Jonas Matinpoika Heiska

Taidemaalari Jonas Heiska (1873-1937)

Joonas Matinpoika Heiska syntyi Jyväskylän maalaiskunnan Oravasaaren kylässä Heiskan talossa lokakuun 13. 1873. Joonaksen vanhemmat olivat talollinen Matti Vilpunpoika Heiska ja Maria Matintytär Häkkinen Jyväskylän Keljosta. Heiskan talo sijaitsee alueella, joka Toivakan seurakunnan ja myöhemmin kunnan perustamisen yhdeydessä siirtyi kuuluvaksi Toivakkaan. Jonaksen syntymäpaikkana mainitaankin usein myös Toivakka. Joonakseksi kastettu poika käytti etunimestään myöhemmin lyhyempää muotoa Jonas.

Jonas Heiskan lapsuutta Oravasaaren kauniissa maisemassa varjostivat terveysongelmat. Jonas sairastui riisitautiin, jota hoidettiin perinteisin keinoin kotoisin kylvyin. Tauti uusiutui ja sai seurakseen vielä tuberkuloosin. Tämä aiheutti Jonaksen kasvun pysähtymisen puberteetti-iässä sekä kyttyräselkäisyyden. Jonas Heiskan taiteellinen lahjakkuus herätti huomiota jo varhain. Jonas oli myös musikaalinen sekä omasi kirjallisia kykyjä, hänellä oli myös kielellistä ja matemaattista lahjakkuutta unohtamatta rakentajan vikaa. Näistä ominaisuuksista oli hyötyä, kun Jonas vammastaan johtuen ei soveltunut maatöihin vaan sai aloittaa koulunkäynnin Jyväskylän Lyseossa luokkatovereitaan vanhempana. Jonas Heiskan koulutien alkuun vaikutti sattumalta hänen tuleva appensa Kaarle Aro, joka suositteli vanhemmille pojan lähettämistä kouluun huomattuaan hänen taiteelliset lahjansa.

Kouluaika oli onnellista aikaa, Jonas Heiska piirteli ja maalaili öljy- ja vesivärein. Soitteli viuluaan ja huiluaan. Lueskeli maailman kirjallisuutta. Opiskeli kieliä, latina oli tuolloin tärkeä kouluaine, opetteli pikakirjoituksen ja tiedetään Jonaksen käyneen esperantonkielistä kirjeenvaihtoakin. Jonas asui täysihoidossa "kortteerissa" Jyväskylässä. Kouluaikaisia ystäviä olivat mm. laukaalainen Otto WIlle Kuusinen ja jämsäläislähtöinen Kaarlo Sovijärvi (ent. Rantanen). Jonas Heiska kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1898 arvosanalla laudatur. Jonas kirjottautui heti Aleksanterin yliopistoon. Heiska oli koko kouluaikansa vuoroin kallistumassa maalauksen vuoroin musiikin puoleen, nyt hän valitsi Ateneumin opinahjokseen.

Jonas Heiska aloitti taideopinnot Ateneumissa 1898, Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa koeoppilaana. Malliluokalle hänet siirrettiin joulukuussa, mutta yllättäen Jonas keskeytti opinnot ja palasi kotiin. Kaikeksi onneksi hän kuitenkin jatkoi opintoja 1902 ja oli kaksi vuotta malliluokalla. Piirustuksenopettajan tutkinnon hän suoritti samaan aikaan osoittaen kiitettävää taitoa. Lahjakas Jonas opiskeli vapaaoppilaana ja hän sai myös stipendejä. Opiskelukavereita olivat mm. Juho Rissanen, Jalmari Ruokokoski ja Tyko Sallinen, opttajia olivat esimerkiksi Eero Järnefelt ja Väinö Blomstedt.

Jonas Heiskan uran alku sattuu aikaan, jolloin Kalevalan ihannointi innoitti taiteilijoita kuvaamaan syrjäseutuja, Aleksis Kivi löydettiin uudelleen. Heiskan opettajat Järnefelt ja Fredrik Ahlstedt ja Keski-Suomen "Vara-Karjalan" maisemissa usein oleillut Akseli Gallen-Kallela kehottivat häntä kuvaamaan kotiseutuaan. Järnefeltin, Gallen-Kallelan ja Edefeltin kesäillan rauhaa kuvaavat maalaukset, joissa valo tulee näkymättömästä lähteestä, ovat vaikuttaneet Jonas Heiskaan.

Vuodesta 1904 Heiska osallistui Helsingin taiteilijaseuran vuosinäyttelyihin ja pääsi esille. Vuoden 1905 näyttelyn maalausta Lapsia tulen ääressä ylistettiin tulenkajon esittämisestä. Seuraavan vuoden maalausta Karjatarha pidettiin yhtenä parhaimmista. Heiskaa pidettiin lupaavana aloittelijana. Vuoden 1908 näyttelyssä Toivakan Huikon Tahvolassa maalattu Syyspäivä toi valtionpalkinnon. Kerrotaan Heiskan maanneen veneen pohjalla selällään sitä maalatessaan, jottei selkävamma haitannut.

Jonas Heiska haikaili matkasta ulkomaille, jonne tulikin tilaisuus lähteä stipendin turvin. Matkakumppaniksi hän sai entisen koulutoverinsa, taidehistoriasta kiinnostuneen Kaarlo Sovijärven. Ystävykset matkustivat Pariisiin saapuen sinne lokakuussa maailmannäyttelyn alkuhälinään. Jonas Heiska oli valittu yhdeksi taiteilijaksi Suomen osastolle. Hän opiskeli Pariisissa nimettömäksi jääneen taiteilijan johdolla ja kehitti piirtämistekniikkansa huippuunsa. Pariisiin kyllästyttyään matkailijat jatkoivat Roomaan, joka teki heihin sympaattisemman vaikutuksen. Suomeen palattiin kevättalvella 1909 Saksan kautta.

Jonas Heiska palasi kotitaloonsa Toivakkaan jatkamaan maisemien ja lähiseutujen ihmisten maalausta. Kuvattaviaan hän lähestyi lyyrisen herkästi, filosofisen tyynesti tai humoristisesti. Opintomatkalla oli syntynyt akvarelleja Pariisista sekä piirustuksia, joita hän esitteli heti palattuaan Taideyhdistyksen kevätnäyttelyssä. Vuonna 1911 Heiska järjesti Jyväskylässä ensimmäisen impressionistien näyttelyn, mukana oli Putro, Cawén, Tandefelt, Simberg ja Ellen Thesleff järjestäjän lisäksi. Heiskan parhaina vuosina pidetään 1907-1913.

Jyväskylään muutettuaan Jonas Heiska asui ensin maanmittausinsinööri Janne Karpion vinttikamarissa Kramsunkadulla. Kramsunkatu oli tuolloin kaupungin ja maalaiskunnan raja. Heiska suunnitteli talon rakentamista, tämän tiesi Tyyne Karpion sisar Elli SIrola, joka uskaltautui ostamaan Kramsunkadun varrelta lähes Karpion taloa vastapäätä tontin Heiskan nimiin. Taiteilija hyväksyi kaupan ja lunasti tontin. Hän suunnitteli talon yhdessä Lapinlahdelta kotoisin olevan Antti Halosen kanssa. Hirret taloon tulivat kotitalosta ja yhdessä Kalle-veljensä kanssa Heiska rakensi ateljeetalonsa. Poikamiehenä uutta taloaan asustanut Heiska kalusti kotinsa yksinkertaisesti. Sisustukseen kuuluivat kiinteät, niukasti koristellut seinänvieruspenkit, omatekoiset haaparangoista kootut tuolit, joiden istuinosa oli tuohipunosta, pöytä sekä taiteilijan tärkeimmät työvälineet: maalausteline ja höyläpenkki varusteineen.

Heiskan talo toimi 1910-luvulta lähtien jyväskyläläisen kulttuurielämän näyttämönä. Paitsi, että se oli keskisuomalaisen taiteilijan työ- ja näyttelytila, siellä kohtasi muukin taideväki. Heiskalla pidettiin Jyväskylään taidenäyttelyitä järjestäneen ja taiteilijoiden ja taiteen ystävien yhteisenä yhdistyksenä toimineen Keski-Suomen Taideseuran kokouksia. Myös kaupungin musiikkiväkeä kokoontui Kramsunkadun taiteilijakodissa, sillä viulua ja huilua soittanut Jonas Heiska kuului Jyväskylän amatööriorkesterin vakituiseen kokoonpanoon.

Kanttori Kaarlo Aro oli ollut Jonas Heiskan tuttava jo nuoruudesta asti. Aron vanhin tytär Maikki oli palannut kotiin valmistuttuaan 1912 Helsingin musiikkiopistosta laulun- ja pianonsoitonopettajaksi. Heiska alkoi käydä musisoimassa Maikki Aron kanssa. Niinpä kaupunkilaisten hämmästykseksi keväällä 1920 oli lehdässä kihlausilmoitus ja häät vietettiin kesällä. Perheen ainoaksi jäänyt tytär kuvataiteilija Vappu Annikki Jonaksentytär syntyi seuraavana vuonna. Elämä oli vilkasta ja Jonas Heiska eli voimakasta luomiskautta. Vuonna 1922 hän osallistui kolmeen yhteisnäyttelyyn ja teki Lapin matkan.

Jonas Heiska oli maalannut ja piirtänyt satakunta teosta noin 20 vuoden aikana Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen elämänvaiheista. Tämä sarja oli tarkoitus julkaista kuvakirjana, mutta julkaisukustannukset arvioitiin liian suuriksi.

Jonas Heiska harrasti valokuvausta ja hänen kuvasi kotiseutuaan ja paikallisia ihmisiä. Hänen ottamiaan valokuvia on Keski-Suomen museon kuva-arkistossa. Myös palvelussa finna.fi on joitain kuvia.

Viimeisinä vuosinaan Jonas Heiska rakennutti huvilan Leppäveden rannalle Rajakallioon kotitaloaan vastapäätä. Kauan hän ei ehtinyt huvilastaan nauttia kun hänen sydänsairautensa puhkesi ja lievä halvaus esti työnteon.

Jonas Heiska kuoli 63-vuotiaana maaliskuun kolmantena 1937 Jyväskylän yleisessä sairaalassa yhtä tyynesti kuin oli elänyt viimeisinä sanoinaan "kotiin". Hänet on haudattu Jyväskylän vanhalle hautausmaalle.

Jonas Heiskan kuolinilmoitus Keskisuomalaisessa.

Expografia. Suomalaisen kuvataiteen bibliografia. VIitattu 24.5.2019. Http://kirjava.fng.fi/bibliografia//bibliografiat.php?path=AQXnSyboAAAAAA%3D%3D&res=AQTB2NyDAAAAUw%3D%3D&history=AQTB2NyDAAAAUw%3D%3D&cat=AQXnUBKcAAAAAA%3D%3D.

Sukututkimuslähteet:

Jyväskylän maalaiskunta, syntynyt 13.10.1873 Oravasaari, Heiska https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=249...

Jyväskylän maalaiskunta, lastenkirja 1869-80 I s. 167 Oravasaari, Heiska https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=249...

Jyväskylän maalaiskunta, rippikirja 1880-89 I s. 205 Oravasaari, Heiska https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=249...

Jyväskylän maalaiskunta, rippikirja 1890-99 II s. 431 Oravasaari, Vanhatalo eli Heiska https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=249...

Jyväskylän maalaiskunta, rippikirja 1900-09 II s. 459 Oravassari, Vanhatalo https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=249...

• Vanhatalo siirtyi kuuluvaksi Toivakaan 1.5.1909 alkaen

Lähteet:

Lahti, L. Taidemaalari Jonas Heiska vaelluksellaan. Jyväskylä: Atena Kustannus
Heiskan taiteilijakoti. N.d. Viitattu 25.4.2019. Http://www.avoinmuseo.fi/heiskanet/taitkoti.html.

Sisä-Suomi, 31.08.1935, nro 200, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2094972?page=2
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

60-vuotta
Sisä-Suomi, 31.08.1935, nro 200, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2094972?page=2
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

_________________________________________

Kuuluisa keskisuomalainen taidemaalari.