Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Private (1927 - d.)
  • Jaakko Pietilä (1894 - 1976)
  • Anna Pauliina Matintytär Pietilä (1898 - 1986)
    Anna Pauliina Matintytär Mattila, s. 19.6.1898 Tyrnävä, k. 21.11.1986 Kemi. Puoliso: Vihitty 1925 Kemi Jaakko Pietilä, s. 11.8.1894 Paavola, k. 25.3.1976 Kemi. Lapset: Esko Matias s. 13.8.1927 Kemi. Ti...
  • Hilma Emilia Klemetti (1893 - d.)
    Lähteet Lastenkirjat: Kemi maaseurakunta > lastenkirja, 1891-1900 > 230: Kartano N:o 128 Klemetti
  • Johan Emil Klemetti (1886 - d.)
    Lähteet Lastenkirjat: Kemi maaseurakunta > lastenkirja, 1891-1900 > 230: Kartano N:o 128 Klemetti

Tervetuloa Kemin paikkakuntaprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Kemi - paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa. Projektiin voi liittää täällä asuneiden, vaikuttaneiden, kuolleiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja.
Projekti on osa alueellista Lappi, Norrbotten & Finnmark -projektia.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Muita avustavia projekteja

Meriliikenteen ammattilaiset, Kemi, Lappi, Suomi Meriliikenteen ammattilaiset, Kemi, Lappi, Suomi

Sijainti ja tietoa paikkakunnasta

Kemi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Maapinta-alaltaan Kemi on Lapin maakunnan kunnista pienin, ja tiheimmin asuttu. Sen naapurikuntia ovat Keminmaa, Simo ja Tornio. Kemi on Lapin maakunnan kolmanneksi suurin kunta väkiluvultaan. Sana kemi tarkoittaa tallattua niittyä, jolle voi leiriytyä.

Kemin maaseurakuntaan perustettu kaupunki. Oli määrä perustaa Sauvonsaarelle 1856 mutta syntyikin Lautionsaaren kylän maalle 1869. Erotettiin itsenäiseksi emäseurakunnaksi 1902.

Historia

Kemin kaupunki perustettiin Keisarillisen Majesteetin asetuksella 5. maaliskuuta 1869. Kemin satama perustettiin samanaikaisesti, ja kaupunki sai myös tapulikaupunkioikeudet eli oikeudet ulkomaankauppaan. Jo ennen kaupunkioikeuksia oli Kemiin perustettu puunjalostusteollisuutta (Laitakarin höyrysaha vuonna 1863).

Kaupungin perustamisen jälkeen Kemin seutu kasvoi nopeasti yhdeksi merkittävimmistä puunjalostusteollisuuden keskittymistä Suomessa. . Teollisuuden kasvun myötä myös liikenneyhteydet paranivat: rautatie 1902 ja lentokenttä 1939. Kemin rautatieasema on edelleen tärkeä rautatieliikenteen solmukohta.

Vuoteen 1931 teollisuuslaitokset ja työväestön asuinalueet sijaitsivat maalaiskunnissa kaupungin ulkopuolella. Vuoden 1931 alussa esikaupungit tehtaineen liitettiin kaupunkiin ja kaupunki muuttui teollisuus- ja työläiskaupungiksi. Kemin nykyinen pinta-ala on vajaa 94 neliökilometriä ollen näin Pohjois-Suomen pienin kunta.

Talvi- ja jatkosotien aikana Kemin kaupunki säästyi pommituksilta, mutta Lapin sodassa saksalaiset räjäyttivät Kemijoen sillat ja yrittivät myös kaataa Kemin kaupungintalon räjäyttämällä siitä kolme kerrosta pois talon alaosasta. Kemin kaupungintalo oli kuitenkin poikkeuksellisten hissikuilujensa ansiosta niin vahvarakenteinen, ettei se kaatunut. Lisäksi suomalaiset sotilaat olivat tyhjentäneet talon yläkerroksissa sijaitsevan vesitornina toimivan vesisäiliön ennen räjäytystä. Kemin kaupungintalo kunnostettiin ja sitä myös laajennettiin myöhemmin.

Sodan jälkeinen aika oli Suomessa epävarmaa aikaa, jolloin kommunistien vallankaappausta pelättiin. Kemin tapahtumat vuonna 1949 saivat alkunsa lakosta Kemijoen uittotyömaalla. Lakot päättyivät kahden ihmisen kuolemaan mielenosoitusmarssin aikana Kemin veritorstaina 18. elokuuta 1949.

Puunjalostusteollisuuden edelleen laajentuessa paperi- ja kartonkiteollisuuteen Kemistä kasvoi 1960-luvulle tultaessa lähes 30 000 asukkaan kaupunki. Kemi oli tuolloin toiseksi tärkein ja suurin Pohjois-Suomen kaupungeista heti Oulun jälkeen.

Ruotsinkielinen nimi
Kemi

Naapuriseurakunnat
Alatornio, Simo, Tervola

Kemin kaupunginosat

Kemin kaupunki on jaettu kuuteen suuralueeseen, jotka puolestaan on jaettu 16 tilastoalueeseen.
Kemin keskustan suuralueeseen, Sauvosaareen, kuuluvat Sauvosaaren, Peurasaaren ja Karjalahden tilastoalueet.
Keskustasta pohjoiseen on Koivuharjun suuralue, johon kuuluvat tilastoalueet Koivuharju, Karihaara ja Paattio.
Kaupungin itäosassa sijaitsee Kivikon suuralue, joka muodostuu Kivikon, Tervaharjun ja Nauskan tilastoalueista.
Syväkankaan suuralue sijaitsee keskustasta kaakkoon ja se muodostuu Syväkankaan, Takajärven ja Ritikan tilastoalueista.
Hepolan suuralue on eteläisintä Kemiä ja siihen kuuluvat Hepola, Ajoksen ja Rytikarin tilastoalueet.
Kuudenteen Merikemin suuralueeseen kuuluvat Kemin edustan saaret kuten Selkäsaari ja Perämeren kansallispuiston saaristo.
Suuralueeseen kuuluu vain yksi samanniminen tilastoalue. Tilastoalueet on ajettu vielä yhteensä 63 pienalueeseen.

Kemin nähtävyyksiä

Kemin lumilinna
Matkailujäänmurtaja Sampo

Ystävyyskaupungit
Luulaja, Ruotsi
Tromssa, Norja
Wismar, Saksa
Newtownards, Pohjois-Irlanti
Ringkøbing, Tanska
Liptovský Mikuláš, Slovakia
Volgograd, Venäjä
Nacala, Mosambik
Székesfehérvár, Unkari

Lähde:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemi
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=189&TYPE=HTML&LANG=FI

Alueen paikkakuntaprojekteja

Finnmark: Alattio I Etelä-Varanki I Gamvik I Hammerfest I Hasviika I Kaarasjoki I Kappa I Koutokeino I Lappea I Lebespyy I Moseija I Paattivuono I Pohjois-Varanki I Porsanki I Pulmanki I Päärlyvooki I Sørøysund I Talmulahti I Teno I Uuniemi I Valasnuora I Vesisaari I Vuoreija Kuolan niemimaa: Alakurtti I Apatiitti I Gadžijevo I Hiipinä I Kantalahti I Kildinstroi I Koutero I Kuola I Luujärvi I Mežduretšje I Molotšnyi I Montšegorsk I Murmansk I Murmaši I Nuorttijärvi I Olenegorsk I Ostrovnoi I Poljarnyi I Poljarnyje Zori I Pušnoi I Severomorsk I Snežnogorsk I Tumannyi I Turjanperä I Tuuloma I Umpi I Uura I Varzuga I Vidjajevo I Ylä-Tuuloma I Zaozjorsk I Zaretšensk I Zelenoborski Lappi: Alatornio I Enontekiö I Inari I Karunki I Kemi I Kemijärvi I Kemin maaseurakunta I Kittilä I Kolari I Muonio I Pelkosenniemi I Pello I Posio I Ranua I Rovaniemi I Salla I Savukoski I Simo I Sodankylä I Tervola I Tornio I Turtola I Utsjoki I Ylitornio I Norrbotten: Alakainuu I Alaluulaja I Alatornio I Arjeplog I Arvidsjaur I Boden I Edefors I Haaparanta I Hietaniemi I Hurttalahti I Jokimukka I Jukkasjärvi I Junosuvanto I Jällivaara I Kaaresuvanto I Karl Gustav-Karunki I Kiiruna I Korpilompolo I Luulajan kaupunki I Norrfjärden I Pajala I Piitimen kaupunki I Piitimen maalaiskunta I Rauna I Täräntö I Töre I Ylikainuu I Yliluulaja I Ylitornio I Älvsbyn I Petsamo: Korzunovo I Nikkeli I Petsamo I Suonikylä I Zapoljarnyi Tromssa: Andørja I Astafjord I Berg I Bjarkøy I Dyrøy I Gratangen I Harstad I Helgøy I Hillesøy I Ibestad I Kaivuono I Kalsa I Kierua I Kvæfjord I Lavangen I Lenvik I Malankivuono I Moskivuono I Målselv I Naavuono I Omasvuono I Paatsivuono I Perttula I Raisi I Raisivuono I Salangen I Sandtorg I Skånland I Torsken I Tranøy I Tromssa I Tromsøysund I Trondenes I Yykeä I Øverbygd

Projekti aloitettu 28.12.2017. Älä poista päivämäärää.