Heikki Laurinpoika Laukka

Heikki Laurinpoika oli Mieluskosken nimismies (nämdeman) vuodesta 1672 alkaen. Lisänimi Huttunen oli käytössä noin vuoteen 1677 asti, kunnes muuttui Laukaksi kiinteistökaupan jälkeen. Heikki Laurinpoika oli lapseton.

Lähteet

Haapaveden henkikirjat

1695 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12984355
1696 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968718

Maakirjat

Pohjanmaan läänin tilejä - Maakirja 1677-1677 (9171), jakso 45, sivu 71: Pyhäjoki Sochn; Matkanifva, Mieluskoski; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183348 / Viitattu 18.8.2019

Pohjanmaan läänin tilejä - Maakirja 1680-1680 (9178), jakso 42, sivu 74-75: Pyhäjoki Sochn Hapajärfwi; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22186058 / Viitattu 18.8.2019

Tuomiokirjat

Nimismieheksi asettaminen: Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:13 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1672-1674, jakso 87, sivu 82: Nembdeman Henrich Larsson i Mieluskoski; 13. ja 14.2.1672 Liminka ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809481118&aineistoI... / Viitattu 6.3.2024

Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:21 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1679-1679, jakso 68, sivu 65: Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809511043&aineistoI... / Viitattu 5.3.2024

Vapaa suomennos: Heikki Laurinpoika Huttunen esitti asiakirjat, jotka liittyvät kauppaan, jonka hän teki Matti Pekanpoika Upolan kanssa puolikkaasta Laukka tilasta – ¼ osa verosta 180 äyriä – joka on vahvistettu tuomioistuimessa 20. elokuuta vuonna 1677, seuraten 17. ja 18. tammikuuta 1677 pidettyä käräjäistuntoa. Tämä kauppa ei koskenut ainoastaan Heikkiä vaan myös hänen veljeään Pekka Laurinpoikaa sekä Juho Erkinpoikaa, jolle oli myönnetty toinen puolikas Laukan tilasta, ja joka aikaisemmin oli ollut kiistanalainen. Kaupan mukaan Heikille on myönnetty oikeus saapua tilalle, käyttää sitä ja omistaa sen ostosopimuksen ja sopimusten mukaan, jotka hän on tehnyt Matti Upolan kanssa ja jotka on rekisteröimättä.

Heikki vaatii nyt oikeutta, sillä hänen isänsä oli ostanut tilan lapsilleen, mutta kolmannen veljen, Matti Laurinpojan osuus oli jätetty huomiotta, koska hän ei ollut läsnä, kun kaupat tehtiin. Nyt, kun asia on tuotu esiin, Heikki ja Pekka ovat tunnustaneet Matin oikeuden tilaan, jota myös heidän isänsä on tukenut. Tämän seurauksena Matti Laurinpoika otetaan mukaan Laukan tilan osakkaaksi isänsä ja veljiensä toiveiden mukaisesti, saaden samat oikeudet kuin muutkin.

Lisäksi Heikki (vanhempi veli) ja Matti (nuorempi veli) ovat sopineet, että jos Heikki, jolla ei ole lapsia, kuolee ennen Mattia, Matin ja hänen vaimonsa tulee omistaa Laukan tila. Matti on luvannut, ettei hän aio ajaa Heikin vaimoa pois tilalta, mikä on merkitty laillisesti muistiin.

Transkriptio: Henrich Larsson Huttuinen företrädde inlägginn dhess een Henrich dehm af den 17. och 18. Januari 1677 som lagmans Rätten den 20. augusti sito ähr confirmerat hafwar hwar af befinnet han köpt af Matts Persson Upola halfwa Laukka Hemman d ¼ del skatt för 180 B som honom eij hans Brodher Peer Larsson tillijka den under halfwa dehlen af Laukka hemman Jöns Erichsson dhem förfäldt, och iförra tijdher undher een Röök warit hafwer, till dömbdt ähr för allem Oturderat at tillträdhe, bruke och besittia effter köpt och Contract. som han medh Matts Uppoj hafwer ingådt och opränzadt Henrich Larsson för den skull nu ahnhållandhes, emedh hans fadher bete hemman kiöpt till sine barns bridh hemman at sampth hans tre Söner dher rydh Consiomerad många, Men tredje brodrens Matts Larssons nempn som då intet warit tillstädhes, uthan ofwan be:de dehm uthslutit ähr, hwilken dher till så wähl som Henrich och Peer berättigadt ähr, dhet och fadren nu när waran dhe tillstodh; dy blifwer bete Matts Larsson medh på Lauka Hemmanet effter sine fadhers och Bröders bägiären Consiomerat, han dher uti medh dhe andre winther lika Rätte. Blef och emellan Henrich Älldre och Matts yngre brodren nu afftala, een dhee Henrich som ähr Barnlöös förr ähr Matts genom dödhen afgåå skulle, Henrich hustru då siuka medh Matts och hans hustru må besittia Laukka hemmanet Matz Uthfästandes sig ingelundhe wijdh sådhen hans wilse willia drifwa henne dher ifrån som såledh lag ad notam.

Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:19 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1678-1678, jakso 209: 777: Henrich Larsson Huikarinen, Jöns Erichsson Laukka, Matts Pehrsson Upola; 778: Pehr Erichsson Laukka; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809529483&aineistoI... / Viitattu 3.3.2024

Vapaa suomennos: Heikki Laurinpoika Huikarinen antoi kolmannen kerran kuuluttaa Laukan tilan 1/4 manttaalin, jonka hän oli saanut Juho Erkinpoika Laukalta. Lisäksi puolet Laukan tilan 1/4 manttaalista, jonka hän oli ostanut Matti Pekanpoika Upolalta, eikä kukaan ollut ilmaantunut vaatimaan oikeuttaan kyseiseen tilaan.

Transkriptio alkuperäisestä lähteestä: Henrich Larßon Huikarinen läth 3. gången oplysa Laukka hemman 1/4 Mantall som han af Jöns Erichßon Laukka sig tillsandlet. Item halfwi Laukka hemman 1/4 mantall som han af Matz Peerßon Upola kiöpt hafwer, och war ingen som dher op i undendhe.

Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:4 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1684-1684, jakso 37, sivu 68-69: Matts Mårthensson Kärrki i Pipisjärvi; Hendrich Larsson Laucka, Peer Eskellsson Koivu i Haapajärvi (Matolambi engh); Mårthen Abrahamsson Prami; Erich Hywarinen ifr Sijkajoki; Anders Thomasson, Michel Wenetpalo; Erich Peersson Wändö; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809646668&aineistoI... / Viitattu 29.2.2024

Vapaa suomennos: Heikki Laurinpoika Laukka oli käskenyt lautamies Juho Tirisen vaatimaan käräjille Pekka Eskonpoika Koivua Haapajärven kylästä vastaamaan Matolammen niitystä. Koska Pekka ei ilmestynyt paikalle, tuomittiin hänet maksamaan kolme hopeamarkkaa myöhästymisestään, lisäksi asetettiin Pekalle 40 riikintaalarin uhkasakko, jotta hän saapuisi seuraaville käräjille. Sillä välin Pekka Koivu pysyköön poissa Matolammen niityltä. Martti Aaponpoika Prami toimitti oikeuteen laillisen vakuutensa vastauksena tuohon 23. lokakuuta 1683 pidettyyn todistukseen, joka oli hänen ja hänen veljensä Eskon välillä Pramilan talon osalta.

Alkuperäinen teksti: Hendrich Larsson Laucka, Som hade låtit stemma Peer Eskellsson Koiwu i Hapajärfwi igenom Nämbdeman Jöns Tirinen sigh till swarss om Matolambi Engh. Men Peer eij comparerade, faltas Peer till sine 3 mr sn medh mijdare på läggelse, att Peer sigh wedh 40 Rr mynthe näste Tingh skall infinna, och i medler tijdh skall Engen stå af Peer obergat J Mårthen Abrabamsson Prami Inlade i Rätten sitt Laga wadh emot den afwittning som höltz den 23 Octobr. 1683, Emellan honom och dess Brodher Eskall på Pramila hemman.

Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:11 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1691-1691, jakso 36, sivu 38-39: 22.-24.1.1691 Pyhäjoki ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809660482&aineistoI... Viitattu 18.11.2023

Vuoden 1680 tuomiokirjassa kerrotaan Heikki ja Antti Laukasta, joiden niityistä oli tullut oikeuskäsittely. Ei ole varmuutta, ketä Heikki Laukkaa tuomiokirjassa tarkoitetaan, joten olen sijoittanut tekstin tähän profiiliin. Viite tekstiin: Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:24 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1680-1680, jakso 21: Peder Tiastens eller Uppoila Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6400783267&aineistoI... / Viitattu 28.2.2024

Vapaa suomennos: Mieluskosken alapuolella fölin pohjoisen puolella olevat niityt, kolme leiviskää, oli siirretty Laukan talolle, jonka nimissä Henrik ja Anders Laukka nyt pyrkivät ne voittamaan. Niityt ovat olleet mieluskoskelaisen Pekka Tiaisen hallinnassa. Matkanevalainen Pekka Jaakonpoika ei voinut todistaa asiasta mitään huolimatta 60 vuoden iästään. Hän tiesi esittää vain sen, että hänen isänsä oli sanonut, että kyseinen niitty oli saatu Laukan talosta. Mutta oliko se tapahtunut ennen vai jälkeen Johan Ottessonin oikeudenkäynnin, siitä hänellä ei ollut tietoa. Sitä vastoin todisti lautamies Henrik Larsson, että sama niitty oli ollut Tiaisen-Uppolan talon hallinnassa ennen oikeudenkäyntiä ja oli peräisin Laukasta ikimuistoisista ajoista lähtien. Koska Henrik ja Anders Laukka eivät voineet muuta osoittaa, päätettiin, että Pekka Tiainen saa pitää Mieluskosken niityt hallussaan, kuten hän on muistinsa mukaan estämättä omistanut tähänkin asti.

Alkuperäinen teksti: Emedhan Hendrich och Anders Lauka intet kunde bewijsa, Mieluskåski alle Påhiasella puolella Fölin Enghia 3 ledh, sedhan Fördrefningen wara bherget under Lauka hemman, dher under dher dhem nu sächta winna och Peer Tiesten i Mieluskåski i handen hafwer uthan Peer Jacobsson i Mattkaneva om sin 60 åhr af dhen till wittne produerat, wiste annat intet refere 200 uthan allenast sadhe sin fadher sagdt, att bevd:r: engh kommit ifrån Lauckas hemman, men om dhett åhr skindt för Johan Ottessons Refningh eller effter hadhe han intet be skiedh om, dhär emoth intygade Tålfman Hendrich Larsson att samma Engh warit Under Tiaskens eller Uppoila hemman för refningen och ifrån Lauka i uhrminnes tyderkommit, dy af sades att Peer Tiasten behållen Mieluskåsken alla Engh under sin behlstadh, som dhess phe minnes hafd obehindrat.

Pohjanmaan läänin tilejä - Tositekirja 1675-1675 (9166), jakso 159, sivu 156: Matkanefva, Mieluskåski, Hapajärfwi; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649742 / Viitattu 13.6.2019

Todennäköisesti tämän mieluskoskelaisen Heikki Laurinpoika Huttusen tekemä testamentti renovoiduissa tuomiokirjoissa vuonna 1680. Testamentin mukaan hän oli lapseton, mutta hänellä oli vaimo Carin Ehrsdotter.

Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:24 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1680-1680, jakso 202: <Testamentti: Hendrich Larsson Huttu i Mieluskåski by, hustru Carin Eriksdotter, barnlöös>; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6400783834&aineistoI... / Viitattu 17.6.2023