Juho (Ivan) Heikkinen

Työmies. Pielisjärvi.

Syntyisin: Lusma, Repola, Aunus, Venäjä. д. Лужма.

Syntymä / Birth / Рождение:

Ivan Feodorov syntyi Repolan Lusman kylässä 24.06.1903. Repolan seurakunnan metrikkakirjat 1902-1903 puuttuvat.

Avioliitto / Marriage / Брак:

Juho Heikkinen vihittiin avioliittoon 16.6.1929 Aili Räsäsen kanssa.

Kuolema / Death / Смерть:

Juho kuoli Lieksassa 15.7.1982 79-vuotiaana.

Elämäkerta / Biography / Биография:

​Juho (Ivan) Vasileinpoika Heikkinen, ent. Feodorov, oli syntynyt 24.6. 1903 Aunuksen Karjalan Repolan Lusman kylässä. Juho kirjoittautui Repolan Lusmasta 11.5.1929 Karjalan pakolaisten rekisteriin. [1, 2]

Repola ja Lusma

Lieksajärven länsirannalla Repolassa oli kiinteä asutus 1500-luvun puolivälin jälkeen. Repolaa luonnehditaan vuoden 1571 verokirjassa kauppalaksi (ven. sloboda). Nousia Venäläisen kertomuksen mukaan alueella olivat Repolan, Ruokkulan, Tuulijärven ja Kolvasjärven kylät, ja Ilomantsin verokirja 1571 mainitsee myös Luovutsaaren kylän. Nimistötutkimuksen perusteella kylien kanta-asukkaat olivat lähtöisin pääasiallisesti Käkisalmen lähiympäristöstä. [3, 4]

Lusman kylä sijaitsi vain 10 kilometrin päässä valtakunnanrajalta. Venäjän ja Ruotsin valtioiden raja tuli alueelle Stolbovan rauhassa 1617, jolloin Lusma ja muut Repolan kylät tulivat osaksi Venäjää. Lusman kylä sijaitsi Tuulijärven rannalla Tuulijoen suulla, jota kautta karjalaiset kulkivat erä- ja kaupparetkillään rajasta juurikaan välittämättä. Metsästys, kalastus ja kaskiviljely olivat vuosisatoja alueen pääelinkeinoja. Tuulijoesta kehittyi 1800-luvun jälkipuoliskolla merkittävä uittoväylä Suomeen myydylle puulle, joten uitosta ja metsätöistä tuli vähitellen lusmalaisten tärkein toimeentulon lähde. [5, 4]

Venäjän vallankumous ja Suomen itsenäistyminen katkaisivat kuitenkin pitkään jatkuneen rauhallisen ajanjakson. Rajan pinnassa sijaitsevassa Lusmassa ja muualla Repolassa liikkui bolsevikkeja, suomalaisia heimoaktivisteja ja -sotilaita sekä rajan takaa paenneita punaisia. Kaikki yrittivät saada paikallista väkeä puolelleen, mikä hämmensi ihmisiä ja loi epävarmuutta. Repolalaiset päättivät kesällä 1918 liittyä Suomeen. Syksyllä 1920 Suomen ja Neuvosto-Venäjän hallitukset solmivat Tartossa rajasopimuksen, jossa Repola päätettiin kuitenkin palauttaa Venäjän yhteyteen. Neuvostovallan vakiintuminen oli kuitenkin hidasta alueella, jossa väestö asui tiettömien taipaleiden takana. Lusmassa ja muualla Karjalassa esiintyi vielä pitkään yhteenottoja, mutta vähitellen neuvostovalta sai Repolan hallintaansa. Suuri määrä repolalaisia muutti tuolloin Suomeen. [5, 4]

Elämä Lusmassa oli muutaman vuoden rauhallisempaa, mutta 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa tapahtui nopea käänne. Yksityiset talonpoikaistaloudet liitettiin kovakouraisesti kolhooseihin, vastarintaa tehneet vangittiin ja karkotettiin. Nämä tapahtumat koskettivat läheisesti myös Feodorovin sukua, joka hajosi eri puolille rajaa ja osittain hävisi tietämättömiin. Suomen ajalta olevan väestökirjanpidon mukaan Lusmassa asui vuonna 1920 kolme sukupolvea Feodoroveja. [5, 4]

Uitto

Suomen itärajan kohdalla Pohjois-Karjalan korkeudella leviää verrattain tiheämetsäinen seutu, jonka vedet virtaavat Suomeen. Joet pysyvät runsasvetisyytensä vuoksi uittokelpoisina koko kesäkauden. Repolassa hakatut puut on uitettu Pielisjärven pitäjän kautta ja ne ovat antaneet siten paikkakunnalle uittotyötä. Uitto Repolan Lieksajärvestä Uimaharjuun kesti noin 2-3 kk. [5, 4]

Suomessa

Suomeen tultuaan Juho avioitui Pielisjärven kunnassa asuneen talontyttären Aili Eveliina Räsäsen kanssa. [1] Juho sai Suomen kansalaisuuden 1938. Todistuksessa sanotaan: "Venäjän alamainen Työmies Juho Heikkinen sai Suomen kansalaisuuden vannomalla uskollisuuden valan Kuopiossa lääninkansliassa huhtikuun 19 päivänä 1938." Todistuksen yhteydessä on myös kopio alkuperäisestä hakemuksesta, ja etupuolella on komea presidentti Kyösti Kallion allekirjoitus. [2]

Päivi Heikkinen-Kauppinen muistelee [2]: Isäni kertoman mukaan Juho oli rakentamassa nuorena miehenä Lentieran rataa, toimi uittotyönjohtajana. Juho oli muistellut Lieksan terveyskeskuksen vuodeosastolla kiertäneensä Suomen ympäriinsä nuorena miehenä. Juho oli myös hyvä laulamaan ja hänellä oli komea ääni. Juho oli myös kova hevosmies ja muistan Lieksassa maalla käydessämme siellä olleen aina hevosen.

Yhteisen sukututkimuspyynnön myötä Petroskoista Karjalan tasavallan kansallisarkistosta selvisi, että Juhon isänisänisä Semen Feodorinpoika Feodorov oli alunperin Tserni-sukua. Tietojen mukaan Repolassa (tai silloin sanottiin vain lapsille rajan takana) asui/asuisi vielä sukulaisia. Rajat kun menivät kiinni ei sieltä vierailtu kuin harvoin ja luvalla. Itse muistan kuinka 1970-luvulla sieltä rajan takaa tuli kyläilee kaksi naista ja tapaamaan isääni yllättäin; keitä he olivat on arvoitus. [2]

Viitteet:

• [1] Mikkelin maakunta-arkiston sukututkimus 01.07.2014.
• [2] Päivi Heikkinen-Kauppinen
• [3] Pertti Rannikko ja Asko Saarelainen: Repola historian pyörteissä. Pertti Rannikko (toim.): Repola - Elämää ja ihmisiä kahdella puolella rajaa. Repola-Seura ry. Joensuu 2017.
• [4] Kooste Reijo Savola
• [5] Pertti Rannikko: Rajan jakama suku. Repolainen 57, 3/2011. Repola-Seura ry.
• [6] Anne Markkinen: Metsänhakkuut Repolassa. Heikki Tarma (toim.): Aunuksen Repola. Repola-Seura ry. Jyväskylä 2001.

  ---

Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävistä ent .kreikkalaiskatolisten Karjalan pakolaisten kirkollisten asiain hoitajan arkiston vuonna 1946 uudelleen laaditusta pääkirjasta sivulta 130 ja vuodesta 1928 alkavasta pääkirjasta A sivulta 91, käy ilmi mm. seuraavaa:

Juho Vasilinpoika Heikkinen oli syntynyt 24.6. 1903 Repolassa ja kirjottautui Repolan Lusmasta 11.5.1929 Karjalan pakolaisten rekisteriin, josta muutti 20.5.1933 Joensuun ortodoksiseen seurakuntaan. Hänet vihittiin avioliittoon 16.6.1929 evankelis-luterilaiseen seurakuntaan kuuluneen Aili Paavontytär Räsänen kanssa, joka syntyi 21.4.1910. (suora lainaus Mikkelin maakunta-arkiston sukututkimuksesta 01.07.2014).

Juho löytynyt myös kirkonkirjojen tiedoista nimellä Juho Villenpoika Heikkinen,e. Feodoroff. (Kuopion ortodoksinen seurakunta, Reikisteritoimisto).

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Repolan paikkakuntaprojekti
• Repola-seura ry: [http://repola-seura.net/]
• Repolainen-lehdet: [http://repola-seura.net/julkaisut.html]
• Repolan historiaa vuoteen 1939: [http://repola-seura.net/pdf/Historiikki_Netti_Suo.pdf]
• Repola - unohdettu vaihtomaa [https://www.youtube.com/watch?v=g6Mnl8EGU_Q]
• Leo Homanen Repolassa [https://www.youtube.com/watch?v=BB8QJCp5XG8]

  ---

  
  

Tämä profiili oli Karjalan 111. viikkoprofiili (21.01.2018-27.01.2018).