Jouko Rainer Brelo

Liikennöitsijä, yrittäjä. Juuka.

Karjalainen persoona. Hyvin monille rajakarjalaisille ja heidän jälkipolvilleen tuttu matkanjärjestäjä. Hänen huumorinsa oli aina läsnä matkoilla.

Syntymä / Birth / Рождение:

Jouko Rainer Brelo syntyi Juuan Ahmovaarassa 21.10.1959.

Avioliitto / Marriage / Брак:

Tarja.

Kuolema / Death / Смерть:

Jouko Brelo kuoli 24.06.2017 Juuan Tiiliniemessä. Hän vietti ensimmäisen ja samalla viimeisen yönsä rakentamassaan hirsitalossa. [1]

Elämäkerta / Biography / Биография:

Jouko Brelo [2]

Juhannuksen pyhinä saimme raskaan suruviestin hyvän ystävämme juukalaisen Jouko Brelon äkillisestä poistumisesta 24.6. tuonilmaisiin.

Jouko syntyi 21.10.1959 Juuan Ahmovaarassa Suorannan tilalla sodan jälkeen Juukaan muuttaneiden vanhempiensa Johanneksen ja Ellan viidentenä lapsena. Heidän elinpaikakseen suoalueiden keskelle raivaamalla ns. kylmällä tilalla riitti töitä myös perheen lapsille. Niinpä myös kuopus Jouko joutui kohta harsovaippaiän jälkeen auttamaan kotitilan töissä vanhempien sisarustensa Margitin, Ritvan, Pentin ja Tapion tapaan.

Ahmovaaran koulussa alkaneiden ja kirkonkylän koulussa jatkuneiden kouluvuosien jälkeen Jouko kävi miehistymässä valtion koulussa suorittaessaan kansalaisvelvollisuutensa armeijan harmaissa siirryttyään sieltä reserviin kersanttina.

Armeijan jälkeisten työelämän kokeiluvuosien jälkeen Jouko hakeutui opiskelemaan ensin kirvesmieheksi ja sen jälkeen kuusi vuotta vanhemman Tapio-veljensä tapaan täydentämään tietolaariaan rakennusmestarikouluun. Opiskeluittensa jälkeen Jouko oli jonkin aikaa myös töissä veljensä yrityksessä.

Jouko toi aina avoimesti ja kunnioittavalla tavalla esiin rajantakaisessa Hautavaarassa syntyneen Johannes-isänsä puolelta olevan karjalaisperäisyytensä, mikä ilmeni niin iloisena luonteena ja lämpimänä tuttavallisuutena kuin ehtymättömästi pulppuavana jutusteluna, olipa kuulijoina sitten tutut tai tuntemattomat, joista jo muutaman lauseen jälkeen tuli tuttavat.

Jouko aloitti 14-vuotiaana haitarinsoiton harrastuksen, johon musiikillisen suvun geeneillä varustetulla lapsella oli luontaiset taipumukset. Haitarinsoiton saralla alkuopit Jouko hankki omatoimisesti kuuntelemalla kappaleita ilman, että hän olisi nuottivihkoja selailllut.

Viime vuosina Jouko kiinnostui jalostamaan soittotaitojaan ja ennättikin olla parin vuoden ajan Juuan kansalaisopistossa Arto Tarkkosen opissa. Joukon "vahvuus" haitarin soitossa ei rajoittunut vain näppäinhallintaan, vaan sen lisäksi hänellä oli vahvuutena myös miehinen koko ja voimakkuus, jonka turvin hän kanteli haitariaan kevyesti jos jonkinlaiseen soitantapaikkaan.

Joukon luonne kavereittensa kanssa poikamaisesti kujehtivana sekä periaatteen miehenä tuli ilmi lukuisia kertoja mm. Juuan Apsin parlamenttipöydässä, jonka ringissä Jouko malttoi kiireittensä välissä istahtaa "parantamassa maailmaa" yhdessä lukuisten tuttaviksi tulleiden kavereiden kanssa.

Yrittäjänä toimimisen sekä suurehkon hirsitaloprojektinsa vastapainoa Joukolla antoi muun muassa toiminta ja ajelu entisöimällään Ferguson 35 -traktorillaan Polovelan Papattajien joukoissa. Ryhmään kuulumisen merkityksestä viestii se, että Jouko antoi käyttöön Pielisen rannalle Tiiliniemeen rakentamaansa hirsitalon alueen Papattajien kevättapahtumalle. Hän myös jopa lahjoitti pääpalkinnoksi henkilöauton.

Merkityksellisintä ahkeralle puurtajalle ja maailmalla matkaavalle Joukolle oli kuitenkin oma perhe eli vuonna 1982 tapaamansa puoliso Tarja sekä lapset Tuomo, Laura ja Irina sekä lapsenlapset Aada, Leevi ja Miika, joista Jouko-ukki oli ylpeä ja kiitollinen.

Läheisimpien lisäksi Joukoa jäi kaipaamaan lukuistakin lukuisampi joukko hänen matkoillaan olleita tai muutoin hänet tunteneita ihmisiä niin eri puolilla Suomea kuin myös itärajankin takana.

Joukon tunteneena tiedän, että tämän hyväntahtoisen ja ihmisten kanssa toimeen tulleen tilannekomiikan hallinneen ja sen myötä hersyvää huumoria harrastaneen ystävämme paikka on tuonilmaisten haitaristien eturivistössä.

Meidän kaikkien puolesta Sinua kiittäen ja kanssasi viettämiämme hetkiä lämpimästi muistellen.

Ari Koivuselkä

Juukalaisen matkamiehen tiellä soi haitari [3]

Jouko Brelo on vienyt matkailijoita maailmalle jo 22 vuoden ajan. Erityisen hyvin hän tuntee Venäjän Karjalan.

Juukalainen Jouko Brelo, 57, tunnetaan innokkaana matkanjärjestäjänä. Tämän karjalaismiehen sukujuuret ovat tiukasti Suojärvellä Hyrsylän mutkassa, Hautavaaran kylässä.

1990-luvun alussa rajat aukesivat Venäjälle ja sinne oli mahdollisuus tehdä matkoja.

Monet evakot pääsivät 50 vuoden tauon päästä katsomaan rakkaita ja ikävöityjä kotikontujaan takaisin Karjalaan.

- Ensimmäiset matkat olivat hyvin tunnepitoisia. Palaaminen omalle kylälle, omaan pihaan, tutulle kylätielle toivat paljon iloa ja haikeutta mutta myös paljon surua siitä, miten huonossa kunnossa paikat olivat.

- Toiset etsivät kotejaan vesakoituneiden pusikoiden keskeltä. Omasta kodista saattoi olla jäljellä vain kivijalka, kellari tai savupiippu, Matka-Haitarin toimitusjohtaja Brelo kertoo.

Jo ennen ensimmäistä järjestämäänsä matkaa Brelo kävi katsomassa sukunsa kotipaikkaa. Isä Johanneskin pääsi katsomaan vielä kotikontujaan Hautavaarassa. Siellä oli vielä tallessa Brelojen karjalainen hirsitalo, jonka alakerrassa pidettiin lehmiä ja yläkerrassa oli heinäsuova. Talon toisessa päässä oli pirtti ja kammarit.

Brelojen perheeltä jäi Karjalaan 106 hehtaaria maita, ei pelkkä grammari ja kahvipannu, kuten usein vitsaillaan.

- Kotitalossa asuivat uudet asukkaat. Kun isä meni ensimmäisen kerran talon pihaan, vastaanotto ei ollut mitenkään lämmin. Talon poika oli ottanut seipään käteen eikä laskenut taloon sisälle. Myöhemmin olemme tutustuneet perheeseen ja vastaanotto on ollut lämmin. Karjalassa ihmiset ovat hyvin vieraanvaraisia, köyhyydestä huolimatta pöytään laitetaan parasta.

Brelot asettuivat sodan jälkeen asumaan Juuan Ahmovaaraan. Rakensivat ja raivasivat kylmän tilan itselleen suon keskelle.

- Ukki Ivan meinasi hukkua tuohikontteineen huonokuntoiselle tielle, ja semmoiseen maahan on pitänyt pellot tehdä, Brelo sanoo.

Jouko Brelo on raamikas mies, ja ennen Matka-Haitarin yrittäjäksi ryhtymistä hän on ollut portsarina, rakennusmiehenä ja ”trukin painona” V. Nykyrin puutavaraliikkeessä.

90-luvulla Brelo kilpaili vahvimpien miesten kisoissa muun muassa Boogie Mustosen kanssa. ja voittojakin tuli.

Itse hän sanoo leikillään olevansa niin rautainen mies, että housutkin ovat ruosteessa. Nykyään miehen intohimona on risusavotat, polttopuiden teko ja Polovelan Papattajien kanssa ajelu pikku Ferguson -35:lla

- Sen takia olen varmaan ikäisekseni hyvässä kunnossa. Matkat ovat pitkiä auton ratissa ja tiet Karjalassa yleensä huonoja. Sen vastapainoksi on pakko tehdä ruumiillista työtä. Välillä parannetaan maailmaa Absilla ”munamarttojen” kanssa, Brelo nauraa pilke silmäkulmassaan.

Matka-Haitari on kuljettanut juukalaisia ympäri Eurooppaa, ettei heidän elämänsä supistuisi pelkästään pirtin ja navetan välille.

Venäjän Karjalan Jouko Brelo tuntee erityisen hyvin. Välillä hän käy Muurmanskissa, ja välillä on matkoja Pietariin. Myös Solovetski, Kižin saari, Vanha Valamo ja Konevitsa ovat tulleet tutuksi.

Juuasta on päässyt Brelon matkassa muun muassa Unkariin formulasirkusta katsomaan ja Hollantiin ihailemaan keväällä tulppaaneja.

Auschwitzin keskitys- ja tuhoamisleirillä on käyty tutustumassa Euroopan historian pimeimpään puoleen, ja lisäksi on tutustuttu myös suolakaivokseen Krakovassa.

Tänä kesänä Matka-Haitarin matkat suuntautuvat muun muassa Juuan Karjalaseuran kanssa Suojärvelle, Petroskoihin ja Aunukseen. Suojärven Pitäjäseuran kanssa taas matkataan Aunuksen Musiikkifestivaaleille ja tietenkin tilauksesta ihan minne vain.

Matka-Haitarin nimi tulee siitä, että yrittäjä kuuluu Brelojen musiikkisukuun ja on taitava haitarinsoittaja. Esimerkiksi Karjalan matkoilla kävijät saavat tauoilla kahvia juodessaan kuunnella haitarin soittoa. Ukki Ivan Brelo esiintyi jo 1920-luvulla Hyrsylässä tehdyssä häätaltioinnissa pitkäpartaisena kanteleen soittajana. Edesmennyt serkku Hannu Brelo oli kuuluisa karjalaisen musiikin edistäjä levytyksineen.

Jouko Brelo on työssään hyväntuulinen ja hauska mies. Hän osaa ottaa ihmiset sellaisina kuin he ovat, mutta varsinkin naiset saavat kuulla kohteliaisuuksia ja ovat myös hyvin otettuja siitä.

Matkoilla mukana olleet kehuvat hänen terävää tilannetajuaan ja huumoriaan.

Perhe on tämän työteliään miehen tukipilari. Siihen kuuluvat avopuoliso Tarja ja lapset Irina, Laura ja Tuomo sekä ukille hyvin rakkaat lapsenlapset Aada, Leevi ja Miika.

Brelo on rakentanut seitsemän vuotta Pielisen rannalle komeaa hirsistä omakotitaloa, jonka lopputarkastus oli keväällä.

- Toiset ostavat uusia autoja, minä olen laittanut viime vuosina rahani talon rakentamiseen. Jääpähän sitten perikunnallekin jotain kouriintuntuvaa.

Viitteet:

• [1] Ulla Korkatsu: Juukalainen matkailuyrittäjä Jouko Brelo menehtyi. Karjalainen, 28.06.2017. [https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/14711...]
• [2] Jouko Brelon kuolinilmoitus. Karjalainen, 30.07.2017.
• [3] Ulla Korkatsu: Juukalaisen matkamiehen tiellä soi haitari. Karjalainen, 05.06.2017. [https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/14467...]

  ---

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• J. Miettinen: Linja-auton kuljettajana Repolassa. Repolainen 73, jäsentiedote 3/2015.
• J.-M. Junkkari: Karjalan poikii ja tuohitorvii : Jouko Brelo ja viidenkympin villitys. Vaarojen sanomat Nro 78, 22.10.2009. 12 s.

  ---

  
  

Tämä profiili oli Karjalan 86. viikkoprofiili (30.07.2017-05.08.2017).