Herman Arvid Juhonpoika Männistö

How are you related to Herman Arvid Juhonpoika Männistö?

Connect to the World Family Tree to find out

Herman Arvid Juhonpoika Männistö's Geni Profile

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Herman Arvid Juhonpoika Männistö (Anttila)

Swedish: Herman Arvid Johansson Männistö (Anttila)
Also Known As: "Hermanni"
Birthdate:
Birthplace: Pihlajavesi, Finland
Death: September 02, 1956 (85)
Pihlajavesi, Finland
Place of Burial: Pihlajavesi, Keuruu, Finland
Immediate Family:

Son of Juho Antinpoika Anttila and Fredrika Abrahamintytär Anttila
Husband of Ida Kustaantytär Männistö
Brother of Vilhelmiina Juhontytär Peräaho; Abraham Juhonpoika Anttila; Maria Juhontytär Ilonen; Wendla Petronella Johansdotter Moksén and Hilda Alina Juhantytär Keskinen

Managed by: Private User
Last Updated:

About Herman Arvid Juhonpoika Männistö

Kansansoittaja. Kotiseutumies.

Herman Männistön alulle panema museohanke ja esineistön kerääminen loi pohjan Pihlajaveden kotiseutumuseon synnylle.


Elämäkerta

Herman Arvid syntyi Pihlajavedellä 7.7.1871 pappilan torpan Anttilan torppariperheeseen. Sekä perheen isä Juho Antinpoika että äiti Fredrika Abrahamintytär olivat kotoisin Pihlajavedeltä. Perheessä oli kuusi lasta. Hermannin ollessa 28-vuotias vuonna 1897 hän solmi avioliiton Jyväskylän maalaiskunnasta kotoisin olleen Ida Saarikon kanssa. Heistä tuli pian Kaakkomäen mäkituvan Männistön mäkitupalaisia ja sittemmin isäntäpari. [1]

Hermanni tunnettiin kansansoittajana, joka hallitsi 1-rivisen haitarin, viulun ja laulun. Hän oli suosittu esiintyjä kotiseudullaan ja kävi esiintymässä myös mm. Presidentinlinnassa, Eduskuntatalossa ja Kalastajatorpalla. [2, 3]

Hermanni toimi kotipitäjässään innokkaasti myös museohankkeen ja kansanperinteen säilymisen hyväksi. Suur-Keuruun Sanomat kirjoitti 23.10.1953 seuraavasti: ”Uusi aloite Pihlajavedellä kotiseutumuseon perustamiseksi. Kansansoittaja Herman Männistö kutsuu koolle neuvottelutilaisuuden! Tunnettu pihlajaveteläinen kansansoittaja Herman Männistö kirjoittaa lehdellemme, että nyt on ryhdyttävä ripeästi tallettamaan vanhoja museoesineitä Pihlajavedellä. Nyt on pelastettava vielä mitä pelastettavissa on ja koottava kaikki tällaiset esineet oman pitäjänmuseon suojiin. – Edelleen Herman Männistö kirjoittaa, että museolle sopiva paikka olisi pappilan virkatalon maalla lähellä uutta hautausmaata. Herman Männistö kutsuu kokoon asiasta kiinnostuneita pihlajaveteläisiä marraskuun 2 päivänä klo 12.00 päivällä Männistönmäelle keskustelemaan asiasta. –” [2, 4]

Pihlajavetiset päättivät heti ryhtyä toimenpiteisiin ulkomuseon saamiseksi Koipikankaalle. Valittiin väliaikainen museotoimikunta. Seuraavana vuonna 1954 perustettiin Pihlajaveden Kotiseutuyhdistys. Edelleen toimivan yhdistyksen tarkoituksena on vaalia kotiseutuperinnettä ja tallentaa ja siirtää kotiseututietoutta ja -materiaalia tuleville polville. Kotiseutuyhdistyksen "siipien suojassa" toimivan Pihlajaveden kotiseutumuseon avajaiset pidettiin vuonna 1978. Ensimmäinen kotiseutumuseon alueelle siirretty rakennus oli ollut Herman Männistön aitta, joka on alunperin ollut kirkkoherra Brusilan kala-aittana. [5, 6]

Hermannin ja Iidan ollessa jo varttuneessa iässä he myivät Männistön tilan Pihlajavedellä kesiään viettäneelle perheelle siten, että heille itselleen jäi elinikäinen asumisoikeus siihen. Perheen tytär Orvokki Ojala on muistellut Hermannia ja Iidaa ja antoisaa yhteiseloa heidän kanssaan seuraavasti:

"Hermanni oli ns. kansansoittaja ja kävi siihen aikaan pidetyillä kesäjuhlilla esiintymässä monta kertaa kesässä. Yksirivinen haitari oli jo silloin vähän erikoisuus? Tuo piippu, joka on kuvassa, on isäni isältään muistoksi saamastaan kuuden erilaisen piipun sarjasta (telineineen).

Hermanni ja Iida olivat molemmat persoonallisuuksia. Hermanni oli taikauskoinen. Kun hän oli matkalla kaupalle, jos nainen tuli vastaan, palasi hän heti kotiin. Vanhemmiten hän ei jaksanut enää palata, vaan meni metsään piiloon. Hermanni oli aika vaatimaton ja vähäpuheinen. Kotosalla hänellä oli aina mälliä suussa ja sitä hän yritti sylkeä ennen ruokailun alkua pöydästä hellan edessä olevaan laskisankoon. Ei onnistunut aina ja Iida oli vihainen. Hermannin työ oli kerätä risuja, pienempiä puita ja käpyjä. Häntä varten rakennettiin ulkorakennuksemme taakse pitkä vaja ja minusta tuntui, että se oli aina täpösen täynnä. Isäni oli kova kalastamaan, mutta Hermannin en muista kalastaneen koskaan. Muistaakseni Männistössä ei ollut venettäkään silloin, kun me astuimme kuvioihin. Vanhempani antoivat kerran Hermannille isomman setelin syntymäpäivälahjaksi ja laittoivat sen valokuvakehyksiin. Hermanni oli kovin pettynyt, kun sai jonkun vanhan ukon kuvan. Piti avata kehykset ja kertoa, että kyseessä on raha. Lieneekö mies koskaan nähnyt niin isoa rahaa? Vanhempani keksivät myös, että he vievät Hermannin Helsinkiin (jossa hän ei ollut koskaan käynyt) ja soittamaan Kalastajatorpalle. Hermanni ei ollut mitenkään onnessaan, kun torppa kuulosti niin vaatimattomalta. Kun hetki tuli, muuttui mieli ja sen jälkeen hän kertoi aina kaikille käyneensä KalastajaHOTELLISSA.

Iida oli puheliaampi ja jopa ronskisanainen. Hän oli ylenpalttisen siisti, hyvä emäntä ja leipoja. Arkisinkin hänellä oli yllään vitivalkoinen esiliina. Kerran matalapaineella eivät äiti ja Iida saaneet hellaa vetämään. Se puski vain savua sisään ja siitä Iida hermostui. Porstuan ovi paiskattiin auki ja silloin Iida huomasi, että meiltä tytöiltä, joilla oli oma huone vintillä, oli jäänyt vintin ovi auki. Kukaan ei voinut olla kuulematta kun Iida huusi, että vintin ovikin on auki kuin huoran vittu. Se kyllä jäi lapsen mieleen ja luulen, että se oli viimeinen kerta! Muistimme sulkea! Iida ei ollut missään nimessä paha. Päinvastoin hän oli ystävällinen ja mukava ja siitä muistuttaa myös yhteiset saunailtamme. Leipoma- ja pyykkipäivinä ymmärsimme olla vähän muualla emmekä tiellä.

Iidan kuoltua vuonna 1956 Hermanni ei halunnut jäädä päätaloon asumaan, vaan hän muutti ulkorakennuksen päätyyn ja asui viimeiset vuodet siellä.

Yhteiselomme Iidan ja Hermannin kanssa oli antoisaa ja opettavaa. Muistelen aikaa lämmöllä." [3]

media.geni.com/p13/b4/7a/79/04/5344484b89bfaa30/kuva1_new_large.jpg?hash=c1a6ab6e8f1148518de1a5e0c1ca7d07bd879ef7570c3b918713b553865ea9bc.1735545599
media.geni.com/p13/5a/ef/ea/f2/5344484b89bfaa31/kuva2_new_large.jpg?hash=9121ddb3b4110fff1088409233a9dfd752c27cc1334eb576eab9e25098e68914.1735545599
media.geni.com/p13/4c/79/a1/da/5344484b89bfaa32/kuva3_new_large.jpg?hash=4f237f89b7e40e3cd881c09835fd8598608f9e34637afc9e07de5805f1bf5849.1735545599 Hermanni Männistö soittaa haitaria ja tyttöset Orvokki Ojala ja naapurin Aune Pärnänen tanhuavat Männistössä vuonna 1945 tai 1946. Kyseessä on saunojen välissä ollut paikka, jossa pidettiin vilvoittelutaukoa. "Nämäkin kuvat on luultavasti otettu sauna-aikaan, sillä ihmisiä on tulossa rinnettä alas." Kuvaajana oli Esa Hilli.

media.geni.com/p13/cb/6b/e0/92/5344485c29ff3e55/125935138_3495655837166590_2301807034849562819_o_large.jpg?hash=bf3678ce9788ec2908467ecd4b860fa32a7130f1b0ff4305d33b402f36fee2c9.1735545599 Hermanin ja Idan 50-vuotishääpäivä 12.12.1947. Pienessä mökissä on tiivis tunnelma, kahvia ja pullaa tarjolla, ja sähkövalokin jo toiminnassa. Herman ja Ida eturivissä keskellä. Heidän välistään näkyy Hermanin veljen poika Ville Anttila. Takarivissä Hermanin siskon tytär Maria Matomäki. Muita kuvasta tunnistettuja henkilöitä ovat Kaarlo Korja, Martta Pärnänen, Reino Mäenpää, Kalle Heinonen, Aleksi Pärnänen ja Vendi Mäenpää. Kuva: Esa Hilli.

media.geni.com/p13/45/b7/26/69/53444852fad1ec53/87800189_3581627078576864_8360359188345389056_o_large.jpg?hash=629a682d702403dbad420da0b0d4fc8e3d404d4cc720ef392379ccc1f4df412f.1735545599 Petäjäveden Kintauden nuorisoseuran talolle kokoontuneita kansansoittajia v. 1956. Herman Männistö yksirivisellään alarivissä ensimmäinen vasemmalta. Public Domain.

media.geni.com/p13/10/99/c8/ad/5344484b95b63e24/mannisto_herman_arvid_large.jpg?hash=af712fed42e327106fb5ee607fdd6d774065e19c9f450e441e48e46494b93b80.1735545599Herman Männistön kuolinilmoitus.

media.geni.com/p13/21/35/93/b6/5344484b8ec62ffb/p1520080_new_large.jpg?hash=45aed90e7f4342e1f9116c7f7d27f67744c5a4e972ba29bf05e5d3f77c8e3b37.1735545599Ida ja Herman Männistön hauta Pihlajavedellä Koipikankaan hautausmaalla. Kuva: Heikki Siltala 2016.

media.geni.com/p13/90/b5/33/fd/5344485c2cdca15d/img_20190710_155204_large.jpg?hash=562e331cf2ba9125ba1a1a10a17ec0b957bac653b2cf6dfbc12514c589de3175.1735545599Pihlajaveden kotiseutumuseo heinäkuussa 2019. Kuva: Hannele Naatula.

media.geni.com/p13/c1/83/85/bd/5344485c2ce22f08/img_20190710_153159_large.jpg?hash=b74dbe336d94a706708d5954937f742438c56eabb7fc17e272b1145f4df71cb2.1735545599Herman Männistöstä kertova näyttelynurkkaus Pihlajaveden kotiseutumuseossa heinäkuussa 2019. Päydällä on mm. hänen yksirivinen haitarinsa ja letkuvarsipiippunsa. Kuva: Hannele Naatula.


Lähteet

[1] Kirkonkirjat

Kastekirja

Vihittyjen kirja

Rippikirjat

[2] Keuruun Veräjä: Entisajan pelimanneja Keurusseudulla

[3] Orvokki Ojalan haastattelu maaliskuussa 2019

[4] Suur-Keuruun Sanomat 23.10.1953 ja 6.11.1953

[5] Keuruun kaupunki, Pihlajaveden ala-aste: Pihlajaveden Kotiseutuyhdistys ry

[6] Keuruun museo: Pihlajaveden kotiseutumuseo

Lisätietoa

  • Kaarlo Pärnänen: Männistön Iita ja Hermanni, julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 2/2016
  • Leila Lepikko: Pihlajaveden kotiseutumuseo 30 vuotta (1978-2008)

Valokuvat ovat kansansoittajien kuvaa ja hautakuvaa lukuunottamatta Esa Hillin kuvaamia ja Orvokki Ojalan kokoelmasta. Profiilikuva on Hermannin 70-vuotissyntymäpäiviltä vuodelta 1941.


Tämä profiili oli Pihlajaveden kyläpuun 19. viikkoprofiili (6.-12.5.2019).

view all

Herman Arvid Juhonpoika Männistö's Timeline

1871
July 7, 1871
Pihlajavesi, Finland
1956
September 2, 1956
Age 85
Pihlajavesi, Finland
????
Koipikankaan hautausmaa, Pihlajavesi, Keuruu, Finland