Johan Såger

Silkkikauppias. Kaupungin rikkain mies. Ulkomaan kauppaa 1616 -

Se media dokument ////// Johan Såger

Turussa Aurajoen itärannan talossa, jossa toimii nykyisin Aboa vetus & ars nova-museo. Johan Såger (kuoli 1632), alkujaan Sager, oli varakas kauppias, joka oli tullut Turkuun 1590-luvulla Saksan Holsteinin läntisestä maakunnasta Dithmarschenista.

Talon lienee ostanut kauppias Johan Såger viimeistään 1625. Hän oli tullut Turkuun 1590-luvulla Holsteinin läntisimmästä maakunnasta Dithmarschenista, missä elää Sager-sukua edelleenkin, ja solminut ensimmäisen avioliittonsa puolison kanssa, jonka nimeä ei ole säilynyt asiakirjoissa.

Johan Såger jäi leskeksi 1610 ja avioitui uudelleen Elin Plagmanin kanssa, jonka isä Peter Plagman oli Turun vaikutusvaltaisimpia miehiä ja myöhemmin Turun pormestari.

Elin Johansdotter Såger s. 30.6.1614 oli vanhin lapsi vanhempiensa neljästä yhteisestä lapsesta (vanhemmat Johan Såger s. 1560 ja Elin Pedersdotter Plagman s. 1590). http://punainenturku.blogspot.com/2017/06/patrunessa-sager.html

• 1. vaimo N.N. - Johan Såger jäi leskeksi 1610
• 2. vaimo Elin Petterintytär Plagman

Turkuun porvaristaloon, jossa oli viisi asuinhuonetta, keittiö ja keskiaikaisia kellareita rakennuksen alla. Myös Fredrika Runeberg vietti myöhemmin lapsuuttaan samassa talossa, ja nykyään kellarit ovat osa Aboa Vetus -museota.

Jäätyään 1610 leskeksi ja neljän lapsen isäksi Johan Såger löysi uudeksi puolisokseen kaupungin vaikutusvaltaisimpiin miehiin kuuluneen Peter Plagmanin Elin-tyttären. Avioliitto toi hyödyllisiä suhteita, sillä Johan Såger sai langokseen Turun tulevan pormestarin ja Barbara-kälynsä kautta aatelisia virkamiessuhteita. Tästäkin avioliitosta Johan Såger sai neljä lasta. Äitinsä kaimaksi kastettu Elin Johanintytär Såger syntyi isänsä uuden avioliiton ensimmäisenä lapsena 1614.

Johan Såger sai kuitenkin Elin Plagmanista ennen muuta tarmokkaan vaimon, joka joutui usein Turun raastupaan puolustamaan kiivaasti oikeuksiaan sekä saksaksi että ruotsiksi. Hänellä oli kallis koru, jota käytettiin morsianten vihkikoruna; riehakkaiden juhlien jälkeen korun kunnostamisesta oli riideltävä tuomioistuimessa.

https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/5121