Jacob Vale-Jaakko Jouppila, Mäkelä

Jaakon elämästä Karjalassa on saatu tietoa (Tapio Piirto): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701968 Valkjärvi pää- ja rippikirjat 1732-1748 Jacob Sarilainen, Christ. Kotro 1737 in Ilmola
sekä Kristiinan äidin olosta Puumalassa

Vuonna 1728 kirjattiin veroluetteloihin Kamajauholan kylästä itsellinen Jacob Saralainen ja vaimo: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13464345 Valkjärvellä Jaakko kirjattiin sukunimellä Sarilainen tai Saralainen, miksi?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6079831&fbclid=IwAR3crwppXKe0... Ilmajoen seurakunnan arkisto > Pitäjän- ja kirkonkokousten pöytäkirjat > Kirkonkokousten pöytäkirjat 1735-1752 (IICa:2)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6079877&fbclid=IwAR2DcihjVGBP... Ilmajoen seurakunnan arkisto > Pitäjän- ja kirkonkokousten pöytäkirjat > Kirkonkokousten pöytäkirjat 1735-1752 (IICa:2)

'Katajisto, Kati 2000: Vale-Jaakko. Suomalainen huijaritarina 1700-luvulta. Edita, Helsinki. 241 s. Pienestä torpasta suureen maailmaan. Vales-Jaakon tarina:

Seinäjoen Jouppiloiden sukuun liittyy mielenkiintoinen tarina Vales-Jaakosta.

Vales-Jaakon "isä" Heikki Jaakonpoika Jouppila eli 6.1.1680-7.2.1753 ja "äiti" Liisa. omaa sukua Filppula 1679-1776. Liisa siis eli 91-vuotiaaksi. Heikille ja Liisalle syntyi 18 lasta, joista jäi eloon vain kolmanneksi vanhin poika ja nuorin tytär Maria. Vanhempien suruoli suunnaton, kun venäläiset ison vihan aikaan vuonna 1714 sieppasivat talon ainoan pojan 14-vuotiaan Jaakon.

Vuosia myöhemmin vuonna 1737 ilmestyi Jouppilaan mies, joka väitti olevansa venäläisten aikoinaan viemä Jaakko, matkalainen osasi kertoa joitakin asioita aiemmilta ajoilta ja Heikki ja Liisa alkoivat uskoa, että tämä mies oli heidän kadonnut poikansa. Jaakon itsensä kertoman mukaan muuan Venäläinen eversti oli vuonna 1714 ottanut hänet väkisin vanhempiensa luota ja luovuttanut sitten muutamia pennejä vastaan kasakkakometille, joka oli vienyt hänet Viipurin lääniin ja jättänyt sinne. Jaakko oli asettunut Muolaan Tarpilan kylään. Hän oli siellä mennyt naimisiin Kristiina Gabrielintyttären kanssa.. Vuonna 1737 Jaakko tuli kirkkoherra Kustaa Bäckin mukana Lapualle. Kirkkoherra tuli sinne sukuloimaan. Jaakko jäi aluksi Lapuan pappilaan, jossa Heikki ja Liisa kävivät häntä tapaamassa, mutta vähitellen hän siirtyi Jouppilaan.

Jaakko sai haltuunsa puolet Jouppilan talosta ja hänen taloansa alettiin sanoa Latva-Jouppilaksi eli Mäkeläksi. Toisen puolen Jouppilasta sai tytär Maria ja hänen miehensä, Jämsästä kotoisin ollut Erkki Matinpoika. Myöhemmin 1740-luvun lopulla Heikki ja Liisa Jouppila alkoivat epäillä, oliko Jaakko todella heidän kadonnut poikansa. He olivat luovuttaneet tälle puolet tilastaan, mutta tulivat katuma päälle ja haastoivat poikansa käräjille, jotta tämä häädettäisiin talosta.

Kihlakunnanoikeuden päätöksellä sanottiin:, vaikka tosin talollinen Heikki Jouppila on aikaisemmin tunnustanut Jaakko Jouppilan venäläisten ryöstämäksi pojakseen, ei hän enempää kuin vaimonsakaan nyt enää tunnustanut Jaakko Jouppilaa oikeaksi pojakseen ja täällä kuulut todistajat ovat valan päälle vakuuttaneet, että he, jotka ovat nuoruudessaan tunteneet Jouppilan pojan Jaakon, eivät voi tuntea eivätkä kutsua tätä Jaakko Jouppilaa samaksi , niinpä ei kihlakunnanoikeus voi kauempaa pakottaa Heikki Jouppilaa tunnustamaan Jaakkoa omaksi pojakseen. Vaan Heikki Jouppila saa erottaa hänet talostaan. Kuitenkin kun hän Heikin toimesta on taloon tullut, on hänen sallittava olla siellä lailiseen muuttopäivään saakka. Mutta mitä muuten tulee taloon syntyneisiin velkoihin, tilan hoitoon ja sen omaisuuden palauttamiseen, jonka Jaakko on saanut. Samoin kuin muihin seuraamuksiin, joista ei ole haastetta annettu, ei kihlakunnanoikeus voi mitään sanoa ennen haasteiden antoa, jos osapuolet eivät muuten asiaa sovi.

Vales-Jaakko, joksi Jaakkoa nyt alettiin kutsua, valitti tuomiosta ylempään oikeusasteeseen,(perusteeet alla*) mutta päätös ei muuttunut. Tuomitsi 25.10.1758 lopullisesti Jaakon ja hänen vävynsä Juho Juhonpojan, joka omisti osan taloa, pois Latva-Jouppilasta.

• Jaakon Valkjärveltä tuomien todisteiden mukaan: ” Jaakko tuli Kivennavan seurakuntaan Riihisyrjän kylään n. 1716. Saapuessaan seudulle hän oli kutsunut itseään Jaakko Jouppilaksi, mikä nimi löytyy myös Valkjärven kirkonkirjoista minun edeltäjäni, autuaan Juho Alleniuksen, ylöskirjoittamana….”. Saapuessaan tänne Jaakko oli sanonut, että oli syntynyt Ilmajoen seurakunnassa. Hänen isänsä oli verotalonpoika nimeltään Heikki ja kotitilaa ympäröi vesi, josta johtuen hän oli kutsunut itseään Jouppilaksi.” Todistuksen vahvistaneet allekirjoituksella kirkkoherra Karl Ströhman, kappalainen A.J. Biström, nimismies Antti Faberman sekä talonpojat Matti Pyykkö, Petteri Kyllästin ja Jaakko Skinnari. Todistusta ei hyväksytty oikeudessa…
  
• Pohjois-Suomen laamannikunnan renovoidut tuomiokirjat - LO:14 Tuomiokirja 1750-1754, jakso 1143; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6103546659&aineistoI...

Jaakon elämän tärkeät vuosiluvut.

1701 Jaakko Heikinpoika Jouppila s. Seinäjoella

1714 Venäläiset sieppaavat Jaakon

1716 Jaakon kertomuksesta laamannioikeudessa (Kati Katajison kirja)29.1.1754: Jaakko tuli Kivennavan seurakuntaan Riihisyrjän kylään n. 1716. Palveli Antti Pelkaisen luona 3 kuukautta. Siirtyi Valkjärven seurakuntaan Tarpilan kylään Erkki - Juhanpoika/ Jyrkinpoika - Skinnarin luokse missä palveli 3 vuotta. Siirtyi Jaakko Skinnarin luokse Järventaan (Järventaka) kylään missä asui taloa Skinnarin kanssa 5 vuotta. Avioitui piika Kristiina Kotron kanssa minkä jälkeen elätti itseään torpparina ja renkinä”.

1737 Jaakko tulee kirkkoherra Kustaa Backin mukana Lapuan pappilaan.

1737 Jaakko on henkikirjassa merkitty Jouppilan talon rengiksi, hänen vaimonsa Kristiina on haettu rajan takaa. Jaakon ja Kristiinan tyttäret Kaisa, Maria ja Kristiina näkyvät rippikirjassa vasta myöhemmin,

1738 Jaakko ja Kristiina on henkikirjassa merkitty Jouppilan talon isäntäpariksi. Heikki ja Liisa ovat siirtyneet syytingille.

1738

Ilmajokelaisia Sipi Kuhnaa ja Juho Rinta-Röysköä syytetään siitä, että he edellisenä kesänä olivat valmistaneet lautoja metsäalueelta, jonka piti kuulua Seinäjoen Jouppilan talon omistukseen.

1738 Jaakko syyttää 16-vuotiasta Matti Jouppia elokuussa herjauksesta. Suutari Erkki Matinpoika todistaa kuulleensa " at pojken ofrisynt ropat på Carjala compania "

1738 Syksyllä Jaakko pyytää kihlakunnan oikeudelta, että Lapuan ja Ilmajoen kylien metsänotto oikeuden rajat määrättäisiin. Näin tehdään.

1742 Jouppila jaetaan Marian ja Jaakon kesken. Jaakko muuttaa perheineen Larvaan, nykyisen Herra-Jouppilan paikkeille. Jaakon asema alkaa heikentyä.

1743 Syyskuun 22 päivänä tulipalo polttaa Jaakon asuin-ja karjarakennuksia. 500 kuparitaalarin arvosta.

1745 Karjarutto vie lehmän.

1746

Jaakon vanhin tytär Kaisa menee naimisiin Juho Juhonpojan Tenkun kanssa. Juho ja Kaisa saavat 11 lasta, joiden jälkeläisiä on edelleen runsaasti etelä-pohjanmaalla.

1746 Elokuussa kirkkoraadissa käsitellään riitaa, jonka syynä oli Jaakon väitetty rajapyykin siirtäminen ja peltoalueiden omiminen niin, että sotilas Wikberg oli haettu mittaamaan kyseiset maat.

1746 Jaakko syyttää Matti Upan välityksellä isäänsä itsensä ja hevosensa lyömisestä sekä kirveellä uhkaamisesta. Silminnäkijänä on Kristiina Juhantytär, joka on Jaakon piika ja hänen vävynsä sisar.

1746 Karjarutto vie vaalean hevosen ja ruskean lehmän.

1747 Karjarutto vie vaalean ja ruskean hevosen.

Tehdään syytinkisopimus, joka on laillisuuden rajoilla vuoden 1734 perintökaaren mukaan poika perii kaksi osaa ja tytär kolmannen

1748 Jaakko joutuu lainaamaan Kalistajan Matilta Nurmosta 30 kuparitaalaria, jotka kolme vuotta myöhemmin ovat maksamatta. Lisäksi hän lainaa Simo Talvitieltä Ilmajoelta 24 kuparitaalaria, jotka vielä kuusi vuotta myöhemmin ovat maksamatta.

1748 Karjarutto vie ruskean lehmän

1749 Karjarutto vie harmaan lehmän ja sian.

1749 Kihlakunnan oikeus erottaa Jaakon pojan asemasta

1749 Syyskuun 16 päivänä Jaakko myöntää olevansa velkaa rengin palkan Juho Matinpojalle

1752 Karjarutto vie ruskean lehmän ja petoeläin söi viisi vasikkaa.

1752 Jaakko valtuuttaa Vaasalaisen raati-ja porvarismiehen Nils Töhlbergin anomaan pojan asemaa koskevan asian käsittelyä laamanninoikeudessa. Vastapuolta edustaa Jouppilan vävy Erkki avustajanaan raatimies Samuel Lithowius Uudestakaarlepyystä.

1753-1754 Pojan asemaa koskevaa asiaa käsitellään laamanninoikeudessa.

1755 Juho Kauppi velkoo sekä Jouppilan Erkki-vävyltä että Jaakolta 80 kuparitaalaria, jotka Jouppilat ovat velkaa ruotusotilaan palkasta.

1756 Jaakko saa takaisin pojan asemansa laamanninoikeuden päätöksellä.

1758 Jaakko erotetaan pojan asemasta lopullisesti hovioikeuden päätöksellä.

1759 Vaasalainen kauppiasporvari Nils Töhlberg velkoo Jaakolta vanhoja velkoja

1764 Jaakko kuolee Seinäjoella 63-vuotiaana.

Isonvihan aikaan Pohjanmaalla ei ollut ollenkaan harvinaista, että lapsia vietiin kaksi ja kolmekin samasta talosta maaorjuuteen Venäjälle. Yksi harvoista Suomeen takaisin päässeistä oli Sakari Topeliuksen esi-isä. Siitä sanotaan kertomukseen, Koivu ja Tähti, tulleen aiheen. Pohjanmaalla oli kova puute isännistä, sillä miehet oli tapettu ja pojat viety Venäjälle ja siksi tuli myös ns. "Vale-poikia" takaisin. Aiheesta on Kati Katajisto tehnyt mielenkiintoisen tutkielman Seinäjoen sen ajan suurimman talon Jouppilan pojasta, Jaakosta. Kirjan nimi on Vales-Jaakkoo - 1700-luvun huijaritarina Pohjanmaalta.

Syntynyt 3.4.1701, kastettu 7.4.1701 Henrich Jacobsson Lisa N:d:r Jacob: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=760...

1737-1745 Seinäjoki, Jouppila, talollisen poika
Ilmajoen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1732-1740 (IAa:3), jakso 127, sivu 65: AlaSeinäjoki Jouppila; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6066563 / Viitattu 6.1.2020
Ilmajoen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1739-1755 (IAa:4), jakso 81, sivu 77: Alaseinäjoki By Jouppila; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6066838 / Viitattu 6.1.2020

Ilmajoen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1739-1755 (IAa:4), jakso 172, sivu 168: Ala seinäjoki by, Ladwa Jouppila öfra deel Eller Mäkelä; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6066906 / Viitattu 29.3.2020

1746-1755 Seinäjoki, Latva-Jouppilan ylempi osa eli Mäkelä, isäntä
Ilmajoen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1739-1755 (IAa:4), jakso 172, sivu 168: Ala seinäjoki by, Ladwa Jouppila öfra deel Eller Mäkelä; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6066906 / Viitattu 6.1.2020

1756-1762 Seinäjoki, Latva-Jouppila, emännän isä
Ilmajoen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1756-1769 (IAa:5), jakso 86, sivu 85: Alaseinäjoki By LadwaJouppila; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6067041 / Viitattu 6.1.2020

1763-64 Seinäjoki, Jouppila, itsellinen
Ilmajoen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1756-1769 (IAa:5), jakso 184, sivu 183: No 3 Jouppila; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6067097 / Viitattu 6.1.2020

Kuollut marraskuussa 1764
Ilmajoen seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1737-1771 (IC:3), jakso 221, sivu 524-525: 1764; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6107298 / Viitattu 6.1.2020

Tämä awioliitto wahwistettin wihkimisen cautta mainittuna wuotena 1. Januarii. johonga awioskäskyn Jumala sijtte siunais 19. lapsella 12. Poijalla ja 7. tyttärellä, joista yxi tytär elos on, nyt läsnäolewa ja rack. Miehens cansa etc. Poista ei ole wissimbätä tietoa cuin että caicki muut owat cuollet, yxi joudui endisen wihollisen wallan alla wenäjähälle, josta, se meille tuttawa Mies sen saman poijan nimellä tacaisin tuli, se poijaxi myös silloin omistettin mutta sijttemisen on totuus asiasta rijdan ala joutunut, Esiwallan Halduhun annettu, ja sielä picahan ratcaistawa. (Tapio Piirto: Salomon Hanneliuksen pitämiä muistopuheita. Juuret-toimikunnan Wanhojen Weroluetteloiden Selvitystyöryhmä, Kirjapaino IL-MO, Ilmajoki 2004, ss.19-20)

Jaakon elämästä Karjalassa on saatu tietoa (Tapio Piirto): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8701968 Valkjärvi pää- ja rippikirjat 1732-1748 Jacob Sarilainen, Christ. Kotro 1737 in Ilmola
sekä Kristiinan äidin olosta Puumalassa

Vuonna 1728 kirjattiin veroluetteloihin Kamajauholan kylästä itsellinen Jacob Saralainen ja vaimo: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13464345 Valkjärvellä Jaakko kirjattiin sukunimellä Sarilainen tai Saralainen, miksi?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6079831&fbclid=IwAR3crwppXKe0... Ilmajoen seurakunnan arkisto > Pitäjän- ja kirkonkokousten pöytäkirjat > Kirkonkokousten pöytäkirjat 1735-1752 (IICa:2)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6079877&fbclid=IwAR2DcihjVGBP... Ilmajoen seurakunnan arkisto > Pitäjän- ja kirkonkokousten pöytäkirjat > Kirkonkokousten pöytäkirjat 1735-1752 (IICa:2)

'Katajisto, Kati 2000: Vale-Jaakko. Suomalainen huijaritarina 1700-luvulta. Edita, Helsinki. 241 s. Pienestä torpasta suureen maailmaan. Vales-Jaakon tarina:

Seinäjoen Jouppiloiden sukuun liittyy mielenkiintoinen tarina Vales-Jaakosta.

Vales-Jaakon "isä" Heikki Jaakonpoika Jouppila eli 6.1.1680-7.2.1753 ja "äiti" Liisa. omaa sukua Filppula 1679-1776. Liisa siis eli 91-vuotiaaksi. Heikille ja Liisalle syntyi 18 lasta, joista jäi eloon vain kolmanneksi vanhin poika ja nuorin tytär Maria. Vanhempien suruoli suunnaton, kun venäläiset ison vihan aikaan vuonna 1714 sieppasivat talon ainoan pojan 14-vuotiaan Jaakon.

Vuosia myöhemmin vuonna 1737 ilmestyi Jouppilaan mies, joka väitti olevansa venäläisten aikoinaan viemä Jaakko, matkalainen osasi kertoa joitakin asioita aiemmilta ajoilta ja Heikki ja Liisa alkoivat uskoa, että tämä mies oli heidän kadonnut poikansa. Jaakon itsensä kertoman mukaan muuan Venäläinen eversti oli vuonna 1714 ottanut hänet väkisin vanhempiensa luota ja luovuttanut sitten muutamia pennejä vastaan kasakkakometille, joka oli vienyt hänet Viipurin lääniin ja jättänyt sinne. Jaakko oli asettunut Muolaan Tarpilan kylään. Hän oli siellä mennyt naimisiin Kristiina Gabrielintyttären kanssa.. Vuonna 1737 Jaakko tuli kirkkoherra Kustaa Bäckin mukana Lapualle. Kirkkoherra tuli sinne sukuloimaan. Jaakko jäi aluksi Lapuan pappilaan, jossa Heikki ja Liisa kävivät häntä tapaamassa, mutta vähitellen hän siirtyi Jouppilaan.

Jaakko sai haltuunsa puolet Jouppilan talosta ja hänen taloansa alettiin sanoa Latva-Jouppilaksi eli Mäkeläksi. Toisen puolen Jouppilasta sai tytär Maria ja hänen miehensä, Jämsästä kotoisin ollut Erkki Matinpoika. Myöhemmin 1740-luvun lopulla Heikki ja Liisa Jouppila alkoivat epäillä, oliko Jaakko todella heidän kadonnut poikansa. He olivat luovuttaneet tälle puolet tilastaan, mutta tulivat katuma päälle ja haastoivat poikansa käräjille, jotta tämä häädettäisiin talosta.

Kihlakunnanoikeuden päätöksellä sanottiin:, vaikka tosin talollinen Heikki Jouppila on aikaisemmin tunnustanut Jaakko Jouppilan venäläisten ryöstämäksi pojakseen, ei hän enempää kuin vaimonsakaan nyt enää tunnustanut Jaakko Jouppilaa oikeaksi pojakseen ja täällä kuulut todistajat ovat valan päälle vakuuttaneet, että he, jotka ovat nuoruudessaan tunteneet Jouppilan pojan Jaakon, eivät voi tuntea eivätkä kutsua tätä Jaakko Jouppilaa samaksi , niinpä ei kihlakunnanoikeus voi kauempaa pakottaa Heikki Jouppilaa tunnustamaan Jaakkoa omaksi pojakseen. Vaan Heikki Jouppila saa erottaa hänet talostaan. Kuitenkin kun hän Heikin toimesta on taloon tullut, on hänen sallittava olla siellä lailiseen muuttopäivään saakka. Mutta mitä muuten tulee taloon syntyneisiin velkoihin, tilan hoitoon ja sen omaisuuden palauttamiseen, jonka Jaakko on saanut. Samoin kuin muihin seuraamuksiin, joista ei ole haastetta annettu, ei kihlakunnanoikeus voi mitään sanoa ennen haasteiden antoa, jos osapuolet eivät muuten asiaa sovi.

Vales-Jaakko, joksi Jaakkoa nyt alettiin kutsua, valitti tuomiosta ylempään oikeusasteeseen,(perusteeet alla*) mutta päätös ei muuttunut. Tuomitsi 25.10.1758 lopullisesti Jaakon ja hänen vävynsä Juho Juhonpojan, joka omisti osan taloa, pois Latva-Jouppilasta.

• Jaakon Valkjärveltä tuomien todisteiden mukaan: ” Jaakko tuli Kivennavan seurakuntaan Riihisyrjän kylään n. 1716. Saapuessaan seudulle hän oli kutsunut itseään Jaakko Jouppilaksi, mikä nimi löytyy myös Valkjärven kirkonkirjoista minun edeltäjäni, autuaan Juho Alleniuksen, ylöskirjoittamana….”. Saapuessaan tänne Jaakko oli sanonut, että oli syntynyt Ilmajoen seurakunnassa. Hänen isänsä oli verotalonpoika nimeltään Heikki ja kotitilaa ympäröi vesi, josta johtuen hän oli kutsunut itseään Jouppilaksi.” Todistuksen vahvistaneet allekirjoituksella kirkkoherra Karl Ströhman, kappalainen A.J. Biström, nimismies Antti Faberman sekä talonpojat Matti Pyykkö, Petteri Kyllästin ja Jaakko Skinnari. Todistusta ei hyväksytty oikeudessa…
  
• Pohjois-Suomen laamannikunnan renovoidut tuomiokirjat - LO:14 Tuomiokirja 1750-1754, jakso 1143; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6103546659&aineistoI...

Jaakon elämän tärkeät vuosiluvut.

1701 Jaakko Heikinpoika Jouppila s. Seinäjoella

1714 Venäläiset sieppaavat Jaakon

1716 Jaakon kertomuksesta laamannioikeudessa (Kati Katajison kirja)29.1.1754: Jaakko tuli Kivennavan seurakuntaan Riihisyrjän kylään n. 1716. Palveli Antti Pelkaisen luona 3 kuukautta. Siirtyi Valkjärven seurakuntaan Tarpilan kylään Erkki - Juhanpoika/ Jyrkinpoika - Skinnarin luokse missä palveli 3 vuotta. Siirtyi Jaakko Skinnarin luokse Järventaan (Järventaka) kylään missä asui taloa Skinnarin kanssa 5 vuotta. Avioitui piika Kristiina Kotron kanssa minkä jälkeen elätti itseään torpparina ja renkinä”.

1737 Jaakko tulee kirkkoherra Kustaa Backin mukana Lapuan pappilaan.

1737 Jaakko on henkikirjassa merkitty Jouppilan talon rengiksi, hänen vaimonsa Kristiina on haettu rajan takaa. Jaakon ja Kristiinan tyttäret Kaisa, Maria ja Kristiina näkyvät rippikirjassa vasta myöhemmin,

1738 Jaakko ja Kristiina on henkikirjassa merkitty Jouppilan talon isäntäpariksi. Heikki ja Liisa ovat siirtyneet syytingille.

1738

Ilmajokelaisia Sipi Kuhnaa ja Juho Rinta-Röysköä syytetään siitä, että he edellisenä kesänä olivat valmistaneet lautoja metsäalueelta, jonka piti kuulua Seinäjoen Jouppilan talon omistukseen.

1738 Jaakko syyttää 16-vuotiasta Matti Jouppia elokuussa herjauksesta. Suutari Erkki Matinpoika todistaa kuulleensa " at pojken ofrisynt ropat på Carjala compania "

1738 Syksyllä Jaakko pyytää kihlakunnan oikeudelta, että Lapuan ja Ilmajoen kylien metsänotto oikeuden rajat määrättäisiin. Näin tehdään.

1742 Jouppila jaetaan Marian ja Jaakon kesken. Jaakko muuttaa perheineen Larvaan, nykyisen Herra-Jouppilan paikkeille. Jaakon asema alkaa heikentyä.

1743 Syyskuun 22 päivänä tulipalo polttaa Jaakon asuin-ja karjarakennuksia. 500 kuparitaalarin arvosta.

1745 Karjarutto vie lehmän.

1746

Jaakon vanhin tytär Kaisa menee naimisiin Juho Juhonpojan Tenkun kanssa. Juho ja Kaisa saavat 11 lasta, joiden jälkeläisiä on edelleen runsaasti etelä-pohjanmaalla.

1746 Elokuussa kirkkoraadissa käsitellään riitaa, jonka syynä oli Jaakon väitetty rajapyykin siirtäminen ja peltoalueiden omiminen niin, että sotilas Wikberg oli haettu mittaamaan kyseiset maat.

1746 Jaakko syyttää Matti Upan välityksellä isäänsä itsensä ja hevosensa lyömisestä sekä kirveellä uhkaamisesta. Silminnäkijänä on Kristiina Juhantytär, joka on Jaakon piika ja hänen vävynsä sisar.

1746 Karjarutto vie vaalean hevosen ja ruskean lehmän.

1747 Karjarutto vie vaalean ja ruskean hevosen.

Tehdään syytinkisopimus, joka on laillisuuden rajoilla vuoden 1734 perintökaaren mukaan poika perii kaksi osaa ja tytär kolmannen

1748 Jaakko joutuu lainaamaan Kalistajan Matilta Nurmosta 30 kuparitaalaria, jotka kolme vuotta myöhemmin ovat maksamatta. Lisäksi hän lainaa Simo Talvitieltä Ilmajoelta 24 kuparitaalaria, jotka vielä kuusi vuotta myöhemmin ovat maksamatta.

1748 Karjarutto vie ruskean lehmän

1749 Karjarutto vie harmaan lehmän ja sian.

1749 Kihlakunnan oikeus erottaa Jaakon pojan asemasta

1749 Syyskuun 16 päivänä Jaakko myöntää olevansa velkaa rengin palkan Juho Matinpojalle

1752 Karjarutto vie ruskean lehmän ja petoeläin söi viisi vasikkaa.

1752 Jaakko valtuuttaa Vaasalaisen raati-ja porvarismiehen Nils Töhlbergin anomaan pojan asemaa koskevan asian käsittelyä laamanninoikeudessa. Vastapuolta edustaa Jouppilan vävy Erkki avustajanaan raatimies Samuel Lithowius Uudestakaarlepyystä.

1753-1754 Pojan asemaa koskevaa asiaa käsitellään laamanninoikeudessa.

1755 Juho Kauppi velkoo sekä Jouppilan Erkki-vävyltä että Jaakolta 80 kuparitaalaria, jotka Jouppilat ovat velkaa ruotusotilaan palkasta.

1756 Jaakko saa takaisin pojan asemansa laamanninoikeuden päätöksellä.

1758 Jaakko erotetaan pojan asemasta lopullisesti hovioikeuden päätöksellä.

1759 Vaasalainen kauppiasporvari Nils Töhlberg velkoo Jaakolta vanhoja velkoja

1764 Jaakko kuolee Seinäjoella 63-vuotiaana.

Isonvihan aikaan Pohjanmaalla ei ollut ollenkaan harvinaista, että lapsia vietiin kaksi ja kolmekin samasta talosta maaorjuuteen Venäjälle. Yksi harvoista Suomeen takaisin päässeistä oli Sakari Topeliuksen esi-isä. Siitä sanotaan kertomukseen, Koivu ja Tähti, tulleen aiheen. Pohjanmaalla oli kova puute isännistä, sillä miehet oli tapettu ja pojat viety Venäjälle ja siksi tuli myös ns. "Vale-poikia" takaisin. Aiheesta on Kati Katajisto tehnyt mielenkiintoisen tutkielman Seinäjoen sen ajan suurimman talon Jouppilan pojasta, Jaakosta. Kirjan nimi on Vales-Jaakkoo - 1700-luvun huijaritarina Pohjanmaalta.

Syntynyt 3.4.1701, kastettu 7.4.1701 Henrich Jacobsson Lisa N:d:r Jacob: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=760...

1737-1745 Seinäjoki, Jouppila, talollisen poika
Ilmajoen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1732-1740 (IAa:3), jakso 127, sivu 65: AlaSeinäjoki Jouppila; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6066563 / Viitattu 6.1.2020
Ilmajoen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1739-1755 (IAa:4), jakso 81, sivu 77: Alaseinäjoki By Jouppila; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6066838 / Viitattu 6.1.2020

Ilmajoen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1739-1755 (IAa:4), jakso 172, sivu 168: Ala seinäjoki by, Ladwa Jouppila öfra deel Eller Mäkelä; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6066906 / Viitattu 29.3.2020

1746-1755 Seinäjoki, Latva-Jouppilan ylempi osa eli Mäkelä, isäntä
Ilmajoen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1739-1755 (IAa:4), jakso 172, sivu 168: Ala seinäjoki by, Ladwa Jouppila öfra deel Eller Mäkelä; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6066906 / Viitattu 6.1.2020

1756-1762 Seinäjoki, Latva-Jouppila, emännän isä
Ilmajoen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1756-1769 (IAa:5), jakso 86, sivu 85: Alaseinäjoki By LadwaJouppila; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6067041 / Viitattu 6.1.2020

1763-64 Seinäjoki, Jouppila, itsellinen
Ilmajoen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1756-1769 (IAa:5), jakso 184, sivu 183: No 3 Jouppila; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6067097 / Viitattu 6.1.2020

Kuollut marraskuussa 1764
Ilmajoen seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1737-1771 (IC:3), jakso 221, sivu 524-525: 1764; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6107298 / Viitattu 6.1.2020

Tämä awioliitto wahwistettin wihkimisen cautta mainittuna wuotena 1. Januarii. johonga awioskäskyn Jumala sijtte siunais 19. lapsella 12. Poijalla ja 7. tyttärellä, joista yxi tytär elos on, nyt läsnäolewa ja rack. Miehens cansa etc. Poista ei ole wissimbätä tietoa cuin että caicki muut owat cuollet, yxi joudui endisen wihollisen wallan alla wenäjähälle, josta, se meille tuttawa Mies sen saman poijan nimellä tacaisin tuli, se poijaxi myös silloin omistettin mutta sijttemisen on totuus asiasta rijdan ala joutunut, Esiwallan Halduhun annettu, ja sielä picahan ratcaistawa. (Tapio Piirto: Salomon Hanneliuksen pitämiä muistopuheita. Juuret-toimikunnan Wanhojen Weroluetteloiden Selvitystyöryhmä, Kirjapaino IL-MO, Ilmajoki 2004, ss.19-20)