Heikki Erkinpoika Laukka

Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:19 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1678-1678, jakso 111, sivu 108: 417 Piipsjärvi, 418 Yppäri, 419 Haapajärvi, Laukka, 420; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809529189&aineistoI... / Viitattu 2.3.2024

Vapaa suomennos: Heikki Erkinpoika Laukka ilmoitti haluavansa ostaa ja lunastaa Juho Pekanpojan autioksi jääneen tilan Haapajärvenkylän alueelta, joka oli 2/3 manttaalin suuruinen. Tämä johtui tilan sijainnista ja sen maa-alueen arvosta, jonka vuoksi hän ehdotti, että tila arvioitaisiin kolmannekseen sen todellisesta arvosta. Nimismiehet kutsuttiin arvioimaan tilan kuntoa, jotka totesivat, että tila oli ollut autiona kymmenen vuotta, että sen aidat, talot ja piharakennukset olivat rappeutuneet, ja että siellä asui sotilaan leski Liisa Juhontytär, joka ei kyennyt maksamaan tilasta veroa. He totesivat myös, että tilan tuotot olivat vähäiset verrattuna siihen, mitä verot olivat, minkä vuoksi tila oli jäänyt autioksi ja veroja ei ollut maksettu. Nimismiehet pitivät mahdottomana, että kukaan maksaisi tilasta enemmän kuin 1/3 manttaalia, ja totesivat, että tilan lunastamiseen ei tarvittaisi lisävapauksia. Heikki Erkinpoika pyysi arviointia tilalle, jotta hän ja oikeutetut osapuolet voisivat tulla korvatuiksi, jotta hän ei joutuisi tulevaisuudessa vastuuseen mahdollisista veloista tai muista maksuista, jotka ylittäisivät hänen tarjouksensa. Kruunun lääninmieheksi määrättiin Petter Tijder ja nimismiehiksi Hintza Laurinpoika ja Hanns Torkkonen arvioimaan tilan arvon ja velat, jotta niistä voitaisiin tehdä päätös. Mitä tulee kuninkaan mahdolliseen suostumukseen alentaa tilan hintaa kolmannekseen, se jäisi hallituksen ja oikeutettujen osapuolten päätettäväksi ja heidän harkintansa mukaan.

Alkuperäinen teksti: Henrich Ehrsson Laukka framträdde, givande tillkänna sig svära hänvisat att vilja tillträda och på följd opta Jöns Perssons Ödehemman i Hapajärfwi på 2/3 Mantall där Stånd för dess yngre lägenhet och ting äger skäl till 1/3 del inläggas kunde. Nämbden tillkännagavs om detta Hemmanets beskaffenhet, vilken bekände det legat i Tio år Öde, Åkrarna i Lind, Husen och Gårdsgärderna förfallna därpå Soldathustrun Lysa Jöns dotter nu tycker, men Skatten därav förmår inte erläggas, Intygades och de under vara Ganska Ringa Ägor, emot den stränga Skatten, där före det och avhållas av sig kommit och Öde fallit är, Nämbden hållandes omöjligt att någon därav högre än 13 M. detta kan få, dess och till hemmanet Återbärande någon frihet behövs. Uthyra begärta Henrich Ehrsson värdering på hemmanet sig och vederbörande till rättelse, på det hon med Härskap rest eller annan Gåld inte i framtiden vore, en 2 månath sin vordt var högre med Var till förordnades Kronans Länsman Petter Lydher samt Nämbdmännen Hinta Larsson och Hunns Torkelsson de hemmanets Värden och Gälden inge än tagen såväl. Men det övriga om Konungens Moderation till 1/3 del, hemställes till Herrskapet och vederbörandes Godtycke Disposition och går finnande.

Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:16 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1695-1695, jakso 290, sivu 209 Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809697778&aineistoI... / Viitattu 29.11.2023

Vapaa suomennos: Matti Heikinpoika Laukka tuli käräjäoikeuteen ja tunnusti 1/4 manttaalin Laukkalan talon Matti Laurinpoika ja Pekka Laurinpoika Hatuselle. Matti Heikinpoika kertoi, kuinka heidän vanhempi veljensä Heikki Huttunen on sen oston kautta tullut omistamaan, mutta koska se oli hänen isänsä Heikki Erkinpoika Laukan perintötalo, hän uskoo nyt voivansa tehdä vastalauseen tuota kauppaa vastaan, kun hän on siitä kuullut. Hän kysyi, oliko tarjousta tai virallista kirjettä asiasta tehty, ja jos tarjous oli tehty, se oli mennyt ohi häneltä, joka tuolloin oli alaikäinen ja poissaoleva, minkä vuoksi hän uskoi, että sellainen ei olisi kestänyt, pyytäen että oikeus auttaisi häntä saamaan oikeudenmukaisen ratkaisun asiassa. Tähän Heikki Huttunen vastasi kertoen tapauksen kulun: että Matti Pekanpoika Upola oli saanut oikeutensa tähän neljännesmanttaaliin laillisesti Heikki Erkinpoika Laukalta, joka oli määrätty hänelle, luovutettu Larssonin vanhemmalle veljelle Heikki Huttuselle tietyin ehdoin ja olosuhtein, kuten kauppakirjassa 28. heinäkuuta 1676 tarkemmin määritellään, jonka johdosta käräjäoikeus 17. tammikuuta 1677 vahvisti ja piti kaupan voimassa ja turvasi Heikki Huttusen ja hänen veljensä Pekka Laurinpojan oikeudet; ja koska Matti Upolan veli Pekka Pekanpoika oli sitä vastaan tehnyt valituksen, joka ei saanut huomiota, hän saattoi asian laillisella vakuudella maakäräjäoikeuteen, joka puolestaan hylkäsi hänen protestinsa, kuten sen 20. elokuuta 1677 päätös selkeästi osoittaa. Siitä huolimatta Pekka sai asian vietyä valituksen kautta niin pitkälle, että se siirtyi Korkean Kuninkaallisen hovioikeuden tunnustettavaksi ja tarkastettavaksi, kuten heidän 9. huhtikuuta 1678 päivätystä kutsustaan voi huomata; Sillä aikaa Heikki Huttunen oli jatkanut kaupan rekisteröintiä ensimmäisen kerran 7. maaliskuuta 1678 ja kolmannen kerran 3. elokuuta samana vuonna. Nyt kun asia on siten siirtynyt mainitulle Kuninkaalliselle hovioikeudelle, Matti Pekanpoika Upola, yhtä hyvin valtuutettuna veljiensä puolesta, teki sovinnon 21. heinäkuuta samana vuonna, jossa he luopuvat kaikista vaatimuksistaan tästä kiistellystä talosta Huttusen ja hänen perillistensä hyväksi, mikä on vahvistettu heidän yli todistetulla asiakirjalla ja muilla antamillaan todisteilla, mikä on myös 24. huhtikuuta 1680 merkitty Kuninkaallisessa oikeudessa. Kaiken tämän perusteella Huttu todisti veljensä tulleen laillisesti omistajaksi, joka yhdessä veljensä Pekan kanssa, joka myös vaimonsa kautta oli samaan taloon kiinnitetty, oli ottanut sen vastaan, koska hän oletti, ettei kukaan muu voi häntä siitä haastaa.

Alkuperäinen teksti: Inkom Mattz Hindersson Lauka och kände till Mattz och Pehr Larssöner Hatuset angående1/4 dehl Mantal af Laukkala hemman, berättandes huru såsom hans älldre Broder Henrch Huttunen skall det medellst kiöp kommit att besittia men alldenstundh det warit hans Faders Henrich Ehrsson Laukas Arfwe hemman, dij förmenar sig emoot samma handell nu kunna giöra protess effter som han förnummit det, hwilcken wara ti börl. Opbudit eller fasta breef den på tagit, och i full något Opbodh skedt, så hade sådant allt honom som då warande Omyndigh frånwarande passerat, hwilket han sålunda förmeente eij böra hafwer beståndh, anhållandes att Rätten honom till inhördandet draf och emoot een skiärligh lösa förhiällpa wille, här på förklarade sig Huttunen Refererandes saakzens samman hanget sålunda: att Matz Pehrsson Upola haar sin rättigheet af detta 1/4 Mantalls hemman som honom lagl af Henrich Ehrsson Laucka ähr tilldömbdt, Cederas till Larssons älldre Broder Henrich Huttunen emot sändles willkor och Omständigheetes som Kiöpe breefwet af den 28 Julij 1676 widare förmälar, i anledning af hwilket Händzrätten den 17 Januarii 1677. samma af handlingh stadigh och Fast dämbdt sampt Henrich Huttunen jämpte dess Broder Pehr Larsson der wedh Conserverat; Och såsom Upålas Broder Pehr Pehrsson då deremoot giorde inspråk, hwilcket eij blef attenderat, dy måndhe han medellst laga wadh förmå saaken under lagmansrätten, hwilken åter samma hans protest annihilerade, som dess dömb den 20 augusti 1677 widlöstigt utwijsar. Icke deste mindre brachte denne Pehr detta genom appellation nu så wida att saken under den Högliga Kongliga Hoff Rättz Cognition och kiärkådan endtlr devolverade, som af dess utfärdade citation de dato 9 aprilis 1678. ähr att förmärkia; I medler tijd han berörde Henrich Huttunen medh Opboken fortfarit, wed händz rätten första gången den 7 Martij 1678 och 3dje rensan den 3 augusti samma Åhr. Medan nu detta således sängde i högbemällte den Kongliga hoffrätt ingår Mattz Pehrsson Upola som jämb wähl befallmachtigad på sine Bröders wägnar een förlijkningh den 21 Juli samma åhr, faria uth dhe afstå all sin prutention på detta omtwistade hemman och den Opdrager Huttu och hans Arfwingar, som sielfwa deröfwer Opwittade Instrumentet medh mehr gifwer wed handen, hwilket och sedan den 24 aprilis 1680 uti den Kongliga Rätt ähr sålunda Observerat. Af allt detta bewiste Huttu dess Broder wara der till lagl Kommen, hwilken sig hjämte dess Broder Pehr, som dess uthan medellst sin hustru skall till samma hemman wara Anstagen derpå antagit, efter som han förmodl ingen det honom förmeena eller neka kunde och medan demd Lauka som länge och då redan myndig warit, män kiöpt slutet blef icke

Tuomiokirjojen mukaan Laukan tila oli määrätty Heikki Erkinpoika Laukalle noin 1676, mutta hän oli myynyt sen Matti Pekanpoika Upolalle vuonna 1676. Erkki Heikinpoika pyrki ostamaan Alatalon autiotilan vuonna 1678, mutta joutui luopumaan siitä vuonna 1679 tai 1680. Myöhemmin, vuonna 1695, Heikin Matti-poika yritti saada Laukan takaisin vedoten siihen, että kaupantekoa ei ollut suoritettu asianmukaisesti ja että hän oli ollut siihen aikaan alaikäinen, eikä pystynyt estämään kauppaa, koska ei ollut paikalla.

Lähteet

Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:19 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1678-1678, jakso 111, sivu 108: 417 Piipsjärvi, 418 Yppäri, 419 Haapajärvi, Laukka, 420; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809529189&aineistoI... / Viitattu 2.3.2024

Vapaa suomennos: Heikki Erkinpoika Laukka ilmoitti haluavansa ostaa ja lunastaa Juho Pekanpojan autioksi jääneen tilan Haapajärvenkylän alueelta, joka oli 2/3 manttaalin suuruinen. Tämä johtui tilan sijainnista ja sen maa-alueen arvosta, jonka vuoksi hän ehdotti, että tila arvioitaisiin kolmannekseen sen todellisesta arvosta. Nimismiehet kutsuttiin arvioimaan tilan kuntoa, jotka totesivat, että tila oli ollut autiona kymmenen vuotta, että sen aidat, talot ja piharakennukset olivat rappeutuneet, ja että siellä asui sotilaan leski Liisa Juhontytär, joka ei kyennyt maksamaan tilasta veroa. He totesivat myös, että tilan tuotot olivat vähäiset verrattuna siihen, mitä verot olivat, minkä vuoksi tila oli jäänyt autioksi ja veroja ei ollut maksettu. Nimismiehet pitivät mahdottomana, että kukaan maksaisi tilasta enemmän kuin 1/3 manttaalia, ja totesivat, että tilan lunastamiseen ei tarvittaisi lisävapauksia. Heikki Erkinpoika pyysi arviointia tilalle, jotta hän ja oikeutetut osapuolet voisivat tulla korvatuiksi, jotta hän ei joutuisi tulevaisuudessa vastuuseen mahdollisista veloista tai muista maksuista, jotka ylittäisivät hänen tarjouksensa. Kruunun lääninmieheksi määrättiin Petter Tijder ja nimismiehiksi Hintza Laurinpoika ja Hanns Torkkonen arvioimaan tilan arvon ja velat, jotta niistä voitaisiin tehdä päätös. Mitä tulee kuninkaan mahdolliseen suostumukseen alentaa tilan hintaa kolmannekseen, se jäisi hallituksen ja oikeutettujen osapuolten päätettäväksi ja heidän harkintansa mukaan.

Transkriptio: Henrich Ehrsson Laukka framträdde, givande tillkänna sig svära hänvisat att vilja tillträda och på följd opta Jöns Perssons Ödehemman i Hapajärfwi på 2/3 Mantall där Stånd för dess yngre lägenhet och ting äger skäl till 1/3 del inläggas kunde. Nämbden tillkännagavs om detta Hemmanets beskaffenhet, vilken bekände det legat i Tio år Öde, Åkrarna i Lind, Husen och Gårdsgärderna förfallna därpå Soldathustrun Lysa Jöns dotter nu tycker, men Skatten därav förmår inte erläggas, Intygades och de under vara Ganska Ringa Ägor, emot den stränga Skatten, där före det och avhållas av sig kommit och Öde fallit är, Nämbden hållandes omöjligt att någon därav högre än 13 M. detta kan få, dess och till hemmanet Återbärande någon frihet behövs. Uthyra begärta Henrich Ehrsson värdering på hemmanet sig och vederbörande till rättelse, på det hon med Härskap rest eller annan Gåld inte i framtiden vore, en 2 månath sin vordt var högre med Var till förordnades Kronans Länsman Petter Lydher samt Nämbdmännen Hinta Larsson och Hunns Torkelsson de hemmanets Värden och Gälden inge än tagen såväl. Men det övriga om Konungens Moderation till 1/3 del, hemställes till Herrskapet och vederbörandes Godtycke Disposition och går finnande.

Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:16 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1695-1695, jakso 290, sivu 209 Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809697778&aineistoI... / Viitattu 29.11.2023

Vapaa suomennos: Matti Heikinpoika Laukka tuli käräjäoikeuteen ja tunnusti 1/4 manttaalin Laukkalan talon Matti Laurinpoika ja Pekka Laurinpoika Huttuselle. Matti Heikinpoika kertoi, kuinka heidän vanhempi veljensä Heikki Huttunen on sen oston kautta tullut omistamaan, mutta koska se oli hänen isänsä Heikki Erkinpoika Laukan perintötalo, hän uskoo nyt voivansa tehdä vastalauseen tuota kauppaa vastaan, kun hän on siitä kuullut. Hän kysyi, oliko tarjousta tai virallista kirjettä asiasta tehty, ja jos tarjous oli tehty, se oli mennyt ohi häneltä, joka tuolloin oli alaikäinen ja poissaoleva, minkä vuoksi hän uskoi, että sellainen ei olisi kestänyt, pyytäen että oikeus auttaisi häntä saamaan oikeudenmukaisen ratkaisun asiassa. Tähän Heikki Huttunen vastasi kertoen tapauksen kulun: että Matti Pekanpoika Upola oli saanut oikeutensa tähän neljännesmanttaaliin laillisesti Heikki Erkinpoika Laukalta, joka oli määrätty hänelle, luovutettu Larssonin vanhemmalle veljelle Heikki Huttuselle tietyin ehdoin ja olosuhtein, kuten kauppakirjassa 28. heinäkuuta 1676 tarkemmin määritellään, jonka johdosta käräjäoikeus 17. tammikuuta 1677 vahvisti ja piti kaupan voimassa ja turvasi Heikki Huttusen ja hänen veljensä Pekka Laurinpojan oikeudet; ja koska Matti Upolan veli Pekka Pekanpoika oli sitä vastaan tehnyt valituksen, joka ei saanut huomiota, hän saattoi asian laillisella vakuudella maakäräjäoikeuteen, joka puolestaan hylkäsi hänen protestinsa, kuten sen 20. elokuuta 1677 päätös selkeästi osoittaa. Siitä huolimatta Pekka sai asian vietyä valituksen kautta niin pitkälle, että se siirtyi Korkean Kuninkaallisen hovioikeuden tunnustettavaksi ja tarkastettavaksi, kuten heidän 9. huhtikuuta 1678 päivätystä kutsustaan voi huomata; Sillä aikaa Heikki Huttunen oli jatkanut kaupan rekisteröintiä ensimmäisen kerran 7. maaliskuuta 1678 ja kolmannen kerran 3. elokuuta samana vuonna. Nyt kun asia on siten siirtynyt mainitulle Kuninkaalliselle hovioikeudelle, Matti Pekanpoika Upola, yhtä hyvin valtuutettuna veljiensä puolesta, teki sovinnon 21. heinäkuuta samana vuonna, jossa he luopuvat kaikista vaatimuksistaan tästä kiistellystä talosta Huttusen ja hänen perillistensä hyväksi, mikä on vahvistettu heidän yli todistetulla asiakirjalla ja muilla antamillaan todisteilla, mikä on myös 24. huhtikuuta 1680 merkitty Kuninkaallisessa oikeudessa. Kaiken tämän perusteella Huttu todisti veljensä tulleen laillisesti omistajaksi, joka yhdessä veljensä Pekan kanssa, joka myös vaimonsa kautta oli samaan taloon kiinnitetty, oli ottanut sen vastaan, koska hän oletti, ettei kukaan muu voi häntä siitä haastaa.

Alkuperäinen teksti: Inkom Mattz Hindersson Lauka och kände till Mattz och Pehr Larssöner Huttuset angående1/4 dehl Mantal af Laukkala hemman, berättandes huru såsom hans älldre Broder Henrch Huttunen skall det medellst kiöp kommit att besittia men alldenstundh det warit hans Faders Henrich Ehrsson Laukas Arfwe hemman, dij förmenar sig emoot samma handell nu kunna giöra protess effter som han förnummit det, hwilcken wara ti börl. Opbudit eller fasta breef den på tagit, och i full något Opbodh skedt, så hade sådant allt honom som då warande Omyndigh frånwarande passerat, hwilket han sålunda förmeente eij böra hafwer beståndh, anhållandes att Rätten honom till inhördandet draf och emoot een skiärligh lösa förhiällpa wille, här på förklarade sig Huttunen Refererandes saakzens samman hanget sålunda: att Matz Pehrsson Upola haar sin rättigheet af detta 1/4 Mantalls hemman som honom lagl af Henrich Ehrsson Laucka ähr tilldömbdt, Cederas till Larssons älldre Broder Henrich Huttunen emot sändles willkor och Omständigheetes som Kiöpe breefwet af den 28 Julij 1676 widare förmälar, i anledning af hwilket Händzrätten den 17 Januarii 1677. samma af handlingh stadigh och Fast dämbdt sampt Henrich Huttunen jämpte dess Broder Pehr Larsson der wedh Conserverat; Och såsom Upålas Broder Pehr Pehrsson då deremoot giorde inspråk, hwilcket eij blef attenderat, dy måndhe han medellst laga wadh förmå saaken under lagmansrätten, hwilken åter samma hans protest annihilerade, som dess dömb den 20 augusti 1677 widlöstigt utwijsar. Icke deste mindre brachte denne Pehr detta genom appellation nu så wida att saken under den Högliga Kongliga Hoff Rättz Cognition och kiärkådan endtlr devolverade, som af dess utfärdade citation de dato 9 aprilis 1678. ähr att förmärkia; I medler tijd han berörde Henrich Huttunen medh Opboken fortfarit, wed händz rätten första gången den 7 Martij 1678 och 3dje rensan den 3 augusti samma Åhr. Medan nu detta således sängde i högbemällte den Kongliga hoffrätt ingår Mattz Pehrsson Upola som jämb wähl befallmachtigad på sine Bröders wägnar een förlijkningh den 21 Juli samma åhr, faria uth dhe afstå all sin prutention på detta omtwistade hemman och den Opdrager Huttu och hans Arfwingar, som sielfwa deröfwer Opwittade Instrumentet medh mehr gifwer wed handen, hwilket och sedan den 24 aprilis 1680 uti den Kongliga Rätt ähr sålunda Observerat. Af allt detta bewiste Huttu dess Broder wara der till lagl Kommen, hwilken sig hjämte dess Broder Pehr, som dess uthan medellst sin hustru skall till samma hemman wara Anstagen derpå antagit, efter som han förmodl ingen det honom förmeena eller neka kunde och medan demd Lauka som länge och då redan myndig warit, män kiöpt slutet blef icke