Jaakko Matinpoika Wesilaxius

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1115

http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=298659&postcount=49

---

Jaakko Matinpoika(Jacobus) kappalainen, sittemmin kirkkoherra aloitti Vesilahdessa toista sataa vuotta vaikuttaneen pappissuvun, jonka muutamat jäsenet käyttivät nimeä Wesilaxius. Kantaisä Jacobus oli kappalaisena ainakin jo vuonna 1585. Tästä virasta hän siirtyi v. 1612 kirkkoherraksi, vaikuttaen seurakunnan paimenena yli 40 vuotta kuoli 1626. Jacobuksen vaimo oli nimeltään Malin, heillä oli ainakin 2 poikaa, Christianus, josta aikoinaan tuli kappalainen kotipitäjäänsä ja Yrjö, joka seurasi isänsä jälkiä maanviljelijänä. Samoja veljeksiä saattaa olla myös Abraham Jacobi Wesilaxius, joka v. 1665 esiintyy Turun yliopiston kirjoissa. Häntä mainitaan myös Vesilahden kappalaisena, mutta luultavasti viransijaisena tai apulaisena. Jacobus hankki omistukseensa useita tiloja mm. ratsutila Tapolan 1585, Kärkölästä yli puolet Hussun tilasta , Antti Pertunpojan tilan 1609 liittäen sen yhdysviljelykseen Tapolan tilan kanssa. Näin kappalaisen omistama tila kasvoi kirkonkylän ja koko pitäjänkin suurimmaksi.Sittemmin hän hankki omistukseensa Kipparilan autiotilan Kostialassa. Voimakkaiden yli pitäjän ulottuvien taloudellisten harrastusten vuoksi Jacobus Mathiae joutui monenlaisiin suhteisiin talonpoikien kanssa ja usein nämä johtivat käräjänkäyntiin. Hänessä kerrotaan ilmenneen melkoisesti omavaltaisuutta ja liiankin innokasta maallisen omaisuuden kartuttamishalua.Samantapainen lienee ollut papin emäntä Malin, koskapa Jacobus joutui Tallisen isännälle korvaamaan sian, jonka Malin oli tappanut. Ajan tavan mukaan pappilat olivat miltei kestikievarin asemassa, ja niimpä niissä myytiin olutta jopa pyhäpäivinäkin kirkonmenojen jälkeen. Kappalaisen ollessaan Jacobus Matthiae joutui kirjoittamaan Upsalan kokouksen päätöksen v. 1593, jolla luterilaisen uskon asema valtakunnassa vahvistettiin uudelleen. (Lyhennysote: Kirsti Arajärven Vesilahden historia kirjasta; papisto v:sta 1600-1860 luvulle painos 1985)