Helvi Annikki Niskanen

Toimitsija, Suomen kansan demokraattisen liiton (SKDL) kansanedustaja. Oulu.

Syntyisin: Naistenjärvi, Suojärvi.

Syntymä / Birth / Рождение:

Helvi Annikki Mansikka syntyi Suojärven Naistenjärvellä 30.07.1938.

Kuolema / Death / Смерть:

Helvi Niskanen kuoli Oulussa 21.01.2017.

Elämäkerta / Biography / Биография:

Helvi Annikki Mansikka syntyi 31. heinäkuuta 1938 Karjalassa Suojärven Naistenjärvellä lähellä Suomen ja Neuvostoliiton rajaa. Äiti Iia Kärki oli nuorena orpona mennyt töihin Torasjoen sahalle. Helvin isä Anton Mansikka, oli kotoisin Viipurin läheltä Antreasta. Hän teki Suojärvellä metsä- ja uittotöitä. [1, 2, 3]

Naistenjärvi sijaitsi kuusi kilometriä Kaitajärven kylästä itäänpäin Neuvostoliiton rajalla. Järven itäranta oli Neuvostoliiton aluetta. Rautatie Suvilahdesta Naistenjärvelle valmistui vuonna 1927, ja samana vuonna perusti raumalainen Vihtori Kause Torasjoen Sahan Torasjoen ja Irstanjoen yhtymäkohtaan. Sahan ympäristöön ja Naistenjärven aseman seudulle muodostui nopeaa tahtia kyläyhteisö, joka koostui suojärveläisistä ja muualta Suomesta muuttaneista henkilöistä. [4, 3]

Kahdeksan vuoden evakkotaival

Talvisodan syttyessä 1939 marraskuun lopussa Naisjärvellä asuvat saivat aamulla 30.11 määräyksen kiireellisestä evakkoon lähdöstä. Isä Anton oli YH:n mukaisesti armeijan palveluksessa. Yksin asuva äiti sieppasi toiseen kainaloon tyttärensä, toiseen nyytin tyttären vaatteita ja hiukan evästä. Omina vaatteina hänellä oli ainoastaan päälle pukemansa vaatteet. Evakkomatkan ensietappi oli Kiteellä. Loman saanut isä löysi heidät sieltä kylmästä aitasta muiden suojärvisten kanssa. Pakkasta oli kolmekymmentä astetta. Etsimällä perheelle löytyi lämmin majapaikka kiteeläisestä talosta, josta äiti työtä vastaan sai ruokaa ja vähän vaatteitakin. [2]

Talvisodan päätyttyä Suojärvi luovutettiin Neuvostoliitolle. Mansikan perhe sai uudeksi asuinpaikakseen Laukaan, josta muutti jonkun ajan päästä Jyväskylään. Jatkosodan alettua 1941 maassa ei ollut varastoissa riittävästi elintarvikkeita. Korttijärjestelmästä huolimatta ruokatarvikkeet alkoivat loppua. Maata uhkasi nälänhätä, josta eniten kärsivät Karjalan evakot. [2, 3]

Ruotsi tarjoutui auttamaan ja ottamaan maahansa suomalaisia lapsia. Toisten suojärvisten tavoin äiti lähetti Helvin Ruotsiin sotalapseksi. Anton oli armeijassa. Kuultuaan Helvin lähtemisestä sotalapseksi hän pahoitti mielensä. Viipurin takaisin valtauksen jälkeen perhe muutti sinne. Pian saapui Ruotsista kirje, jossa Helvin sijaisvanhemmat esittivät toivomuksen saada adoptoida hänet. Silloin Anton-isä sanoi, nyt kiireesti tyttö tänne Suomeen. Kirjeenvaihdon jälkeen Helvi saapui Viipurin asemalle Ruotsin mamman saattelemansa. Suomen kielen ja vanhempansa unohtanut tyttö säikähti isäänsä. Kiireesti hän juoksi asemarakennuksen taakse ja nurkan takaa kurkisti, vieläkö se ukko on siellä. Pitkällisen maanittelun jälkeen tytär lähti isänsä mukaan. Kotona alkoi unohtuneen suomen kielen ja suomalaisten tapojen opettelu. [2] Vihollisen öisiä pommituksia pakoon mentiin usein läheiseen perunakellariin. [1, 3]

Loppukesästä 1944 tuli kiireinen käsky lähteä evakkoon Sisä-Suomeen. [1, 3] Asevarikolla palvellut Anton sai järjestettyä äidille ja kolmelle lapselle kyydin armeijan kuorma-autoon, jossa kuljetettiin ammuksia. Muutaman kerran vihollisen lentokoneet lensivät heidän ylitseen. Onneksi koneet eivät ampuneet. Aselastien keskellä istunut äiti pääsi lastensa kanssa rauhassa Lappeenrantaan, sieltä perheen matka jatkui eri paikkakunnille ja päätyi viimein Iisalmen Runnille. [2]

Rauhan tultua Anton lähti hakemaan töitä ja löysi niitä Rovaniemeltä, joka oli saksalaisten polttamana ja räjäyttämänä täysin tuhoutunut. Sinne ei voinut kutsua perhettä. Vasta 1947 Anton sai järjestettyä perheelleen majapaikan tutun suojärvisen pieneen mökkiin. Irja-äiti vuokrasi VR:ltä katetun härkävaunun. Siihen laitettiin makuusijat, keskelle vaunua kamiina ja kodin tavarat. Vaunun siirtäminen Rovaniemelle vei useita päiviä. Härkävaunu kytkettiin tavarajunaan Iisalmella, sieltä kuljetus jatkui Kajaanin kautta Ouluun ja vihdoin Rovaniemelle. Rovaniemellä vaunusta avautui lohduton näköala raunioituneeseen kaupunkiin, näkyi enimmäkseen poltettujen talojen savupiippuja. [2]

Anton osti Ounasvaaran rinteeltä tontin, johon rakensi vuosien mittaan omakotitalon. Näin päättyi Mansikan perheen kahdeksan vuotta jatkunut evakkomatka. Helvi muisteli eri paikkakunnilla asumistaan, että uudelle seudulle tultaessa hän aina puhui väärää murretta. Siitä toiset lapset huomauttelivat hänelle. [2]

Koulunkäynti

Helvi oli aloittanut Runnilla koulun käynnin, joka jatkui Ounasvaaran rinteellä lasten sairaalan huoneessa. Ounasvaaran rinteet olivat miinoitettuja ja koulupäivän päättyessä opettaja muistutti, että lasten on ehdottomasti pysyttävä tiellä. Tien vieressä saattaa olla miinoja ja räjähtäessään ne vammauttavat heidät. [2]

Helvi oli hyvä oppilas. Opettaja kannusti perhettä laittamaan tytön oppikouluun. Sodan vaurioittamassa kaupungissa oli vain yksi oppikoulu, joten kouluun oli kova tungos. Evakkokarjalaisen tytär ei sopinut oppikouluun eikä päässyt opiskelemaan. Käytyään kansakoulun Helvi meni kauppaan oppimaan myyjän ammattia. [2]

Vapaa-aikoinaan Helvi alkoi käydä pioneeriosaston kerhoissa. Pian ohjaajat antoivat hänelle apuohjaajan tehtäviä. Pioneeritaitojen opiskelun ja apuohjaajan antaman kokemuksen avulla hän suoritti pioneeriohjaajan tutkinnon. Sitten hän toimi ohjaajana kerhoissa ja leireillä, mm useana kesänä vastaavana ohjaajana Kemin Ajoksen kesäisin järjestetyillä koko Lapin piirileirillä. [2]

Nuoruusvuosina hän liittyi Ounasvaaran demokraattisiin nuoriin. Nuorisoliitossa toimi kisälli- ja kisällitär -ryhmiä. Lauluin ja pienien näytelmien avulla viihdytettiin juhlien yleisöä. Vaalien edellä ohjelmaryhmät kiersivät eri puolilla Lappia vaalitilaisuuksissa. Kuorma-auton lavalle nostettiin suojaksi koppi. Siihen otettiin mukaan TUL:n seuran painimattoja. Näin matkattiin juhliin kesät ja talvet. Juhlan ja tanssien päätyttyä painimatot levitettiin työväentalon lattialle, missä ”taiteilija-seurue” vietti siskonpetillä yönsä. [2]

Vuonna 1957 oli Moskovassa maailman nuorison festivaalit. Helvi päätti osallistua niille ja aloitti venäjän kielen opiskelulla. Moskovassa hänellä ja kaikilla suomalaisilla oli opas retkille kaupunkiin. Helvi osasi muutaman sanan ja lauseen venäjää. Opas tuli kavereineen aamuisin hakemaan häntä kaupunki-käynnille. Tämä oli hyvää kielikylpyä Helville. Syksyllä 1959 Helvi meni Sirola-opistoon. Sen päätyttyä kauppa-apulaisen työ jatkui. [2]

Vuonna 1960 hän matkusti Moskovaan opiskelemaan Komsomolin korkeakouluun. Oppiaineina olivat kansantaloustiede, filosofia, sosialismin teoria ja kansainvälinen työväenliike. Korkeakoulussa oli opiskelijoita useista eri maista; vasta vapautuneista Afrikan entisistä siirtomaista, Aasian ja Euroopan maista sekä latinalaisen Amerikan maista. Venäjän kielen opiskelu, yhteiset illanvietot ja vapaa-ajan harrastukset tutustuttivat opiskelijat toisiinsa. Kaikille avautui uusi näköala ympäri maailmaa. Halu tutustua eri maihin innosti Helvin opiskelemaan espanjan kieltä. [2]

Työpaikka Oulusta

Palattuaan Suomeen Helvi sai työpaikan SKDL:n Lapin piiritoimistosta toimistonhoitajana. Alkuvuodesta 1962 hänelle tarjottiin työtä Oulun pioneeripiirin sihteerinä. Pioneeritoiminnasta innostuneena hän otti tehtävän vastaan ja muutti Ouluun. Syksyllä 1965 hänet valittiin naispiirin sihteeriksi. [2]

Vaalityö 1966 eduskuntavaaleissa oli päätehtävä. Niiden tuloksena pitkäaikainen SKDL:n kansanedustaja Irma Torvi jäi valitsematta. Korkeaan ikänsä ja terveyteensä vedoten hän ilmoitti, ettei voi enää seuraavissa vaaleissa olla ehdokkaana. Naisosastot halusivat kuitenkin, että vaaleissa 1970 SKDL:llä ehdokkaana olisi nainen Oulusta. Aktiivit ryhtyivät etsimään uutta ehdokasta ja päätyivät Helviin, joka oli piirisihteerinä saavuttanut heidän luottamuksensa. [2]

Perheen kolmeen alle kouluikäisiin pieniin lapsiinsa vedoten Helvi katsoi, ettei hänellä ole mahdollisuuksia vaativaan kolme vuotta kestävään ehdokastyöhön. Perustelu ei auttanut ja naisosastojen esityksestä hänet valittiin Oulun kaupunginhallitukseen ja 1968 kunnallisvaaleissa kaupunginvaltuustoon. Niissä Helvi toimi aktiivisesti lasten päivähoidon parantamiseksi ja uusien asuinalueiden kunnallispalvelujen rakentamiseksi. [2]

Kansanedustajana 1970–1983

Eduskuntavaaleissa 1970 Helvi valittiin kansaedustajaksi. Itse hän ei uskonut tulevansa valituksi. Saatuaan tiedon valinnasta hänen ensimmäiset sanansa olivat: ”Miten minä nyt järjestän kolmen pienen lapsen hoidon, viikot menevät Helsingissä, mies on järjestön toimitsija ja hänellä on paljon iltatöitä. Kylläpä urakan lykkäsi. ” [2]

Eduskunnassa hänet valittiin jäseneksi lakivaliokuntaan. Käsiteltäväksi tuli avioliittolain uudistaminen. Helvi toimi aktiivisesti sen puolesta, että naisella olisi oikeus avioituessaan säilyttää oma sukunimensä. Toisena tavoitteena hänellä oli turhan byrokratian poistaminen avioerosta. Jos aviopari yhteiselon sijaan katsoi eron paremmaksi, tuli vanhan lain monimutkainen eroprosessi yksinkertaistaa. Muiden kansanedustajien kanssa Helvi sai muutosesityksen lävitse. [2]

Myöhemmin hänet valittiin valtiovarainvaliokunnan jäseneksi. Siinä työskentely oli aikaa ja voimia vaativa. Varsinkin syksyllä valtion budjetin käsittely antoi paljon työtä. [2]

Eduskuntatyön jatkuessa seuraavilla vaalikausilla Helvi valittiin SKDL:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtajaksi ja ryhmän hallitustyöryhmän jäseneksi. 1970-luvulla valmisteltiin uuden valtioyhtiön perustamista TV-kuvaputkien valmistamiseen. Hallintoneuvoston jäsenenä Helvi esitti, että osa yhtiön toiminnasta sijoitetaan Pohjois-Suomeen. Esityksen mukaisesti osa tuotannosta alkoi Kemijärvellä. [2]

Eri maihin tehtyjä tutustumismatkoja

Helvi piti kansanedustajille hyödyllisinä eri maihin tehtyjä tutustumismatkoja. Ne laajensivat ja monipuolistivat edustajien tietoja ja näkemyksiä maailmasta. Kokemusten lisäksi matkoilta jäi hauskoja muistoja. [2]

Japanissa valtuuskunnan jäsenet saivat lahjaksi japaninkielisen Kalevalan. Japanilaisista kirjanmerkeistä ei saatu selvää. Tulkki vakuutti, että teos oli japaninkielinen Kalevala. [2]

Toisella kerralla valtuuskunta oli tutustumassa Neuvostoliitossa Siperiasta Länsi-Eurooppaan tulevan kaasuputken rakennustyöhön. Erään alueen kaupungin johtaja ja Helvi istuivat rinnakkain. Venäjänkielinen keskustelu innosti isäntää leikkimielisen Helvin kosintaan, johon hän vastasi kieltävästi. Kosija ymmärsi avioesteen. Muistoksi kosinnastaan hän lahjoitti Helville kansallisen naisten päähineen. [2]

Ranska kutsui eduskunnan valtuuskunnan tutustumaan maan korkeaan tekniseen tasoon ja ydinvoiman hyväksikäyttöön. Ranskalaisen diplomatian mukaisesti valtuuskunnan jäsenet saivat henkilökohtaiset avustajat. Helville oli valittu ulkoministeriön virkamies, joka täydellisenä kavaljeerina hoiti tehtäväänsä. Häneltä Helvi sai muistolahjaksi hienon Diorin muotitalon silkkihuivin. Kotona sitten pukiessaan itselleen lakin ja silkkihuivin hän iloisena muisteli valtuuskuntamatkoja. [2]

Puoluejärjestöjen johdossa

Eduskuntavuosien aikana Helvi valittiin myös kansandemokraattisten keskusjärjestöjen johtoon. Hän oli SKDL:n liittohallituksen jäsen, Pioneeriliiton varapuheenjohtaja ja Naisliiton puheenjohtaja. Tällöin hän johti naisjärjestön valtuuskuntaa Kansainvälisen naisliiton maailmankokouksessa. Berliinissä. Kansainvälisen liiton uuden puheenjohtajan valinnassa suomalaiset olivat aktiivisia. [2]

Eduskuntatyön päätyttyä kansainvälinen toiminta astui kuvaan

Jäätyään 1983 Eduskunnasta Helvi toimi aktiivisesti Suomi-Neuvostoliitto -Seuran toiminnassa. Ystävyyskaupunkien toiminnassa oululainen lapsiryhmä vieraili Odessassa. Helvi toimi ryhmän huoltajana. Odessasta tuli vastavierailulle ryhmä lapsia ja Helvi esitteli heille Oulun kaupunkia. Jälkeenpäin hän nauraen kertoi, kuinka nuoret vieraat korjasivat hänen venäjän kielin virheitään. Sanoivat: ” Helvi ei sitä niin sanota vaan näin”. [2]

Koululaisten venäjän kielen opiskelua edistämään perustettiin 1980-luvulla Ouluun Venäjän kielen tukiyhdistys. Helvi oli mukana sen toiminnassa. Omalla varainhankinnalla yhdistys hankki rahaa ja lahjoitti sitten pienen kannustuspalkkion venäjän opiskelussa menestyneille koululaisille. [2]

Nicaraguassa kansallinen sissiliike kukisti maassa vallinneen diktatuurin ja ryhtyi rakentamaan köyhää maata. Useissa maissa syntyi Nicaraguaa tukevia kansainvälisiä solidaarisuusliikkeitä. Suomesta lähti Nicaraguaan mm kahvinpoimijoita. Kahvi oli maan tärkein vientitavara. Helvi lähti mukaan kahvinpoimintaan. Kahvialueen keskuksena oli Matagalpan kaupunki. Siellä suomalaiset tutustuivat uuteen kaupunginjohtoon sekä kaupunkilaisiin ja heidän lapsiinsa. Poimijoilla heräsi ajatus aloittaa kaupunkilaisten avustustoiminta. Suomeen palattuaan he perustivat Oulu–Matagalpa ystävyysseuran, jonka jäsenenä Helvi toimi aktiivisesti. Oululaiset avustivat kaupungin katulapsille perustettua koulua. Opetuksen lisäksi lapset saivat lapsikeskuksessa päivittäisen aterian. Tämä kannusti vanhempia laittamaan lapsensa opiskelemaan. [2]

Oulun koulujen opetusohjelmiin otettiin kansainvälisyysopetus. Helvi kävi mielellään kouluissa kertomassa Nicaraguasta, maan oloista ja asukkaista. Vakava sairaus vähensi hänen voimiaan 1990-luvulle tultaessa. Aktiivinen toimintansa järjestöissä väheni. Käydessään muutama vuosi sitten Oulu–Matagalpa -seuran vuosikokouksessa hän ilokseen totesi, että koulujen kansainvälisyysopetus oli innostanut nuoria jatkamaan seuran toimintaa. [2]

Useat pitkäaikaiset sairaudet mursivat Helvin terveyden ja hän hakeutui hoitoon. Tammikuun 21. päivänä 2017 hän nukkui rauhallisesti pois Oulun Yliopistollisessa Sairaalassa. Elämänkatsomuksensa mukaisesti Helvi katsoi ihmisen olevan osaa luontoa ja sen kehitystä. Poistuessaan elämästä ihminen palaa toisessa muodossa takaisin luontoon. Helvi esitti viimeisenä toivomuksenaan, että hänet tuhkattaisiin ja uurna haudattaisiin Iijoen rannalle kesämökille. [2]

Viitteet:

• [1] Pentti Niskanen ja Jussi Niskanen: Kuolleita - Helvi Niskanen. Kahdeksan vuoden evakkotaival. Kaleva 04.03.2017.
• [2] Pentti Niskanen ja Jussi Niskanen: Helvi Niskanen - kansanedustajana hyvinvointivaltiota rakentamassa. Naisten ääni. Suomalainen Naisliitto ry. [http://www.naistenaani.fi/kansanedustaja-helvi-niskanen/]
• [3] Kooste Reijo Savola.
• [4] Tapio Hämynen (toim.): Omal mual - vierahal mual. Suojärven historia III. Suojärven pitäjäseura ry. s. 227.

  ---

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Suojärven paikkakuntaprojekti
• Suojärven Naistenjärven kyläprojekti
• Kansanedustajat: Helvi Niskanen. Eduskunta. [https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910108.aspx]
• Kuka kukin on (Aikalaiskirja) : Who's who in Finland 1978: Helvi Niskanen. [http://runeberg.org/kuka/1978/0641.html]
• Pentti Niskanen: Helvi Niskanen 1938-2017. Kansan Uutiset 20.02.2017. [https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3674503-helvi-niskanen]
• Helvi Niskanen on poissa. Kansan Tahto 16.02.2017. [http://www.kansantahto.fi/helvi-niskanen-poissa/]

  ---

Tämä profiili oli Karjalan 149. viikkoprofiili (14.10.2018-20.10.2018).