Gösta Erik Lindeberg

Lindeberg, Gösta Erik, f. 6.10. 1904. Föräldr.: lantbruksrådet Ture L. o. Selma L., f. Adlercreutz. Gift 1933 m. Stina Maria Lindeberg. — Efter 7 kl. i Läroverket f. gossar o. flickor i H:fors samt förpraktik på hemgården Pickala i Sjundeå inskr. i HSL 1922. Efter mel- lanpr. på Koskis bruk, Bjärnå, utdimitt. 1925. Efterpr. på danska statens för- söksgård Fauerholm, Danmark. Studieresor i Sverige o. Danmark. — Varit ordf, för statens skattenämnd o. arvs- skattenämnden i Sjundeå o. Kyrkslätt 1938 —52. Sedan 1953 statsombud i motsv. nämnder. Kom.styr.ordf. i Sjundeå sedan 1940. Styr.ordf. i Sjundeå Sparbank sedan 1930. Innehaft även andra statliga o. kommunala förtr.uppdrag. — Nuv. adress: Sjundeå, Purnus.

Källa: Högre Svenska Lantbruksläroverket i Åbo 1957

Kunta Siuntio. Kylä Pikkala. Tilan nimi Pikkala. Tilannevuosi 1931.

Omistaja Ture W. Lindeberg Lisätietoja Pikkala, 3 km Kelan asemalta ja 50 km Helsingistä, sekä Pikkalan laivalaiturin vieressä. Omistajat v:sta 1887 maanviljelysneuvos Ture W. Lindeberg ja hänen lapsensa. Tilanhoitajana on Gösta Lindeberg. Pikkalan aikaisin tunnettu omistaja oli Ille sukua, jonka hallussa tila oli 1400-luvulla. Kustaa Vaasa suunnitteli siitä myöhemmin kuninkaan kartanoa, jopa linnan paikkaakin. Nämä suunnittelut kuitenkin raukesivat ja Pikkala joutui Syrjän kartanon mukana Flemingeille, joiden aikana se oli Suomen laivaston sotasatamana. ensimmäisenä laatuaan maassamme. V. 1699 se siirtyi vapaaherra C. M. Rehbinderille ja sen jälkeen Wrangel, Reuterholm, Juselius, Freudenthal ja Silfverhjelm suvuille. Pikkalassa on syntynyt mm. kielentutkija Axel Olof Freudenthal. Pinta-ala 925 ha, josta puutarhaa ja puistoa 2, peltoa 138, viljeltyä laidunta 22, metsämaata 593 ja joutomaata 170 ha. Epätasaisista hiekkasavipelloisla on 100 ha salaojitettuna. Niistä on 40 ha raivattu nykyisen omistajan aikana. Puisto ja puutarha ovat kenraali Eric Silfverhjelmin perustamat ja todistavat hänen hyvää makuaan ja sotilaallista kasvatustaan. Rakennukset kauniilla paikalla, Siuntion joen suussa, Pikkalanlahden rannalla. Pellot ovat kahdessa kierrossa: A. juurikasvit, kevätvilja, 2 heinää; B. kesanto, syysvilja. 4 heinää, 2 kevätviljaa. V. 1929 viljeltiin 12 ha ruista, 50 kauraa, 7 perunaa, 5 sokerijuurikasta, 1 pellavaa, 1 rehujuurikasveja ja 50 ha heinää; kesannolla oli 12 ha. Kotieläimiä: 11 hevosta, 60 lehmää, 11 sikaa, 4 lammasta ja 125 kanaa ja 4 mehiläisyhteiskuntaa. Karja on Ay-, siat SY-, lampaat shropshire- ja kanat barnevelder-rotua. Suurimmat rahatulot saadaan viljasta, maidosta, kaloista ja puutarhantuotteista. Tilalla on hyvä mäntymetsä, jonka hoito on annettu metsänhoitajalle ja metsänvartijalle. Kaloja saadaan runsaasti ja kalastusta harjoitetaan myytäväksikin.

Lähde Suomen maatilat, I osa