Tervetuloa Piippolan sukututkimusprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Piippola - paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden, asuneiden, kuolleiden ja vaikuttaneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja.
Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Vuoden 2009 alussa Piippolasta tuli yhdessä Kestilän, Rantsilan ja Pulkkilan kanssa osa kuntaliitoksessa muodostettua Siikalatvan kuntaa
Paikkakunta Siikalatva, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Siikalatva

Piippolan projektit

• Paikkakunta Piippola, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi Paikkakunta Piippola, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi
• Siirtolaiset paikkakunnalta Piippola Siirtolaiset paikkakunnalta Piippola

Tietoa paikkakunnasta

Piippola on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosassa. Piippolassa on Suomen maarajojen mukainen keskipiste, joka sijaitsee Kestilän ja Piippolan välillä Talasnevan suoalueella. Keskipisteen merkki (64°10′50.55″N, 25°48′11.6″E ) pystytettiin vuonna 1958 Suomen Kuvalehden avustuksella Leskelän kylään valtatie 4:n varteen. Leskelä on Lamun ohella yksi Piippolan sivukylistä. Kunnan matkailukohteita ovat Viitainahon kotiseutumuseo ja kirjaston Haanpää-huone. Kuvitteellisia piippolalaisia on lastenlaulussa mainittu Vaari, "Piippolan vaari"

Ensimmäisen kerran Piippola mainitaan vuoden 1562 voudintileissä nimellä Korteiskylä. Piippolaksi sitä alettiin kutsua vasta saman vuosisadan lopulla suurimman talon ja suvun Piipon mukaan. Piippola oli kauan aikaa osa Siikajoen ja sittemmin Pulkkilan pitäjää. Vuonna 1768 Lamun, Piippolan ja Tavastkengän talolliset rakensivat oman kirkon Piippolaan ja muutaman vuosikymmenen kuluessa alue itsenäistyi omaksi kappeliseurakunnakseen. Seuraava aluemuutos tapahtui vuonna 1899, kun Lamun ja Tavastkengän kylät erotettiin Piippolasta ja niistä muodostettiin Pyhännän seurakunta.

Siikajoen kuuluvana rukoushuonekuntana vuonna 1769 perustettu kirkon valmistumisen myötä, sai saarnahuoneoikeudet 1776. Tuli emäseurakunnaksi Siikajoen kahtiajaossa 1845, jolloin Pulkkila ja vasta perustettu Kestilän rukoushuonekunta liitettiin siihen kappeliksi. Pulkkila oli ollut ensin Salon kappelina vuodesta 1689, sitten liitetty Siikajoen kappeliksi tämän itsenäistyttyä 1689. Pulkkilasta tuli emäseurakunta 1899, jolloin Piippolan seruakunnanosista erotettiin myös Pyhännän emäseurakunta. Kestilän kappeli erotettiin emäseurakunnaksi 1871 ja itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1880.

Vt. saarnaaja Erik Ganander joutui v. 1798 kerran maantiellä, kun oli matkalla lukukinkerille Tavastkengän eli 'Hämeenkengän' kylään, riitaan majuri Possenin kanssa ja korvasi majurin antaman iskun niin tuntuvasti, että tämä meni tainnoksiin. Luullen tappaneensa majurin, lähti Ganander pakoon kirkonkirjat mukanaan Pietariin, missä sitten oleskeli kirjailijana 3 vuotta. Vihdoin saatuaan tietää, että Possen vielä oli elossa, palasi hän kotimaahan palvellen pappina eri seurakunnissa (Muhoksessa Paavolassa ja Kempeleessä, k. 1815). Mutta kirkonkirjat hävisivät Pietarin tielle ja ovat sanotulta ajalta vieläkin hukassa. Eräässä tilikirjassa on huomautus, että Ganander ja vt. saarnaaja Nils Abram Moliis eivät ole vuosilta 1797 ja 1798 pitäneet mitään tuloluetteloa kirkontuloista. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys VII. Genos 6(1935)]

Naapurikunnat

Haapavesi, Kestilä, Kärsämäki, Pulkkila, Pyhäntä

Kylät

Kirkonkylä, Kangaskylä, Lamu, Leskelä, Piippola

Kuuluisia piippolalaisia

• Pentti Mikael Haanpää
• Juho Luomajoki (Hätämaan tietäjä)
• Juha Väätäinen
  
• Tapio Junno
  
• Antti Hyyrynen
  
• Jussi Hyyrynen
  

Lähteet:
http://hiski.genealogia.fi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Piippola

Paikkakuntaprojekti aloitettu 10.08.2017.

Pohjanmaa

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa:
Alahärmä I Alajärvi I Alavus - Alavo I Evijärvi I Ilmajoki - Ilmola I Isojoki - Storå I Isokyrö - Storkyro I Jalasjärvi I Jurva I Karijoki - Bötom I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua-Lappo I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva - Östermark I Töysä I Vimpeli - Vindala I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri - Etseri I

Keski-Pohjanmaa:
Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi I Ullava I Veteli I

Pohjanmaa:
Alaveteli - Nedervetil I Bergö I Jepua - Jeppo I Kaskinen - Kaskö I Koivulahti - Kvevlax I Korsnäs I Kristiinankaupunki - Kristinestad I Kruunupyy - Kronoby I Laihia - Laihela I Lapväärtti - Lappfjärd I Luoto - Larsmo I Maalahti - Malax I Maksamaa - Maxmo I Munsala I Mustasaari-Korsholm I Närpiö-Närpes ja Ylimarkku - Övermark I Oravainen - Oravais I Pedersöre I Petolahti - Petalax I Pietarsaari - Jakobstad I Pirttikylä - Pörtom I Purmo I Raippaluoto - Replot I Siipyy - Sideby I Sulva - Solf I Teerijärvi -Terjärv I Uusikaarlepyy - Nykarleby I Vaasa - Vasa I Vähäkyrö - Lillkyro I Vöyri - Vörå I Ähtävä - Esse I

Pohjois-Pohjanmaa:
Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto - Karlö I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki - Kiminge I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka - Limingo I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu - Uleåborg I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe - Brahestad I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten & Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti - Revolax I Saloinen I Sievi I Siikajoki ja Ruukki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki - Överkiminge I Ylivieska I