Johannes Bäck

Bäck, Johannes (f. 31/10 1850 Nykarleby, d. 28/1 1901 Tyrvis), präst och väckelseledare, son till Johan Jakob B. Han anslöt sig på 1870-t. till den evangeliska rörelsen och verkade 1884—89 som överombudsman i Lutherska evangelieföreningen samt från sistnämnda år som kyrkoherde i Tyrvis. B. var känd som en av landets mest framstående predikanter. Tillhörde den stora deputationen 1899. Hans söner, kyrkoherden i Vörå (1906—24) och Hfrs södra svenska församling (1924—52) Johannes B. d.y., (1872—1952), och kyrkoherden i Korsnäs (1925—39) Immanuel B. (1876—1939), var båda lantdags- eller riksdagsmän. Söner till den förre är Yngve B. (f. 1903), som 1962—73 var domprost i Borgå, och Håkan B. (f. 1911), som 1954 blev kyrkoherde i Vörå. Immanuel B:s son Helge B. (f. 1906) var kyrkoherde i Esbo svenska församling 1962—73.

Uppslagsverket Finland (1982).

Tyrvää > rippikirja, 1893-1902 > osa IV Sivu 340 344: Pappilan Lukulahko, Pappila. No 1. Pappila Uosso

Tyrvää > kuolleet, 1895-1902 > Sivu 103 103:

Kymmenet pappismiehet ennättivät vuosikymmenten mittaan kyntää hengenviljelyn vainiolla oman vakonsa, kuka pitemmän ja kuka syvemmän, kuka lyhemmän ja matalamman. Merkittävin kaikista oli epäilemättä Johannes Bäck, joka toimi Tyrvään kirkkoherrana vuosina 1889 - 1901.

Johannes Bäck oli syntynyt 31.10.1850 Uudenkaarlepyyn maaseurakunnassa ruotsinkielisen lääkärin körttiläisheränneeseen perheeseen. Hän oli käynyt koulunsa Vaasassa, valmistunut papiksi harvinaisen nuorena ja erinomaisin arvosanoin sekä toiminut pappina Lappajärvellä, Vaasassa ja Uudessakaarlepyyssä. Lappajärvellä Bäck oli kokenut evankelisen herätyksen ja oppinut suomenkielen. Vuonna 1884 hänet oli kiinnitetty Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen ensimmäiseksi yliasiamieheksi. Etevänä järjestelijänä hän oli viidessä vuodessa kehittänyt tuntuvasti yhdistyksen toimintaa. Suureksi osaksi hänen ansiostaan evankelinen liike oli 1880-luvun mittaan vakiinnuttanut asemansa kirkon piirissä ja päässyt saumattomaan yhteistyöhön tämän kanssa.

Tyrväässä Bäck ponnisteli erityisesti kansanopetuksen tehostamiseksi. Hän pani alulle pyhäkoulutoiminnan sekä ajoi läpi päätökset kahdesta uudesta kiertokoulusta ja kolmesta kansakoulusta. Huomattavasti aikaa ja voimia kirkkoherra uhrasi kansan kristinopintaidon tutkimiseen lukukinkereillä. Lukulahkoja oli Kiikka ja Kiikoinen mukaanlukien kuutisenkymmentä, ja kinkerit kestivät kussakin lahkossa kokonaisen päivän aamuvarhaisesta iltamyöhään.

Bäck oli etevä hengellinen kirjailija ja saarnamies. Luterilainen Evankeliumiyhdistys painatti ja möi hänen teoksiaan vuosisadan vaihteen tienoilla enemmän kuin itsensä Lutherin tai Hedbergin. Tavallisten jumalanpalvelusten ohella hän järjesti ehtimiseen hartaushetkiä ja juhlia, joista suurimmat olivat keskikesällä pidetyt lähetys- eli evankeliumijuhlat, joihin yleisöä kertyi laajalta alueelta jopa toistakymmentä tuhatta henkeä.

Suorapuheinen ja periaatekysymyksissä tinkimätön paimen sai seurakunnalta osakseen sekä palvovaa rakkautta että katkeraa vihaa. Johannes Bäck kuoli 28.1.1901 vain 50 vuoden ikäisenä. Murhe ja kaipaus täyttivät Tyrvään seurakunnan ja koko maan evankelisten mielen. Kirkkoherran hautajaisista muodostui valtava surujuhla. Vainajan arkulle laskettiin 84 seppelettä. Roismalan uudelle hautausmaalle, mistä Bäck oli valinnut itselleen viimeisen leposijan, pystytettiin Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen toimesta muistokivi. Tämä paljastettiin seuraavana kesänä pidettyjen evankeliumijuhlien yhteydessä.

Opettajatar Aina Lähteenoja saapui paikkakunnalle muutamia vuosia myöhemmin. Hän pani merkille, että kirkkoherra -vainajan vaikutus jatkui vielä haudan takaa: Kirkkoherra Bäck oli poissa. Mutta hänen henkensä liikkui vielä seurakunnassa. Hänen nimensä oli kaikkien huulilla, hänen valokuvansa oli jokaisessa albumissa, olipa se komean kartanon mahongipöydällä tai köyhän lesken vaatimattomassa majassa. Kirkkoherra Bäckin lempeä ystävällisyys tulvahti vierasta vastaan jokaisessa ystävällisessä tervehdyksessä ja anteliaassa vieraanvaraisuudessa, joka oli yleistä pitäjän joka kulmalla.

Lähde: Sastamalan historia 3, Juhani Piilonen

Kirkkoherra Johannes Bäck Syntynyt: 31 Oct 1850 Kuollut: 28 Jan 1901 Hautausmaa Tyrvään kappelihautausmaa Roismalantie Sastamala, Pirkanmaa, Pirkanmaa Finland

Muistoteksti Opettajat paistavat niinkuin taivaan kirkkaus ja jotka monta opettavat vanhurskauteen niinkuin tähdet alati ja iankaikkisesti. Dan 12:3 Evankeliumin Ystävät Suomessa pystyttivät patsaan. Evangeli Wänner i Finland

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/722647?term=B...

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/722646?term=B...

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1009766?page=61