Juho Erikinpoika Rännäri

Johan (Juho) Rännäri (1827 Kemi – 15. helmikuuta 1884 Yhdysvallat) oli suomalainen opettaja, toimittaja ja kansanvalistaja. Hän käytti myös nimimerkkejä J.R., -n-i ja J. Suomela.

Juho Rännäri oli renkinä Rantsilassa ja Limingassa. Muutti 1864 Liminkaan.

Rännäri palveli Krimin sodan aikana ruotuväessä aliupseerina ja erottuaan palveluksesta hän työskenteli joitakin vuosia opettajana. Rännäri alkoi samalla toimia Oulun Wiikko-Sanomien ja Kuopion Sanomien maaseutukirjeenvaihtajana.
Kotipaikkansa Limingan asioita käsitelleiden uutisten lisäksi hän kirjoitti lehtiin myös maataloutta, yhteiskunnallisia asioita sekä päivänpolitiikkaa käsitelleitä artikkeleita.
Rännäri kirjoitti myös kaunokirjallista tekstiä ja runoja sekä arkkiveisuja. Rännäri ajoi kirjoituksissaan suomen kielen aseman parantamista, raittiusaatetta, kansanvalistusta ja maatalouden kehittämistä.

Rännäri oli perustamassa 1856 kirjastoa Liminkaan ja hän oli mukana myös 1865 Kempeleeseen perustetussa mutta vain pari vuotta toimineessa raittiusseurassa.

Rännäri oli 1866–1867 oululaisen Pohjan-Tähti -lehden toimittajana ja muutettuaan Kuopioon hän oli Tapio-lehden päätoimittajana 1869–1871. Muutettuaan Yhdysvaltoihin Rännäri oli vielä Uusi Kotimaa -lehden toimittajana.

Pohjois-Pohjanmaalla 1800-luvulla vaikuttanut valistusmies Juho Rännäri syntyi Kemissä vuonna 1827. 1850-luvun puolivälissä hän muutti Liminkaan.
Rännäri oli entinen ruotuväen aliupseeri, joka erottuaan toimestaan sotaväessä toimi joitakin vuosia opettajana. Tämä itseoppinut kansanmies kirjoitteli innokkaasti Oulun Wiikko-Sanomiin ja oli Kuopion Sanomien ahkerin kirjeenvaihtaja.
Hän laati Oulun Wiikko-Sanomiin Limingan kirjeiden ohella huomattavan joukon yhteiskunnallisia artikkeleita erilaisista maataloudellisista, yhteiskunnallisista ja yleispoliittisista aiheista.
Rännäri oli ensimmäisiä sanomalehtikirjeenvaihtajia varsinaisen kansan joukossa. Hän oli myös uuttera valistuskirjailija, joka julkaisi niin kaunokirjallisia kuin runoteoksia ja tuli tunnetuksi erityisesti ns. arkkiviisujen sepittäjänä.

Juho Rännäri oli radikaali uudistaja, joka suomalaiskansallisen aatteen elähdyttämänä tunsi kutsumuksekseen kansan sivistystason nostamisen. Hän seurasi kirjallisuuden ja sanomalehtien avulla tiiviisti aikansa tapahtumia niin kotimaassa kuin ulkomailla.
Rännäri tajusi eri elinkeino- ja yhteiskuntaelämän aloilla vallitsevan uudistumisen tarpeen. Hän otti kirjoitelmissaan kantaa muun muassa kansanopetuksen tehostamiseen, maanviljelyn ja karjanhoidon kehittämiseen, köyhäinhoidon järjestämiseen ja torpparien oloihin.
Hän otti osaa myös keskusteluun suomen kielen asemasta, luonteesta ja oikeuksista. Eräs hänen tärkeistä valistustoimistaan oli Limingan lainakirjaston alullepano vuonna 1856.

Henkiseltä olemukseltaan Rännäri oli syvästi uskonnollinen, ja se näkyi hänen kirjoituksissaan. Hän ajoi tarmokkaasti myös raittiusaatetta ja oli nähtävästi vaikuttamassa siihen, että Kempeleessä syntyi vuonna 1865 ”kristillinen raittiusseura”.
Raittiusseuraan liittyi kempeleläisten lisäksi jäseniä myös Limingasta, Oulunsalosta sekä Siikajoelta. Se laajeni ilmeisesti Limingan suuntaan, sillä myöhemmin sitä nimitettiin Limingan raittiusseuraksi. Jäseniltään ehdotonta raittiutta vaatineen seuran toiminta lakkasi vuonna 1867.

Vuosina 1866–1867 Rännäri työskenteli Oulun Wiikko-Sanomien lyhytikäisen kilpailijan Pohjan Tähden toimittajana. Kyseisessä lehdessä hän pyrki terävöittämään kansallisia näkemyksiä ja kävi ajan tavan mukaisesti ahkeraa kirjeenvaihtoa avustajien kanssa neuvoen, kehuen tai moittien lähetettyjä kirjoituksia.

1860-luvun lopulla Rännäri muutti Kuopioon, jossa hän työskenteli paikallisen Tapio-lehden päätoimittajana vuosina 1869–1871. Elämänsä loppuvaiheessa hän muutti vielä Yhdysvaltoihin ja toimi siellä Uusi Kotimaa -lehden toimittajana.

Juho Rännäri otti muuttokirjat Viipuriin 22.7.1878. Viipurissa hänet vihittiin 19.1.1879 toiseen avioliittoon leski Katrina Sarjanojan (os. Pekkarinen) kanssa. He muuttivat Viipurin itäpuolelle Heinjoen pitäjän Pienperon kylään. Sieltä he palasivat Viipuriin 3.7.1883.

Melkein heti Viipuriin muuton jälkeen elämänsä loppuvaiheessa Juho suuntasi Yhdysvaltoihin. Matka alkoi Helsingistä 1.8.1883. Hän toimi siellä Uusi Kotimaa -lehden toimittajana. Kuolinpaikka Yhdysvallat, Kuolinpäivä 15.2.1884

Teoksia

Laulu englantilaisten käynnistä Oulussa v. 1854 : koonnut Pohjan sotamies N:o 150 Johan Rännäri, arkkiveisu. Karlssonin kirjapaino 1854

Lysti ja iloittawa Suomen Sotawäen erinomattain Kaartilaisten laulu jonka kokoonpani yksi Pohjanmaan renkimies Johan Rännäri, arkkiveisu. Karlssonin Kirjapaino, Oulu 1854

Joulu-laulu : joulu-aamuna kirjoittanut Frantsilassa 1854, arkkiveisu. Paul Tikkasen kirjapaino 1855
Laulu Suomen tytyväisyydestä : koonnut Oulun Komppanian Sotamies N:o 150 J.R., arkkiveisu. Chr. Ev. Barck 1855

Runo-laulu, laitettuna Engelsmannin elämästä Braahen rannan partahalla ja Oulun kauppa kaupungissa, koonnut J. R. Karlsson 1855

Lauluinen muistelma wiimeisen sodan waiheesta : kokoon kyhäillyt Limingasta Joh. Rännäri. Barck 1858 Pohjan neitoin laulu : kirj. J. R. Vaasa 1859

Jaloluontoinen vaimo taikka kertomus yhden avioparin merkillisistä elämän vaiheista : mukailema J. Rännäriltä. Chr. Ev. Barck, Oulu 1860, 2. painos Barck, Oulu 1890, 3. painos Chr. Ev. Barck, Oulu 1896

Palestina eli Kanaan maa : jossa meidän kallis Vapahtajamme Herra Jesus Kristus syntynyt, elänyt ja kuollut on. Wilen, Oulu 1863

Lasten lukuoppi eli uusi aapinen : koti-opetuksen, sunnuntai- ja kiertokouluin tarpeeksi. Painoyhtymä, Kuopio 1869 (1. painos nimimerkillä J. Suomela), 2. painos Lindman, Helsinki 1880

Riemujuhlan-sankari : kertomuksia Suomen Suuriruhtinaan H. M. Keisari Aleksander II:sen elämänvaiheista, riemujuhlasta Maaliskuun 2 p:nä 1880, H. M. Keisarinnan kuolemasta ja hautaamisesta. Lindman, Kuopio 1880 Suomen Suuriruhtinaan H. M. K. Aleksander II:Sen surujuhlan syyt 31 p. Toukokuuta 1881 : kirj. Joh. Rännäri. Wiipuri 1881

Iwar Jordan Wäänäsen elämä ja kuolema, kirjoitti J. Suomela. V. Weurlander, Kuopio 1883
Runo-laulu herrastuomari Iwar Jordan Wäänäsen murhasta, joka on tapahtunut 20 päiwä toukokuuta w. 1837, Kuopion pitäjässä, Kehwon kylässä, koonnut Dawid Sawolainen ; painoon toimittanut J. Suomela. Kuopio 1883

Jaloluontoinen vaimo eli kuinka onnettomuus vaihtelee onneksi. Eriksson, Hämeenlinna 1883, Tampere 1885; Pohjan Tähden kirjapaino, Fitchburg, Massachuttes 1902; W. Toivonen, Tampere 1908, 1913; A. Maunula, Almena, Wisconsin 1920; Otto Andersin, Pori 1923, 1927, 1929

Uskollinen nainen eli aviopuolisoiden ihmeelliset elämänvaiheet : onnettomuus vaihtelee onneksi. Otto Andersin, Pori 1915

https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_R%C3%A4nn%C3%A4ri?fbclid=IwAR0T9...

Juho Rännäri
http://www.kirjastovirma.fi/henkilogalleria/R%C3%A4nn%C3%A4ri_Juho?...
https://fi.linkfang.org/wiki/J._Suomela

Syntymä tieto.
Kemi maaseurakunta - syntyneet, 1825-1852 (IK275) > 34: sivu 40: 1827; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=468... / Viitattu 6.2.2020

Kemi maaseurakunta - rippikirja, 1827-1833 (IK272 IAI:15) > 100: sivu ???: Liedackala Gingerlag. N:o 12 Niemi eller Rännäri; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=137... / Viitattu 6.2.2020

Perheenpää Eric Rännäri 2. Heinä 1805
Vaimo Maria Madl. 6. Helmi 1803
Poika Henric 12. Helmi 1826
Poika Johan 26. Joulu 1827
Tytär Brita Maria 10. Joulu 1831
Poika Carl Eric 12. Kesä 1834
Tytär Carin Fredrika Eriksdr. 29. Touko 1838
Kirja: Maa Finland Kirja Rippikirja, 1834 - 1840
Piirikunta Lappi (Lappland) Sivu 214
Hallintoalue Kemi säilytyspaikka Oulun maakunta-arkisto
Kylä Leidakal Gingerlag

Kemi maaseurakunta - rippikirja, 1834-1840 (IK273 IAI:16) > 224: sivu 214: Liedackala Gingerlag Torparen, Backst… Eric Pollo; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=138... / Viitattu 6.2.2020

Johan (Juho) Rännäri (1827 Kemi – 15. helmikuuta 1884 Yhdysvallat) oli suomalainen opettaja, toimittaja ja kansanvalistaja. Hän käytti myös nimimerkkejä J.R., -n-i ja J. Suomela.

Juho Rännäri oli renkinä Rantsilassa ja Limingassa. Muutti 1864 Liminkaan.

Rännäri palveli Krimin sodan aikana ruotuväessä aliupseerina ja erottuaan palveluksesta hän työskenteli joitakin vuosia opettajana. Rännäri alkoi samalla toimia Oulun Wiikko-Sanomien ja Kuopion Sanomien maaseutukirjeenvaihtajana.
Kotipaikkansa Limingan asioita käsitelleiden uutisten lisäksi hän kirjoitti lehtiin myös maataloutta, yhteiskunnallisia asioita sekä päivänpolitiikkaa käsitelleitä artikkeleita.
Rännäri kirjoitti myös kaunokirjallista tekstiä ja runoja sekä arkkiveisuja. Rännäri ajoi kirjoituksissaan suomen kielen aseman parantamista, raittiusaatetta, kansanvalistusta ja maatalouden kehittämistä.

Rännäri oli perustamassa 1856 kirjastoa Liminkaan ja hän oli mukana myös 1865 Kempeleeseen perustetussa mutta vain pari vuotta toimineessa raittiusseurassa.

Rännäri oli 1866–1867 oululaisen Pohjan-Tähti -lehden toimittajana ja muutettuaan Kuopioon hän oli Tapio-lehden päätoimittajana 1869–1871. Muutettuaan Yhdysvaltoihin Rännäri oli vielä Uusi Kotimaa -lehden toimittajana.

Pohjois-Pohjanmaalla 1800-luvulla vaikuttanut valistusmies Juho Rännäri syntyi Kemissä vuonna 1827. 1850-luvun puolivälissä hän muutti Liminkaan.
Rännäri oli entinen ruotuväen aliupseeri, joka erottuaan toimestaan sotaväessä toimi joitakin vuosia opettajana. Tämä itseoppinut kansanmies kirjoitteli innokkaasti Oulun Wiikko-Sanomiin ja oli Kuopion Sanomien ahkerin kirjeenvaihtaja.
Hän laati Oulun Wiikko-Sanomiin Limingan kirjeiden ohella huomattavan joukon yhteiskunnallisia artikkeleita erilaisista maataloudellisista, yhteiskunnallisista ja yleispoliittisista aiheista.
Rännäri oli ensimmäisiä sanomalehtikirjeenvaihtajia varsinaisen kansan joukossa. Hän oli myös uuttera valistuskirjailija, joka julkaisi niin kaunokirjallisia kuin runoteoksia ja tuli tunnetuksi erityisesti ns. arkkiviisujen sepittäjänä.

Juho Rännäri oli radikaali uudistaja, joka suomalaiskansallisen aatteen elähdyttämänä tunsi kutsumuksekseen kansan sivistystason nostamisen. Hän seurasi kirjallisuuden ja sanomalehtien avulla tiiviisti aikansa tapahtumia niin kotimaassa kuin ulkomailla.
Rännäri tajusi eri elinkeino- ja yhteiskuntaelämän aloilla vallitsevan uudistumisen tarpeen. Hän otti kirjoitelmissaan kantaa muun muassa kansanopetuksen tehostamiseen, maanviljelyn ja karjanhoidon kehittämiseen, köyhäinhoidon järjestämiseen ja torpparien oloihin.
Hän otti osaa myös keskusteluun suomen kielen asemasta, luonteesta ja oikeuksista. Eräs hänen tärkeistä valistustoimistaan oli Limingan lainakirjaston alullepano vuonna 1856.

Henkiseltä olemukseltaan Rännäri oli syvästi uskonnollinen, ja se näkyi hänen kirjoituksissaan. Hän ajoi tarmokkaasti myös raittiusaatetta ja oli nähtävästi vaikuttamassa siihen, että Kempeleessä syntyi vuonna 1865 ”kristillinen raittiusseura”.
Raittiusseuraan liittyi kempeleläisten lisäksi jäseniä myös Limingasta, Oulunsalosta sekä Siikajoelta. Se laajeni ilmeisesti Limingan suuntaan, sillä myöhemmin sitä nimitettiin Limingan raittiusseuraksi. Jäseniltään ehdotonta raittiutta vaatineen seuran toiminta lakkasi vuonna 1867.

Vuosina 1866–1867 Rännäri työskenteli Oulun Wiikko-Sanomien lyhytikäisen kilpailijan Pohjan Tähden toimittajana. Kyseisessä lehdessä hän pyrki terävöittämään kansallisia näkemyksiä ja kävi ajan tavan mukaisesti ahkeraa kirjeenvaihtoa avustajien kanssa neuvoen, kehuen tai moittien lähetettyjä kirjoituksia.

1860-luvun lopulla Rännäri muutti Kuopioon, jossa hän työskenteli paikallisen Tapio-lehden päätoimittajana vuosina 1869–1871. Elämänsä loppuvaiheessa hän muutti vielä Yhdysvaltoihin ja toimi siellä Uusi Kotimaa -lehden toimittajana.

Juho Rännäri otti muuttokirjat Viipuriin 22.7.1878. Viipurissa hänet vihittiin 19.1.1879 toiseen avioliittoon leski Katrina Sarjanojan (os. Pekkarinen) kanssa. He muuttivat Viipurin itäpuolelle Heinjoen pitäjän Pienperon kylään. Sieltä he palasivat Viipuriin 3.7.1883.

Melkein heti Viipuriin muuton jälkeen elämänsä loppuvaiheessa Juho suuntasi Yhdysvaltoihin. Matka alkoi Helsingistä 1.8.1883. Vuoden 1884 alkuaikoihin hän muutti Etelä-Dakotaan Savon uudistusalueelle. Hän toimi Amerikassa Uusi Kotimaa -lehden toimittajana. Kuolinpaikka Yhdysvallat, Kuolinpäivä 15.2.1884

Teoksia

Laulu englantilaisten käynnistä Oulussa v. 1854 : koonnut Pohjan sotamies N:o 150 Johan Rännäri, arkkiveisu. Karlssonin kirjapaino 1854

Lysti ja iloittawa Suomen Sotawäen erinomattain Kaartilaisten laulu jonka kokoonpani yksi Pohjanmaan renkimies Johan Rännäri, arkkiveisu. Karlssonin Kirjapaino, Oulu 1854

Joulu-laulu : joulu-aamuna kirjoittanut Frantsilassa 1854, arkkiveisu. Paul Tikkasen kirjapaino 1855
Laulu Suomen tytyväisyydestä : koonnut Oulun Komppanian Sotamies N:o 150 J.R., arkkiveisu. Chr. Ev. Barck 1855

Runo-laulu, laitettuna Engelsmannin elämästä Braahen rannan partahalla ja Oulun kauppa kaupungissa, koonnut J. R. Karlsson 1855

Lauluinen muistelma wiimeisen sodan waiheesta : kokoon kyhäillyt Limingasta Joh. Rännäri. Barck 1858 Pohjan neitoin laulu : kirj. J. R. Vaasa 1859

Jaloluontoinen vaimo taikka kertomus yhden avioparin merkillisistä elämän vaiheista : mukailema J. Rännäriltä. Chr. Ev. Barck, Oulu 1860, 2. painos Barck, Oulu 1890, 3. painos Chr. Ev. Barck, Oulu 1896

Palestina eli Kanaan maa : jossa meidän kallis Vapahtajamme Herra Jesus Kristus syntynyt, elänyt ja kuollut on. Wilen, Oulu 1863

Lasten lukuoppi eli uusi aapinen : koti-opetuksen, sunnuntai- ja kiertokouluin tarpeeksi. Painoyhtymä, Kuopio 1869 (1. painos nimimerkillä J. Suomela), 2. painos Lindman, Helsinki 1880

Riemujuhlan-sankari : kertomuksia Suomen Suuriruhtinaan H. M. Keisari Aleksander II:sen elämänvaiheista, riemujuhlasta Maaliskuun 2 p:nä 1880, H. M. Keisarinnan kuolemasta ja hautaamisesta. Lindman, Kuopio 1880 Suomen Suuriruhtinaan H. M. K. Aleksander II:Sen surujuhlan syyt 31 p. Toukokuuta 1881 : kirj. Joh. Rännäri. Wiipuri 1881

Iwar Jordan Wäänäsen elämä ja kuolema, kirjoitti J. Suomela. V. Weurlander, Kuopio 1883
Runo-laulu herrastuomari Iwar Jordan Wäänäsen murhasta, joka on tapahtunut 20 päiwä toukokuuta w. 1837, Kuopion pitäjässä, Kehwon kylässä, koonnut Dawid Sawolainen ; painoon toimittanut J. Suomela. Kuopio 1883

Jaloluontoinen vaimo eli kuinka onnettomuus vaihtelee onneksi. Eriksson, Hämeenlinna 1883, Tampere 1885; Pohjan Tähden kirjapaino, Fitchburg, Massachuttes 1902; W. Toivonen, Tampere 1908, 1913; A. Maunula, Almena, Wisconsin 1920; Otto Andersin, Pori 1923, 1927, 1929

Uskollinen nainen eli aviopuolisoiden ihmeelliset elämänvaiheet : onnettomuus vaihtelee onneksi. Otto Andersin, Pori 1915

https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_R%C3%A4nn%C3%A4ri?fbclid=IwAR0T9...

Juho Rännäri
http://www.kirjastovirma.fi/henkilogalleria/R%C3%A4nn%C3%A4ri_Juho?...
https://fi.linkfang.org/wiki/J._Suomela

Syntymä tieto.
Kemi maaseurakunta - syntyneet, 1825-1852 (IK275) > 34: sivu 40: 1827; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=468... / Viitattu 6.2.2020

Kemi maaseurakunta - rippikirja, 1827-1833 (IK272 IAI:15) > 100: sivu ???: Liedackala Gingerlag. N:o 12 Niemi eller Rännäri; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=137... / Viitattu 6.2.2020

Perheenpää Eric Rännäri 2. Heinä 1805
Vaimo Maria Madl. 6. Helmi 1803
Poika Henric 12. Helmi 1826
Poika Johan 26. Joulu 1827
Tytär Brita Maria 10. Joulu 1831
Poika Carl Eric 12. Kesä 1834
Tytär Carin Fredrika Eriksdr. 29. Touko 1838
Kirja: Maa Finland Kirja Rippikirja, 1834 - 1840
Piirikunta Lappi (Lappland) Sivu 214
Hallintoalue Kemi säilytyspaikka Oulun maakunta-arkisto
Kylä Leidakal Gingerlag

Kemi maaseurakunta - rippikirja, 1834-1840 (IK273 IAI:16) > 224: sivu 214: Liedackala Gingerlag Torparen, Backst… Eric Pollo; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=138... / Viitattu 6.2.2020