Josefiina Heikintytär Huttunen

Liperi syntyneet 1850-1873 (MKO1189-1199 I C:6) Sivu 428 9-10.1864 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2648... / Viitattu 23.09.2023

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=264... synt 22.10.1864 Liperi Sysmä 3 (Henrik Huttunen ja Anna Stina Asikainen) HUOM: Tämä on vain yksi syntyneistä löytynyt Josefina joten perhetiedot pitää varmistaa. Ei löytynyt rippikirjasta. KH

Liperi lastenkirja 1871-1880 (MKO1013-1025 I Ab:11-12) Sivu 542 Taipale - Jakurinaho ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2647... / Viitattu 23.09.2023, Jti

Liperi lastenkirja 1880-1890 (MKO1056-1067 I Ab:21) Sivu 251 Taipale H ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7305... / Viitattu 23.09.2023, pääsi ripille 24.06.1882.

Liperi rippikirja 1880-1890 (MKO276-288 I Aa:28) Sivu 251 Taipale H (Jakurinaho, Särkijärvi ja Viiniranta) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2646... / Viitattu 23.09.2023

Liperi rippikirja 1880-1890 (MKO262-275 I Aa:27) Sivu 761 Taipale 67 (Viiniranta) Piiloniemi ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2646... / Viitattu 23.09.2023

Liperi rippikirja 1880-1890 (MKO262-275 I Aa:27) Sivu 748 Taipale 57 (Viiniranta) Naukka ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2646... / Viitattu 23.09.2023

Liperi rippikirja 1880-1890 (MKO262-275 I Aa:27) Sivu 788 Taipale 90 (Taipale) Opottola ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2646... / Viitattu 23.09.2023

Muutto Joensuuhun 1886 n:o 68/78: 23.10.1886 Liperi muuttaneet 1881-1891 (MKO1123-1124) Sivu 28 1886 8-11 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2650... / Viitattu 23.09.2023

Joensuussa 01.11.1886 Joensuu muuttaneet 1880-1897 (AP_1 I Ba:2) Sivu 60 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4257... / Viitattu 23.09.2023

Joensuu rippikirja 1881-1890 (AP I Aa:4) Sivu 211 H (Jatkoa sivulla 100) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4256... / Viitattu 23.09.2023

Muutto Viipuriin 24.07.1887 Joensuu muuttaneet 1880-1889 (MKO278-279) Sivu 30 1887, April 7 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2355... / Viitattu 23.09.2023

En löydä Viipurista enkä Katihasta. Jti

Savonlinna rippikirja 1890-1899 (MKO34-42 I Aa:6) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3738... / Viitattu 20.10.2023
Josefina Henrikintytär Huttunen, 1865
muutti Helsingistä

Savonlinna rippikirja 1910-1919 (AP_I I Aa:8) Sivu 149 H ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4240... / Viitattu 20.10.2023
ent kauppias josefiina Henrikintytär Huttunen, 1865
mk31 Helsinkiin 6.6.1904
(? mk11 / 1900 ?)
R.K n93

Neiti Josefiina "Fiina" Huttunen (1865–1957, Kelan hlökortti) oli suomalainen muotiliikkeen pitäjä ja maallikkosaarnaaja. ”Sisar” Huttunen johti yhdessä asianajaja ja toimittaja Jean Boldtin kanssa Nikolainkirkon valtausta kesäkuussa 1917.

Liperistä kotoisin ollut Huttunen omisti 1900-luvun alussa muotiliikkeen Helsingin Korkeavuodenkadulla. Hän oli aiemmin ollut Pelastusarmeijan upseerina mutta erkaantui sitten tästä liikkeestä ja toimi itsenäisenä maallikkosaarnaajana. Nikolainkirkon valtaus tapahtui 17. kesäkuuta 1917, kun Boldtin ja Huttusen johtama usean sadan henkilön joukko otti kirkon haltuunsa jumalanpalveluksen jälkeen. Valtaus jatkui seuraavan päivän aamuyöhön saakka, kunnes miliisi onnistui pidättämään Boldtin ja tyhjentämään kirkon. Jo ennen kirkon valtausta Boldtin ja Huttusen kannattajat olivat pitäneet useampana päivänä kokouksiaan Senaatintorilla ja Nikolainkirkon portailla.

Huttunen oli Boldtin ohella toinen päähenkilöistä kirjailija Juha Siltasen vuonna 2014 Nikolainkirkon valtauksesta kirjoittamassa näytelmässä Vallankumous eli Sisar Huttusen ihmeellinen elämä. Näytelmässä Huttunen nähdään huvittavana ehkä siksi että hän on nainen eikä oteta vakavasti ympäröiviä ajan ilmiöitä. Mutta hienoa että mellakka nostettiin yleisön tietoisuuteen.

Poimintoja Hanna Fageruddin pro gradusta

Huttunen asui kirkkomellakoiden aikana
Richardinkatu 4:ssä, ja piti (Marcella-nimistä) pientä naisten muotiliikettä Korkeavuorenkatu 36:ssa (Etelä-Esplanadin risteyksessä). Hänen uskonnolliset juurensa olivat vapaakirkolliset. Hänet mainittiin vapaakirkollisten lehdessä Suomen Viikkolehti jo syyskuussa 1898 eräänä puhujista Lahden lähetyskokouksessa, sekä huhtikuussa 1901, erään saarnaajan kertoessa matkastaan Savonlinnaan, jossa hän kohtasi siellä työskentelevät sisaret Huttusen ja Lindin. Huttunen oli myös vuosisadan alussa pitänyt pientä ompeluliikettä Savonlinnassa, kunnes se oli mennyt konkurssiin vuonna 1903. Huttusen toiminta siirtyi konkurssin jälkeen Helsinkiin. Jo helmikuussa 1904 oli Työmiehessä nähtävissä ilmoitus, jossa lukijat kutsuttiin lauantaina Annankatu 8:aan NNKY:n hartaustilaisuuteen, jossa puhujana olisi Fiina Huttunen.

Sunnuntaina pidettiin samassa tilassa Ev. Luth. Nuorukais-Yhdistyksen kaksi hartaustilaisuutta: Klo. 13 ruotsalainen hartaushetki, puhujana Jean Boldt, ja klo. 18 suomalainen hartaus; saarnaajana Fiina Huttunen. Evankelis-luterilainen nuorukaisyhdistys oli evankelisen liikkeen vastaus NMKY:lle, ja selvästi tiukemmalle uskonnolliselle aatepohjalle rakennettu nuorisojärjestö. Toukokuussa 1904 Josefiina Huttunen anoi muuttokirjojaan Helsinkiin. Hän perusti pienen naisten vaatetusliikkeen Marcellan osoitteeseen Fredrikinkatu 33. Myöhemmin liike muutti Korkeavuorenkadulle.

Boldt ja Huttunen saattoivat siis jo tavata toisensa Annankadulla vuonna 1904. Lisäksi Josefiina Huttunen oli suuremman yleisön parissa tunnettu yhteyksistään vuoden 1905 punakaartin perustajan Johan Kockiin. Kock taas oli Boldtin ja Matti Kurikan kanssa valmistelemassa Viaporin kapinaa ja punakaartin perustamista. Boldt ja Huttunen liikkuivat siis selvästi samoissa piireissä vuosisadan alusta asti. Touko- ja kesäkuun 1917 Huttunen osallistui useiden eri lähteiden perusteella Boldtin kokouksiin Senaatintorilla. Jean Boldtilla oli siis vakiintunut kannattajaryhmänsä, joka koostui kirkon piiristä vieraantuneesta papista, naispuolisesta vapaakirkollisesta sosialistisesta maallikkosaarnaajasta sekä Venäjän armeijan vallankumouksellisesta upseerista.

Kirkkomellakoiden jälkeen Josefiina Huttusta kuulusteltiin ja hänet päästettiin vapaaksi. Hänen elämästään Boldtin vallankumouksen jälkeen ei ole paljon tietoja. Huhtikuussa 1918 hänet vangittiin punapropagandan levittämisestä. Vankileiriltä hän anoi apua Arvid Järnefeltiltä, jotta kirjailija olisi todistanut hänen puhuneen kristillisistä arvoista eikä levittäneen punaista aatetta puheissaan. Järnefelt vastasi hänen kirjeeseensä, tosin kirjeen sisällöstä ei ole tietoa. Huttunen vapautettiin lopulta vankileiriltä joko Järnefeltin kirjeen ansiosta tai tuomionsa kärsittyään. Seuraava julkinen merkintä hänestä on vuodelta 1932, jolloin hänen nimensä esiintyi Kansainvälisen naisten rauhan ja vapauden liiton Suomen osaston vuosikokouksen pöytäkirjoissa. Hän ilmeisesti jatkoi toimintaansa hänelle tärkeissä järjestöissä, mutta pysyi poissa näkyvästä radikaalista toiminnasta.

Lähteitä

• https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/149438/FageruddHannaPro...
• https://fi.wikipedia.org/wiki/Josefiina_Huttunen
• Valtiorikosepäily 1917
• Vankeutta varten tarvittu papintodistus vuodelta 1918 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=52437934
• Vapautetaan savonlinnalaisesta vankilasta 7.4.1919 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=52438108
• jatkuu edelleen http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=52437631
• jatk ... http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=52438009
• jatk ... http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=52437934
• jatk ... http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=52437933
• jatk ... http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=52437650
• jatk ... http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=52437623

Perhe

• http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=52437825
• http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=52437855

  ---

5. vanhin sisarus kuoli pienenä.