Jaakko Taimi (Korpi)

Jacobin syntymä: Lapua > syntyneet, 1858-1876 > 351: 05.1872 UK117; http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8599...
- kummit: torparen Matts Hangas med hustru Anna, torparen Gustaf Kuivala, torparedottren Sanna ... Kangaanpää

Lapuan Ruhan kylän talo no 5 Ojalan torpan rippikirja 1879-1888: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8673...: Lapua > rippikirja, 1879-1888 > 265: Ruha by, N:o 5 Ojala MKO175-185_III

24.11.1882 muutti vanhempiensa ja sisarustensa kanssa Lapualta Kauhavalle

Kauhava - rippikirja, 1879-1888 (MKO107-146 I Aa26) > 1057: sivu 1159: Ylikylä, Perttula N:9; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=935... / Viitattu 17.9.2019

Kauhava - rippikirja, 1879-1888 (MKO107-146 I Aa26) > 1083: sivu 1184: Ylikylä, Ylitalo N:11, Perälakso; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=935... / Viitattu 17.9.2019

Kauhava - rippikirja, 1889-1898 (MKO147-191 I Aa28) > Sivu 1306: Ylikylä, Ylitalo N:11; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=935... / Viitattu 19.8.2021

Palasi Helsingistä Kauhavalle 20.12.1897 (Kansallisarkistosta saatu asiakirjoja 10.2.2020)

7.11.1898 muutti Kauhavalta Nurmijärvelle sisarensa Serafian kanssa, saapuminen Nurmijärvelle 19.11.1898. Juha-veli seurasi myös Nurmijärvelle 5,5 kk kuluttua.

Nurmijärvi - rippikirja, 1890-1899 (MKO212-226 I Aa:22) > 47: sivu 45: Hyvinkä 15, Ali Periäinen, Hyvinkää; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=861... / Viitattu 16.7.2020
- jo sukunimenvaihdos Taimiksi

Vihittäessä 4.2.1900 Matildan kanssa molemmat olivat kirjoilla Hyvinkäällä Ali Periäinen -talossa.

Muutto Nurmijärveltä (talosta no 1127) 8.8.1903 Kymiin, jossa kirjattu 3.9.1903 saapuneiksi 3 miespuolista ja yksi vaimopuolinen. Miehet ovat Jaakko itse, hänen poikansa Sulo, kolmas varmaankin poika Toivi, joka syntyi kesäkuussa 1903, mutta kirjattu siitä huolimatta syntyneeksi jo Kymiin

Kymin srk:n mukaan Jaakko muutti perheineen Viipuriin 22.1.1906 /tai 22.10.1906

Kuollessaan 1918 sisällissodassa (punaisten puoli) oli kirjoilla Hyvinkäällä. Ammatti Valtioneuvoston kanslian Suomen sotasurmat -sivuston mukaan tehtaalainen. Hautajaiset Työmies-lehdessä 27.2.1918 (palsta vasemmalta, keskellä "Kaatuneitten Nurmijärwen towereitten hautaus" (kts. tämän sivun lopusta): https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1190682?page=4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Suomen sotasurmat: https://sotasurmat.narc.fi/victims/page/p_8145/table
- jätetty 24.11.2019 ja 3.6.2021 palautteessa korjattava syntymäpäivä (nyt 3.6.), syntymäpaikka (nyt Kauhava), hautapaikka

Hautajaisselostus Työmies-lehdessä 1918 (sisällissota oli vielä kesken):

Kaatuneitten Nurmijärven towereitten hautaus.
Mieltäylentäwä wallankumoussurujuhla.

Taistelussa kaatuneiden Nurmijärwen kaartin jäsenten, towereiden U. D. Haapasalon, Frans Kedon, Kustaa Niemisen, Wille Korhosen ja Jaakko Taimen hautaus tapahtui Perttulan kylässä lauantaina 23 p. t.k. klo 2 p. soittokunnan soittaessa surumarssia lähti waltaisan suuri saattue seuraamaan wapaustaistelussa kaatuneita wiimeiseen lepopaikkaansa, joka sijaitsi kylän laidasta olewalla korkealla kummulla.

Surten nukkujain awonaisen weljeshaudan ääressä puhui tow. Hilda Pihlä, ottaen lähtökohdakseen suuren luonnon, joka tekee kaikkensa auttaakseen ihmistä muodostamaan tätä maailmaan paratiisiksi, josta jokainen ihminen tuntisi suurta iloa, onnea ja kiitollisuutta siitä, että saa elää ja olla olemassa. Mutta jokin terweelle järjelle ja lämpimälle sydämelle käsittämätön woima tekee myös kaikkensa saastuttaakseen tämän maailman ja tehdäkseen siitä surun laakson. Kaiken mitä on suurta, kaunista, pyhää ja puhdasta, yhdisti kansa aikoinaan julmal’käsitteeksi, ja taistelumme on taistelua sen puolesta. Taisteluumme sisältyy kaikki, mikä meille on korkeinta, kaikki toiweemme, kaikki onnenunelmamme, kaikki rauhan ja sopusoinnun kaipauksemme. Ne toverit, joiden ruumiit nyt kätketään maaemon poween, owat uhranneet henkensä taistellessaan meidän puolestamme aikakausien suurta walhetta wastaan. He owat tehneet korkeimman, mitä ihminen tehdä woi, he owat uhranneet suurimman uhrin, minkä ihminen uhrata woi pyhän asian puolesta. Rauha heille!

Lisäksi lausuttiin haudalla runoja, puhuttiin muistosanoja kaatuneista, miehekkäistä towereista. Wallankumouksen soturit, jotka aseistettuina oliwat saattueesta, lausuiwat wiimeisen terwehdyksensä wainajille yhteislaukauksilla. Mieliala oli tyyni, ylewä ja jätti jälkeensä welwoittawan muiston - welwoituksen taistelemaan, taistelemaan, jos niin waaditaan wiimeiseen weripisaraan asti.

Suomen sotasurmat 1914-1922 tietokanta

Osapuoli: Punainen
Siviilisääty: naimisissa
Lasten lukumäärä: 4
Kieli: suomi
Sotilasjärjestö: Punakaarti
Sotilas vai siviili: sotilas
Aseenkanto: kyllä

Lähteet

1. Taimi, Jaakko Yrjönpoika: Suomen sotasurmat 1914–1922: Kansallisarkisto: https://sotasurmat.narc.fi/fi/victims/page/p_8145 / Viitattu 09.10.2020