Matching family tree profiles for Jegor Jaakonpoika Makkonen
view all 21
Immediate Family
-
-
daughter
-
daughter
-
-
daughter
-
daughter
-
-
daughter -
-
daughter
-
father
-
mother
About Jegor Jaakonpoika Makkonen
Talollinen. Mäntykangas 1_2, Reposelkä, Moisseinvaara, Suojärvi.
Tilaa kutsuttiin Jyrrinmäeksi. Jegor ajoi lähes joka pyhä hevosellaan Varpakylän kirkkoon Reposelästä.
Oma Suojärvi 1 / 2001: Ogoi Määränen
Muistikuvia Suojärven Moisseinvaarassa eläneestä ja siellä vaikuttaneesta runonlaulajasta Ogoi Määräsestä.
Ogoille on tehty ikioma patsas, joka sijaitsee Nurmeksen kaupungissa aivan Bomban talon päädyssä. Ogoi Määräsellä on ollut myös selvännäkijän lahjoja ja tarvittaessa myös muitakin yliluonnollisia lahjoja. Ollessani noin kymmenvuotias pojan ressukka kuulin moiseenvaaralaisen talollisen Jyrgi Makkosen kertovan isälleni erään tarinan. Jyrgi kertoi, kuinkä eräänä kesäkuun päivänä vuoden 1900 alkupuolella hänen ollessaan ruokatunnilla oli hyvin aidatulta alueelta kadonnut hänen ainut hevosensa aivan näkymättömiin. Jyrgi selitti isälleni kolunneensa hevoslaitumen joka paikan, ei vain missään ollut näkynyt hevosta ja kuitenkin etsimishomma oli ollut jo kolme päivää vireillä. Loppuajalla oli ollut myös muita kyläläisiä avustamassa etsintätouhua, mutta ei hevosen karvaakaan löydetty. Tällöin jotkut kyläläisistä Jyrgin sanoman mukaan olivat olleet tietävinään, että Jermien akalla Ogoilla muka pitäisi olla taipumusta jonkinmoisiin tietämyksiin. Niin Jyrgi sanoi isälleni, että kaikkeahan on kokeiltava. Asiasta toimeen. Hän kertoi kiireesti lähteneensä Jermien akan puheille, että voisikohan Ogoi päästä hevosen jäljille. Jyrgi kertoi isälleni: "Kun menin Jermien pirttiin, niin siellä oli leivän tuoksu. Ogoi oli juuri leiponut ja paistanut leipää ja työnteli loppuja leipiä uunista pöydälle. Kerrottuani asian Ogoille hän istuutui lavitsalle ja samalla hän painoi pään alaspäin. Hetkisen kuluttua Ogoi oli sanonut Jyrgille: hevosesi on Mändykangahan rajakolla (aholla) kahden puuluagarin välimaastossa. Mene kiireesti, hae hevosesi ennen auringonlaskua." Jyrgin jalka oli tietenkin kevyt tämän asian jälkeen. Luageriksi sanottiin Suojärvellä palo- eli kasketulta alueelta lappalaiskodan muotoon pystytettyä puukasaa. Siinä saattoi olla koossa enemmän tai vähemmän puuta. Nimi oli luageri, se ei miksikään muuksi muuttunut. Jyrgi jatkoi isälleni: "Sillä rajakolla ei tosiaan ollut kuin ainoastaan kaksi luagaria, mutta hevosta etsittäessä näytti niin kuin olisi siellä kolme luagaria hänen silmissään. Myöskin toisten ihmisten silmissä oli ollut kolme luagaria näkyvissä siellä. Kun Jyrgi sanoi menneensä rajakolle (aholle), hevonen seisoo kolmannen, keskimmäisen luagarin paikalla, missä luagaria ei todellisuudessa ollutkaan. Hevonen oli seisoma-alueen tampannut täysin mullalle kolmen vuorokauden aikana. Jyrgi sanoi isälleni, että hevosen etsintäaikana ei ollenkaan tullut mieleen, ettei sillä rajakolla ole kuin kaksi luagaria puuta pystyssä. Hän jatkaa samalla, että melkoinen silmänkääntötemppu on täytynyt olla kyseessä.
Käärmeen pureman parantaminen
Siinä samalla istuimella kertoi Jyrgi Makkonen isälleni myös toisen tapahtuman sattuneen samana kesänä. Hän kertoi eräällä toisella rajakolla olleen hänen kahden tyttölapsensa eräänä heinäkuun päivänä marjoja poimimassa ja siellä oli käärme pistänyt toista tytärtä jalkaan. No, tyttäret tietysti kovan itkun ja voivotuksen kanssa juoksivat kotiin. Tuosta isä-Jyrgille tulikin kova hätä. Hän kertoi isälleni, että oli kiireesti ratsastettava Jermien aikan luokse kertomaan tapahtumasta. Niin pikavauhtia hän kertoikin päässeen Ogoin luokse. Ogoi oli sanonut, että hän lähteekin paikan päälle sinne, missä pistäminen on tapahtunut sekä kehotti Jyrgiä ottamaan avun tarpeessa olevan tyttären mukaan. Jyrgi selitti isälleni, että kun saavuttiin rajakolle pistopaikalle, niin Ogoi istuutui kiven päälle ja käski minun ja tyttäreni menemään noin kymmenen metrin etäisyydelle hänestä. Me tietenkin tottelimme ja siirryimme edemmäksi. Tämän jälkeen Ogoi oli katsellut hieman ympärilleen ja sitten hiljaisella äänellä viheltänyt kolme kertaa. Mikä ollakaan, vähän ajan kuluttua Jermien akkaa kohden oli pikkuhiljaa tulla viserehtinyt kolme kappaletta iso- ja kyykäärmeitä ja ne olivat pysähtyneet Ogoin eteen noin metrin päähän. Ogoi oli sormiliikkeillään ja jollakin puheen muminalla nuhtelevinaan niitä pahasta työstä. Kun sitten nuhtelu näytti olevan ohi, Ogoi viittasi käärmeille tiensuunnan, mistä ne olivat tulleetkin, sinne saivat lähteä. Niin tosiaan ne olivat kääntyneet täyskäännöksen ja lähteneet Ogoin osoittamaan suuntaan. Selkä alkaneet tehdä pikkuhissukseen matkaa metsän pimentoon. Tämän jälkeen Jyrgi kertoi Ogoin pyytäneen hänet tyttärensä kanssa tulemaan luokseen. Nyt Ogoi oli ottanut käärmeiden pysähtymispaikalta maata käteen ja hieronut tyttären pöheissä olevaa jalkaa. Sitten Ogoi oli kehoittanut Jyrgiä tyttärensä kanssa kiireesti lähtemään kotia kohden taakse vilkuilematta. Jyrgi kertoi isälleni, että kun he olivat olleet tyttären kanssa kotona noin puolitoista tuntia, Ogoi tuli myös sinne. Tällöin Jyrgi oli tarjonnut avusta palkkiota. Ogoi oli kuitenkin siitä jyrkästi kieltäytynyt. Samoin aikaisemmasta hevosta koskevasta avunannosta ei ollut ottanut mitään palkkiota. Lisäksi Jyrgi kertoi, kettä kun kolme tuntia oli kulunut maamullalla hieromisesta, tyttären jalka parani. Tällöin pistoksen kohteeksi joutunut tytär oli sanonut isälleen, että jalka on täysin terve. Jyrgi Makkosta kohdanneet ikävänpuoleiset asiat ovat vuosisadan alkupuolella tapahtuneita, josta jo kertomuksen alussa mainitsin. Kun sitten sotien jälkeen tapasin moiseinvaaralaisen talollisen, Jyrgi Makkosen Sotkamossa, vielä täysin pirteänä ja muuten hyvin säilyneenä vanhuksena ja kerroin hänelle, mitä Jyrgi oli tarinoinut erittäin monien, monien vuosien takaa isälleni. Hän sanoi tapahtumat muistavansa niin kuin eilisen päivän asiat sekä lisäsi, että olisi vielä kertomattomia asioita paljon. Siitäkin, että esimerkiksi on Jermien akka Ogoi Määränen ihmisille hyvää tehnyt - ja ilmaiseksi. Jyrgi kehotti tulemaan hänen luokseen kyläilylle, että hän kertoilee niitä muistissa olevia tosiasioita enemmänkin. Liekö omien vai vieraiden kiireiden takia jäänyt Jyrgin luoksi kyläreissu tekemättä. Kuitenkin niin se vain jäi. Muisteli Juho Koivunen. Kirjoitus julkaistu myös toukokuun 1982 Oma Suojärvi -lehdessä.
Asuinpaikka Suojärvellä: Moisseinvaaran kyläkartan talo no 31
view all 12
Jegor Jaakonpoika Makkonen's Timeline
| 1863 |
March 30, 1863
|
Moisseinvaara, Suojärvi, Finland
|
|
| 1889 |
March 7, 1889
|
Suojärvi, Finland
|
|
| 1891 |
April 19, 1891
|
Suojärvi, Finland
|
|
| 1893 |
January 28, 1893
|
Suojärvi, Finland
|
|
| 1894 |
July 10, 1894
|
Suojärvi, Finland
|
|
| 1896 |
February 2, 1896
|
Moisseinvaara, Suojärvi, Finland
|
|
| 1898 |
September 11, 1898
|
Moisseinvaara, Suojärvi, Finland
|
|
| 1899 |
September 15, 1899
|
Moisseinvaara, Suojärvi, Finland
|
|
| 1903 |
February 25, 1903
|
Moisseinvaara, Suojärvi, Finland
|
|
| 1907 |
August 6, 1907
|
Suojärvi, Finland
|