari alusta jäi isän nimeen, mutta pojat rakennuttivat 14 alusta, joten kauppalaivastoon kuului n. 30 alusta. Suurin osa aluksista harjoittivat kauttakulkuliikennettä ulkomailla ja kävivät erittäin harvoin Oulussa. Tästä muodostui suurin tulonlähde kauppahuoneelle.

Rautaisessa apilanlehti hautakivessä Oulun hautausmaalla lukee: Här hvilar Handlanden, Rådmannen, Koncl. Danska v.Consulen, Kommerce Rådet Gustaf Bergbom.